Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

huudatteko, kiroiletteko ja solvaatteko te puolisoanne

Vierailija
12.07.2010 |

tai elämänkumppanianne, kun olette erimieltä asioista?



Minä huudan ihan muissa yhteyksissä,

samoin kiroan, jos isken varpaani kiveen tms.

En tosin muutenkaan ymmärrä mikä riitelemisessä on muka niin hienoo.



Seksiä meillä on tiuhaan ilman, että tarvitsee tapella saadakseen sovintosellaista.



Ei meillä pidetä mykkäkouluakaan,

ollaan vissiin epätrendikkäitä, kun ei osata kytätä toisiamme, vakoilla meilejä tai viestejä.



Ihan sinisilmäisesti rakastetaan, luotetaan, vietetään vapaa-aikamme yhdessä ja arvostetaan itseämme, toisiamme sekä parisuhdettamme.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
12.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

omassa erinomaisuudessanne.

Vierailija
2/4 |
12.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

huutaminen ja solvaaminen. - Hoetaan, että "kyllä meillä saa kaikki tunteet näyttää, sitten vaan sovitaan myöhemmin". Just. Nämä samat ihmiset eivät kuitenkaan koskaan varmasti turvautuisi huutamiseen, kiroiluun ja solvaamiseen ("kaikkien tunteiden näyttämiseen") esim. konflikteissa työpaikoilla, ystävien kesken tai vaikkapa päivähoitohenkilökuntaan hermostuessaan.



Huutaminen, kiroilu ja solvaaminen eivät edistä millään tavalla ristiriidan ratkaisua eivätkä kuulu aikuiseen, toista arvostavaan käytökseen. Toki se äänensävy tiukkenee ja äänikin voi kohota, kun eriäviä mielipiteitä esitetään, koska adrenaliinit pumppaa, mutta kyllä ihminen, joka on aikuinen eikä psykoosissa, on vastuussa omista teoistaan myös riitatilanteessa. Ei ole mikään pakko huutaa ja riehua ja haukkua: henkisestä väkivallasta tulee pidättyä ihan samoin kuin voi ja täytyy pidättyä esim. lyömisestäkin riidan aikana.



Ja sitten nämä samat ihmiset yrittävät opettaa lapsilleen itsehillintää ja kitkeä kiukuttelun ja holtittomat tunteenpurkaukset. Mitenköhän se onnistuu, jos vanhemmatkin saavat sopivasti suuttuessaan käyttäytyä ihan miten vaan?

Lyöminen ja toisen fyysiseen koskemattomuuteen kajoaminen tuomitaan vakavasti, mutta kaiken maailman paskan suustaan ulos suoltaminen ei sitten ilmeisesti loukkaa tai satuta toista ja jätä haavoja?



Kaiken kruunaa se paradoksi, että ihminen, jolle huudetaan ja jota haukutaan säännöllisesti riitojen aikana, on se oma elämänkumppani eli ihminen, jota kuuluisi rakastaa ja kunnioittaa kaikkein eniten maailmassa.



Ei meillä KOSKAAN nimitellä tai muutenkaan meuhkata sekopäisenä toiselle, vaikka toki joskus riidellään ja tunteetkin käy kuumana. Ja jotenkin kummasti muuten meilläkin voi monivuotinen suhde tuoreesti ja sitä seksiä on ihan ilman sovintosellaistakin. Meillä on muutenkin epätrendikkäänä tapana arjessa kehua ja tukea toisiamme ja JAKAA asioita TASAVERTAISINA aikuisina. Ei mäkättää ja ohjeistaa toista lastenhoidossa, kiristää seksillä tai kotitöissä "auttamisella", pyydellä tai jaella lupia kavereiden kanssa viettyyn aikaan ja haukkua tai vähätellä kumppania lähipiirille.



Poikkeuksellista? Kenties. Onnellista ja toimivaa? KYLLÄ!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
12.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta miksi ihan itse valittua rakasta puolisoa pitäisi alentaa... Eikös sitä sanontakin kuulu, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. On noita kaikenmaailman isin pikkuprinsessoita nähty, kenelle se mies on näyttelyesine ja palvelija. Ja on varmaan myös samanmoisia äitin kultapoikia, ketä ei saa tyytyväiseksi millään. Meillähän ei ole pakkoavioliittoa ja eronkin saa helposti, jos on tullut tehtyä virhearvio.

Vierailija
4/4 |
12.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

riidellessä en koskaan tunne vihaa miestäni kohtaan vaan ärsyttää joku hänen tekonsa tai tekemättä jättämisensä. En voisi koskaan haukkua häntä ihmisenä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kaksi kaksi