2-vuotias kiroaa. Papukaija-vaiheessa nyt oppinut toistelemaan, itse ei tietysti ymmärrä merkitystä.
Miten voisi karsia? Kannattaako kiinnittää huomiota - vaiko eikö? Olen koittanut olla huomaamatta, mutta isoveli tietysti tarttuu siihen joka kerta.
Kyseessä yksi sana, jota en itse käytä koskaan ja jota vihaan. Isältään valitettavasti kuullut, tarkoituksettomasti :( Siis tämä kuuluisa "Voi v----!"
Vinkkejä pliis!
Kommentit (5)
eli kun naperolta pääsee tuo v-sana, niin olen itse muutaman kerran todennut päälle napasti, että "voi vitsi, voi vitsi". Jonkun aikaa toisteli ja "maisteli" molempia peräkkäin, mutta onneksi nyt on mennyt päiväkausia ilman v-sanaa eli näyttää unohtuvan, kun ei sitä muilta kuule.
Häpesin silmät päästäni leikkipuiston kahvilassa: isovanhempia lapsenlapsineen viereisissä pöydissä ja meidän neiti kuuluvalla kuulaalla äänellä päästelee totuuksia :( Ja lauleskeli päälle. Huh, puistattaa, kun muistelenkin.
t. ap
Meilläkin 2v oppi tuon sanan isältään (grrr..) eikä komentelut auttaneet, päinvastoin innostivat lisää. Lopulta emme reagoineet ollenkaan, emmekä käytä sanaa enää niin lapsi jättänyt sen kielenkäytöstään. Tarkkana saa olla!
Meilläkin on yksittäisistä lipsahduksista tarttunut parikin kirosanaa, mutta aika nopeasti jääneet pois kun on jätetty huomiotta.
Nyt vaan 3v iässä on leikeissä huomattu että itsekseen mutisee kirosanoja leikkiessään, sellaisia sanoja mitä meillä ei ihan varmasti ole kuullut kyllä! Oppiikohan päiväkodista..?
Oppi kiroilemaan teineiltä kaupassa. Ensin kokeiltiin olla välittämättä, meni ohi. Sitten kun kuuli uudelleen ja jäi taas puheeseen ruvettiin tiukasti kieltämään aina että "ei tyhmiä juttuja". Jälkimmäisellä keinolla jäi pois nopeammin. Tai sitten oli vaan sattumaa :)