Koirarodun kyselijä minäkin!

On aivan ihana rotu, karvaa siinä on kyllä pirusti ja sitä pitää harjata.. Mutta luonteeltaan aivan kertakaikkisen ihania koiria!!! Kaikki tuntemani lapinkoirat ihan huippuja olleet, itsellläni on yksi ollut.

Mutta koiraa, jolla on sellainen turkki, en halua!

ap

yllätti kyllä meidät, kun oltiin kuultu ettei siltä lähtisi.. mutta kun kerran viikossa ollaan harjattu niin ei hirveästi sitten sen lisäksi lähde, että ne irtokarvat lähtee tosi hyvin siinä harjatessa ja kesällä helppo hoitaa ulkona ja talvella imuroitiin rikkaimurilla sitten vaan ne karvat mitkä harjatessa lähti!

ap

Mieelä vehnis. On aivan ihana lasten kanssa, eikä taida tietää edes mitä aggressiivisuus tarkoittaa (uros). Meillä myös kissa ja pupu, joita rakastaa ja hoivaa (tarkistaa että illalla kaikki kotona ja nuoleskelee)lasten lisäksi. MUTTA: tuo turkki on jotakin järkyttävää. Kerran kuukaudessa sais leikata ja esim. mökillä siihen tarttuu kaikki mahdollinen. Kaislat, kuusen- männynneulaset, turve jne. Ja setvimiseen menee aikaa. Joten jos et iltojasi tahdo viettää koiraa harjaillen (meilläkin kahden lapsen kanssa ois muuta iltapuuhaa) niin mieti vielä. Voi tietty olla että vehnän irlantilaistyyppinen turkki (meillä amerikkalainen) on helpompi, mutta me ei ainakaan jatkossa oteta riskiä. Niin ihana ja rakas kuin tuo koira onkin.

tuosta porokoirasta, että se siis on aivan eri rotu kuin "lapinkoira" (virallisesti suomenlapinkoira) ja sen turkki ei tarvitse hoitoa. Paitsi tietysti karvanlähtöaikoina kuten kaikki koirat. Se on siis lyhytkarvainen rotu.

19

pitkäkarvainen kylläkin, mutta turkkia ei juurikaan tarvitse hoitaa.. välillä kun harjaa sille näyttää niin hyvä :)



todella seurallinen... omani ei sateella halua edes ulos, käy vaan pikaisesti pissalla ja sit äkkiä sisälle.. eli pärjää hyvin vähemmälläkin liikunnalla mutta tarvittaessa jaksaa myös pitkiä lenkkejä.



todella helposti koulutettava.. cavaliereillä on todella suuri miellyttäisenhalu, eli tekevät lähes mitä vaam kunhan omistaja tekevät omistajansa onnelliseksi :)



kaikin puolin ihana rotu, kunhan huolehtii siitä ettei syötä koiraa pieneksi palleroksi.

Ranskikset ovat yksilöitä siinä missä ihmisetkin, toiset ovat hyvinkin sairaita toisille ei tule mitään!

Meillä nyt 2,5 vuotias ranskistyttö, jonka kanssa olen käynyt eläinlääkärissä vain rokotuksissa ja tiineystarkastuksissa.

Ystävälläni myöskin 2,5 vuotias ranskis, jolla kaikki ranskiksille tyypilliset sairaudet. (on koko ajan lääkärissä koiransa kanssa.)

Ei näissä asioissa voi alkaa rotua yleistämään. Kaikissa koiraroduissa on niitä jotka sairastavat koko ajan ja niitä jotka ovat erittäin terveitä....

On vain ihan sattumankauppaa millaisen yksilön saa.

Ranskikset ovat yksilöitä siinä missä ihmisetkin, toiset ovat hyvinkin sairaita toisille ei tule mitään! Meillä nyt 2,5 vuotias ranskistyttö, jonka kanssa olen käynyt eläinlääkärissä vain rokotuksissa ja tiineystarkastuksissa. Ystävälläni myöskin 2,5 vuotias ranskis, jolla kaikki ranskiksille tyypilliset sairaudet. (on koko ajan lääkärissä koiransa kanssa.) Ei näissä asioissa voi alkaa rotua yleistämään. Kaikissa koiraroduissa on niitä jotka sairastavat koko ajan ja niitä jotka ovat erittäin terveitä.... On vain ihan sattumankauppaa millaisen yksilön saa.

Ap palaa asiaan sen verran, että rotuvalinta on tehty. Meille tulee ranskanbulldoggi. Olen ollut kasvattajiin yhteydessä ja saanut paljon hyödyllistä tietoa suuntaan ja toiseen. Nyt odottelemme oikeaa hetkeää ja oikeaa pentua, emme kiirehdi.

Tuohon "sattumankauppaan" sanoisin kuitenkin sen verran, että ei se koiran terveys nyt sentään ihan sattumankauppaa ole. Paljon vaikuttaa se, että koiran vanhemmat ovat terveitä. Niin ei tietenkään voidan täysin sulkea pois sairauksia, mutta sentää vähentää sairauksien ja vaivojen todennäköisyyttä!

t. ap

tuosta porokoirasta, että se siis on aivan eri rotu kuin "lapinkoira" (virallisesti suomenlapinkoira) ja sen turkki ei tarvitse hoitoa. Paitsi tietysti karvanlähtöaikoina kuten kaikki koirat. Se on siis lyhytkarvainen rotu. 19

Miellän porokoiran kovasti paimenkoirakis, enkä sellaista nyt halua.

ap

Lapinkoira on tosi lapsiystävällinen, terve ja kiltti rotu, ja on tosi helppo kouluttaa. Turkki ei vaadi juuri hoitoa. Vehnäterrieri sopii varmasti myös, ei ne yleensä ole agressiivisia.



Ranskanbulldoggi on tosi sairas rotu. Tutuilla on sellainen ja se korisee niin, että ruokakaan ei aina pysy sisällä. Silmä- ja korvatulehduksia riittää.



Minulla on kokemusta mm. corgista enkä missään tapauksessa voi suositella sitä kenellekään, en varsinkaan lapsiperheeseen. Niissä on paljon agressiivisia yksilöitä.



Minulla on parin vuosikymmenen kokemus koirien koulutuksesta ja tottelevaisuusryhmien vetämisestä ja olen nähnyt paljon koiria. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin koiran terveys ja koulutettavuus, ei turkin ominaisuudet tai koiran kokokaan. Niin, ja Suomessa kannattaa oikeasti olla koira, joka pärjää pakkasilla eikä tärise koko ajan kylmästä talvella ja loskakeleillä!



Terveitä rotuja ei ole enää kovin monta. Lapinkoira on perusterve ja pitkäikäinen eikä sen kanssa tarvi juosta koko ajan kalliilla eläinlääkärireissuilla. Kokemusta on siitäkin yhden toisen rodun kanssa...

Pari kertaa vuodessa trimmaus, no ok on sitä karvaa nurkissa pitkin vuotta :-) Lempeitä, puuhakkaita, koulutettavia. Ei oo kummoinen metsästysvietti, kotikoiria valtaosa. Perusterveitä.

Pari kertaa vuodessa trimmaus, no ok on sitä karvaa nurkissa pitkin vuotta :-) Lempeitä, puuhakkaita, koulutettavia. Ei oo kummoinen metsästysvietti, kotikoiria valtaosa. Perusterveitä.

- metsästysvietti

- turkin hoito

Ja olen tuntenut yhden aggressiivisen yksilön ja kuullut useista, joten sorry, mutta ei springeriä meille. Juu, tiedän, olen hankala! =)

ap

Sairaaksi jalostettu. Se "ihana tuhina" on sitä, että koira ei pysty hengittämään normaalisti. Rodun pentuja myös tehtaillaan paljon. Rekisteröintimäärät ovat räjähtäneet ja epäkelvoilla vanhemmilla teetetään pentuja.



En ikinä ottaisi ranskanbulldoggia, enkä muutakaan lyttyä. Kaverillani on englanninbulldoggi ja hän on ihan samaa mieltä. On nyttemmin siirtynyt normaaliin rotuun.



Lytyt ovat pulassa näillä helteillä, koska eivät voi hengittää. Hengityskanavat turpoavat kiinni. Eivät voi liikkua aktiivisesti, polvissa, lonkissa ja kyynärissä on paljon ongelmia. Silmissä on ongelmia, mm. kirsikkasilmiä, jotka vaativat kirurgista hoitoa.

Ainakin meidän yksilö on sohvaperuna mutta jaksaa kyllä mennä vaikka monta tuntia jos on tarvetta. Ja lasten kanssa tulee hyvin toimeen.

minun tuntemat yksilöt ovat olleet todella kilttejä ja lapsirakkaita sylivauvoja :) ainoat miinukset jotka corgista tulee mieleen on haukku herkkyys ja lihoaa helposti, joka sittem rasittaa selkää, kun on muutenkin niin matala ja pitkän mallinen.

Koiraa täytyy hoitaa asianmukaisesti eikä lihottaa sitä aivan pullaksi, tällöin ei taatusti ole hengitysongelmia. Ja vaikka pentutehtailua onkin riesaksi asti ja ranskabulla on joutunut pahimmin sen uhriksi, kuka käskee pennun sellaiselta ostamaan?!?



Tunnettu suomalainen OIKEA kasvattaja myy terveistä vanhemmista olevan terveen, rekisteröidyn ja sirutetun pennun, jonka vanhempien tiedot ovat nähtävillä, ja pennun luona voi vierailla sen kasvuaikana kasvattajalla ja lopulta pennun voi hakea kotiin kasvattajan luota ja tutustua myös sen emään siellä, eikä niin että joku luovuttaa pennun lähimmän shellin pihassa peräkontista ilman että ostaja näkee millaisista oloista pentu on peräisin. Kasvattaja on aina valmis auttamaan myöhemminkin jos koiran kanssa tulee ongelmia tai on ylipäätään jotain kysyttävää koirasta tai rodusta.



Itse ehdotan myös ranskanbullaa, ovat mitä mainioimpia perhekoiria! Ovat kooltaan pieniä, mutta eivät mene rikki vaikka lapsi vähän "kovakouraisemmin" retuuttaisikin kun ovat vähän jytkympiä. Ranskikset ovat lähes poikkeuksetta hyvin kilttejä ja ainaista hellyyttä ja seuraa vailla olevia mussukoita, joten seuraa lapsille on aina tarjolla. Ranskanbulla ei vaadi pitkiä lenkkejä pysyäkseen tyytyväisenä, mutta se jaksaa kyllä mukana pidemmälläkin lenkillä ja pihassa jaksaa touhuta kyllästymättä.



Ranskis on yleensä melko helppo koulutettava. Ranskis ei ole palveluskoira joten siltä puuttuu miellyttämishalu, mutta toisaalta se on niin kiltti ja seurallinen sekä perso ruoalle, että koulutus ei ole ongelma. Ranskiksen kanssa johtajuusongelmia ei yleensä synny, toki silläkin rajat täytyy olla pienestä lähtien mutta se ei yritä "teininä" päästä niskanpäälle rähisemällä.



Itselläni on mopsi, joka sekin on mielestäni mainio perhekoira. Mopsi ja ranskis ovat luonteeltaan melko samanlaisia ja samankokoisia, kilttejä ja lähes kaikista pitäviä mussukoita, ehkä hivenen itsepäisiä mutta helppoja ensikoiria kuitenkin. Minullekin tämä on ensimmäinen koira ja aivan yhteiskuntakelpoinen siitä on tullut vaikka koirakouluja ei olla käytykään tms, eli oli aivan aloittelijan koulutettavissa. Karvaa lähtee jonkinverran, mutta turkki sinänsä on erittäin helppohoitoinen, se ei takkuunnu eikä "likaannu"; sadekelin jälkeenkin huolellinen pyyhkeelläkuivaus riittää koska vesi jää turkin pinnalle.

Koiraa täytyy hoitaa asianmukaisesti eikä lihottaa sitä aivan pullaksi, tällöin ei taatusti ole hengitysongelmia.

Tähätän et voi mitenkään TAATUSTI sanoa. Jos koiran kuono on luonnottoman lyhyeksi jalostettu, niin kyllähän siitä _usein_ haittaa hengitysteille on, vaikkakaan ei aina.

Mutta miksi ottaa tarkoituksella luonnottoman rakenteinen koiraraasu, joka "tuhisee" (henki pihisee) söpösti. Kyllä aivan varmasti löytyy yhtä mukavan luonteinen ilman tarkoituksella aikaan saatua rakenteellista vikaa.

Sairauksia voi tulla koiralle kuin koiralle, mutta ei niitä tarvitse oikein tarkoituksella jalostaa. Ihme touhua.

Tullaan sitten oikein todistelemaan, että koirat pystyvät juoksemaan! En ole omassa rodussani koskaan kuullut kenenkään ylpeänä mainostavan, että koira pystyy juoksemaan. Tai ulostamaan (kaikki bulldogit eivät pysty hännän rakenteen takia; häntä kiertyy tiiviisti peräaukkoon).



Koiranet on oiva apuväline.



Esimerkiksi ranskanbulldogin keski-iäksi löytyy kuolinsyytilaston mukaan 5 vuotta 9 kk. Yleisin lopetuksen syy selkäsairaudet.



Ranskanbulldogien Jalostuksen tavoiteohjelmasta lainattu kohta Terveys:

-----------



4.3 Terveys

RANSKANBULLDOGIN TERVEYSONGELMAT

Valtaosa ranskanbulldoggien terveysongelmista on sidoksissa äärimmilleen vietyihinulkomuoto-

ominaisuuksiin.

SILMÄT

1 Vilkkuluomen kyynelrauhasen ulosluiskahdus, ”cherry eye” (kirsikkasilmä)

Tavallinen nuorilla koirilla. Parannettavissa kirurgisella hoidolla.

2 Sarveiskalvon tulehdukset

Yleisiä ranskanbulldogilla kuten muillakin lyhytkuonoisilla roduilla, joilla on suuri silmämuna,

matala silmäkuoppa ja suuri luomirako. Luomet suojaavat huonosti silmää eikä silmämunan

pinnalla olevat kyynelnestekerroksen pintajännitys riitä pitämään kerrosta tasaisena yli

sarveiskalvon. Seurauksena on sarveiskalvon kuivuminen ja krooninen ärsytystila, joka ilmenee

pigmentaarisena tai haavaisena sarveiskalvontulehduksena. Sarveiskalvon tulehdukset ovat yleensä

toistuvia ja johtavat ennen pitkää pysyviin sarveiskalvomuutoksiin ja näkökyvyn heikkenemiseen.



HENGITYSTIET

3 Kitalaki– ja huulihalkiot

Yleinen synnynnäinen vika. Johtaa syntymänjälkeiseen lopettamiseen.

4 Ahtaat ylähengitystiet

Synnynnäinen sierainaukkojen ja sierainonteloiden ahtaus, aiheuttaa lievässä muodossa

hengityksen vaikeutta ja vaikeassa muodossa vakava-asteista hapen puutetta ja alentunutta

rasituksensietokykyä.

5 Pidentynyt pehmeä kitalaki

Lyhytkuonoisuuteen liittyvä pehmeän kitalaen rakennevika, jossa pehmeä kitalaki roikkuu

henkitorven suulla estäen ilman esteettömän virtauksen nenäontelosta henkitorveen. Ilmenee

kuorsaavana hengityksenä ja vaahtoavan liman kertymisenä nieluun. Hapenkuljetusjärjestelmän

vajaatehoisuus altistaa lämpöhalvauksille, hengitystieinfektioille ja pitemmän päälle myös sydämen

rasittumiselle. Esiintyy lähes kaikilla ranskanbulldogeilla jonkinasteisena. Lievemmillään

kuorsaavaa hengitystä ilmenee rasituksessa tai kuumassa ympäristössä, vaikeimmillaan jatkuvasti

sekä levossa että rasituksessa.

6 Trakeakollapsi

Rakennevika, jossa henkitorven painuu kasaan, kun epänormaalin pehmeät rustorenkaat eivät jaksa

pitää sitä muodossaan. Vika ilmenee hakkaavana yskänä, hengenahdistuksena ja toistuvina

infektioina. Aina fataali.



TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ

7 Spina bifida ja muut selkärangan sulkeutumishäiriöt

Spina bifida on synnynnäinen tila, jossa selkäranka ei sulkeudu sikiöaikana normaalisti. Vaikea-

asteinen spina bifida fataali ja johtaa pennun menehtymiseen sikiöaikana tai pian syntymän jälkeen.

Lieväasteiset selkärangan sulkeutumishäiriöt alkavat oireilla kasvukaudella tai varhaisessa

aikuisiässä.

8 Epämuodostuneet selkänikamat

Erittäin yleisiä. Liittyvät kierteiseen ja lyhyeen häntään ja kaareutuvaan selkälinjaan. Osa

nikamavikaisista koirista ei oireile elinaikanaan, mutta osalle kehittyy kivuliaita, herkästi uusiutuvia

selkäytimen ja hermojen pinnetiloja, jotka ilmenevät liikkumisvaikeuksina ja kipuna. Usein elinikää

lyhentävä.

9 Selkärangan välilevytyrä

Välilevytyrät ovat yleisiä kondrodystrofisilla (lyhytraajaisilla) koiraroduilla. Välilevytyriä esiintyy

ja selkänikamien epämuodostumat lisäävät alttiutta niille. Aiheuttavat kivuliaan selkäytimen ja

hermojen pinneoireiston.

10 Patellaluksaatio

Vika jaetaan vakavuusasteen perusteella neljään luokkaan. Ranskanbulldogilla esiintyylieväasteisia

patellaluksaation muotoja. Vakava-asteiset ovat harvinaisia.



IMMUUNIJÄRJESTELMÄ

Atopia

11 Atopia aiheuttaa jatkuvaa, kiusallista kutinaa ja raapimisen seurauksena kehittyviä toistuvia

ihotulehduksia.

Ruoka-aineallergia

12 Ruoka-aineallergiat ovat yleisiä ja aiheuttavat oksentelua, ripulointia, ilmavaivoja ja iho-ongelmia.

Demodikoosi

13 Sikaripunkin aiheuttama ihotulehdus. Taustalla on immunologinen häiriö.

LISÄÄNTYMINEN

Astutusvaikeudet

14 Erittäin yleisiä. Useimmilla uroksilla on normaali sukupuolivietti, mutta rakenteesta johtuen ne

tarvitsevat astutuksissa avustamista. Äärimmäisen suuripäiset, leveärintaiset ja raskaat urokset eivät

välttämättä pysty tai jaksa astua normaalisti. Harvojen, hyvin astuvien urosten runsas käyttö on

johtanut geneettisen monimuotoisuuden vähenemiseen rodussa.

Synnytysvaikeudet

15 Erittäin yleisiä. Vaikeuksien taustalla on tavallisimmin emon ja sikiöiden välillä vallitseva

rakenteellinen epäsuhta. Lähes kaikki synnytykset tapahtuvat keisarinleikkauksella.

-----------



Kyllä tuo on normaaleihin koiriin tottuneelle melko karua luettavaa! Monessa kohdassa sanotaa suoraan, että vaiva on yleinen. Esimerkiksi omassa rodussani narttu, joka päätyy keisarileikkaukseen, yleensä jätetään jalostuksesta pois jatkossa, koska koiran pitää pystyä synnyttämään normaalisti.

Ranskis ei ole sen sairaampi kuin muutkaat rodut, ellei omistaja tee siitä sellaista!

Miten tuleva omistaja voi vaikuttaa siihen, että uros ei astu? Tai että narttu ei synnytä? Entä synnynnäiset selkärangan ongelmat? Lihottamisen syytäkö nekin?

corgit ovat luonteeltaan ja kooltaan lapsiperheeseen sopivia. niiden kanssa voi halutessaan touhuta kaikenlaista mutta yleensä niille riittää se että saavat olla mukana perheen puuhissa. paimekoirana eivät myöskään ole taipuvia karkailemaan tai käyttäytymään aggressiivisesti. siitä täytyy varoittaa että ovat jonkin verran itsepäisiä ja siksi vaativat kunnon kotikasvatuksen, mutta mielestäni kaikki koirat tarvitsevat sen sopeutuakseen ihmislaumaan. lisäksi niillä saattaa olla voimakas jahtaamisvietti, eli pitää kieltää selvästi jos lähtevät lapsia jahtaamaan. mutta yleisesti ottaen oikein mukava, ystävällinen ja iloinen rotu. katso kuitenkin tarkkaan että otat pennun terveiltä vanhemmilta ja vastuulliselta kasvattajalta, koska myös tällä rodulla on perinnöllisiä sairauksia.