Lue keskustelun säännöt.
Anoppi suosii muita lapsia ja lapsenlapsia
11.07.2010 |
Itseäni tämä ei kiusaa, mutta harmittaa miehen puolesta, joka selvästikin on kypsynyt tähän.
Anopilla ja hänen miehellään on yhteensä 4 lasta. Meidän perhettä lukuunottamatta kaikki asuvat ulkomailla. He käyvät säännöllisesti näiden perheiden luona ja viettävät yleensä perillä 1-2 viikkoa kerran pari vuodessa. Samoin he matkustelevat näiden perheiden kanssa eri kohteisiin.
Me asumme 10 kmn päässä. Näemme n. 3 kkn välein, yleensä silloin kun käymme heillä syömässä. Lapsia he näkevät myös tuolloin. Ehkä n. 3 kertaa vuodessa tekevät lasten kanssa jotain parin tunnin ajan. Olemme pyytäneet heitä meidän kanssa reissuun, eivät ole koskaan lähteneet.
Nyt 2 lasta perheineen tuli Suomeen. He olivat vuokranneet mökin, jonne anoppi ja miehensä menevät 3 viikoksi. Meitä tai meidän lapsia ei ole pyydetty mukaan. Anoppi on ollut viime viikon (oli edellsen viikon miehen siskon luona ulkomailla) ja tämän viikon lomalla, mutta meille päin heistä ei ole kuulunut mitään. Mies kun kysyi, että milloin aikoo ottaa meidän lapset ja olla heidän kanssaan, niin ei kuulemma ehdi, kun pitää lähteä mökille jne.
Kommentit (52)
Ja meitä eikä lapsiamme ole kutsuttu sinne mökille. Ei muutkaan vuokranneet autoja tai maksaneet mökistä mitään, ihan anoppi kuskaa ja maksaa kaiken.
Mistä teitä oikein tulee????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen huomannut, että tyttären perhe on anopeille usein läheisempi kuin pojan perhe. Karua, mutta usein totta.
Siis niin, että on ap:n oma syy, kun hänen lapsensa eivät kelpaa -tyyppisiä juttuja. Eiköhän suurin osa näistä vähemmän suosituista ole miettinyt päänsä puhki, mitä heidän olisi pitänyt tehdä toisin, jotta omat tai appivanhemmat tykkäisi heistä enemmän, vaikka eihän se niin pitäisi olla. Kaikista maailman ihmisistä juuri omien vanhempien pitäisi hyväksyä lapsensa sellaisena kuin ovat.
Toki kaikki lapset eivät ole yhtä rakastettavia, mutta silloin se on vanhemman oma juttu miettiä, miksi ei pystykään hyväksymään toista. Valitettavasti nuo sorsitut lapset ovat jo koko lapsuutensa joutuneet sisaruksiaan enemmän muuttamaan itseään saadakseen vanhempiensa hyväksynnän silti sitä saamatta.
Nämä on niin kipeitä asioita, että moni piiloutuu "järjen" taakse ja kieltää tällaisen olemassaolon. Parasta olisi kuitenkin kohdata näihin liittyvät kipeät tunteet, jotta ei tarvitse itse aikanaan toistaa samaa mallia. Hyvä että näistä keskustellaan täällä.
onneksi mun vanhemmat ei laita lapsiaan tai lapsenlapsiaan paremmuusjärjestykseen.
Se, mikä tässä keskustelussa on hämmästyttänyt, on ihmisten hyökkäävyys. Emme me etsi mitään ilmaisia lapsenvahteja tai halua laiskotella. Se, mitä me toivoisimme olisi se että isovanhemmmilla olisi joskus aikaa meidänkin lapsille ja meille. Että saisimme joskus tuntea olevamme yhtä tärkeitä ja arvokkaita kuin muutkin perheet. Kurjaa on aina saada kieltävä vastaus kun ehdottaa matkaa jonnekin tai mökin vuokraamista yhdessä.
Onneksi meillä on hyvät toisen puolen isovanhemmat, vaikka asuvatkin kaukana. Heitä me näemme ja olemme heidän kanssaan yhteydessä paljon useammin, vaikka välimatka on 60-kertainen. .
Että eikö miehesi ole, ap, missään tekemissä sisarustensa kanssa? Tulee ihan sellainen kuva, että perheessä kaikki lomat, tapaamiset ja asumiset junaillaan anopin kautta?
Miksette ole suoraan sisaruksiin yhteydessä ja sovi heidän kanssaan tapaamisia niille mökeille jne? Ohittakaa anoppi. Jos hän sitten myös tulee sinne niin sehän on vain bonusta lapsille, eikö?
Jutustanne paistaa että olette ihan ulkona koko sukutouhusta ja luultavimmin vain siksi, että odotatte vaan aina kutsua jonnekin -anopin toimesta!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko ehdottaa silti samaa kuin edellinen; sopikaa enemmän tapaamisia sisarusten kesken, jos anoppi on nuiva. ?
ja käymme kyllä sisarusten luona ulkomailla.
Mutta kun olemme yhtä aikaa jossakin, sisarukset ja anoppi, niin meidät suljetaan pois. Oltiinpa sitten ulkomailla tai täällä Suomessa. Meitä ei kutsuta mukaan, meidän mielipiteitä ei kutsuta. Aamulla yhtäkkiä kaikki alkavat tehdä lähtöä johonkin ja kun kysymme asiaa, niin he sanovat menevänsä pikaisesti käymään jossakin, vaikka uimarannalla tms.
Me yritämme kehittää omasta puolestamme yhteistä ohjelmaa, mutta ne ei sovi koskaan, kun ovat jo itse keksineet ohjelmaa. Mitä siinä sitten enää voi tehdä? Ollaan ehdotettu yhteisiä matkoja, mökinvuokrauksia jne. Koskaan ei ole mennyt läpi.
Että kyllä tässä ollaan yritetty olla itsenäisiä, iloisia, itse lapsensa hoitavia jne., mutta eipä tunnu auttavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosi oudolta anoppilan käytös. Kannattaisi puhua sisarusten kanssa, miltä tilanne heistä vaikuttaa, ja sitten vaikka anopin kanssa, jos ei muu auta. Meillä oli samankaltainen tilanne, jota helpotti se, että puhuttiin näiden muitten sisarusten kanssa. Olivat ehkä vihjanneet asiasta anopille, koska tilanne on vähän tasapuolistunut.
sanoo aina kaikessa vastaan äidilleni, periaatteesta tai muuten vaan. Äitini ei osaa mitään, ei tee mitään, on aina väärässä.
Sitten käly ihmettelee, miksi minun perheeni reissaa isovanhempien kanssa pitkin maailmaa, mutta heitä ei kutsuta koskaan mukaan. Miksi isoäiti haluaa hoitaa minun lapsiani, mutta heidän lapsiaan ei ota edes syliin. Voisiko ehkä johtua siitä, että kun mummi yrittää lasta sylitellä niin alkaa kamala huuto, että anna olla, ei enää ole mitään sodanaikaisia oppeja käytössä, et sinä mitään osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunnioitan anoppiani ja hänen elämänkokemustaan kovasti, eikä minulla tai miehelläni ole mitään syytä olla ilkeitä tai inhottavia. Anoppi tekee asiat omalla tavallaan, mutta hyvin ollaan saatu tähän asti sutvittua eikä olla koskaan riidelty. Eikä riidellä nytkään, mutta kieltämättä meidän perhe alkaa etääntyä anopista kovasti. Siksi kai minua huolestuttaakin tämä asia, kun koen kuitenkin että hän on osa meidän perhettä ja haluaisin niin pitää.
Mutta itse lopetan keskustelun omalta osaltani tähän. Tiedän, miten meidän perhe käyttäytyy ja mitä toivomme ja mitä saamme. Kaiken sen pohjalta en voi ymmärtää anopin käytöstä.
sanoo aina kaikessa vastaan äidilleni, periaatteesta tai muuten vaan. Äitini ei osaa mitään, ei tee mitään, on aina väärässä. Sitten käly ihmettelee, miksi minun perheeni reissaa isovanhempien kanssa pitkin maailmaa, mutta heitä ei kutsuta koskaan mukaan. Miksi isoäiti haluaa hoitaa minun lapsiani, mutta heidän lapsiaan ei ota edes syliin. Voisiko ehkä johtua siitä, että kun mummi yrittää lasta sylitellä niin alkaa kamala huuto, että anna olla, ei enää ole mitään sodanaikaisia oppeja käytössä, et sinä mitään osaa.
sanoo aina kaikessa vastaan äidilleni, periaatteesta tai muuten vaan. Äitini ei osaa mitään, ei tee mitään, on aina väärässä. Sitten käly ihmettelee, miksi minun perheeni reissaa isovanhempien kanssa pitkin maailmaa, mutta heitä ei kutsuta koskaan mukaan. Miksi isoäiti haluaa hoitaa minun lapsiani, mutta heidän lapsiaan ei ota edes syliin. Voisiko ehkä johtua siitä, että kun mummi yrittää lasta sylitellä niin alkaa kamala huuto, että anna olla, ei enää ole mitään sodanaikaisia oppeja käytössä, et sinä mitään osaa.
enpä minä ainakaan kutsumatta menisi..
ollaan mieheni kanssa ihmetelty, ku miehen vanhemmat ottaa miehen siskoje lapsia lomamatkoille jne mukaan, me pyydettiin, että tulisivat kylpylään samana viikonloppuna, kun kerran olivat tulossa, että olisivat vähän kaverina lasten kanssa nimenomaan vain allasosastolla.. eipä vaan oo ollu sopivaa aikaa, mutta kun tiesivät, ettei aika sovi mitenkään meille, selittivät, kuinka olivat olleet kyseisessä kylpylässä.. todettiin sit, että pärjätään me itsekin..
vähän samalla lailla, kun miehen siskot ovat opiskelleet aikuisena, perheellisenä ammatteihin, äitinsä aikoi järjestää tyttärilleen juhlat. Eipähän puhunut mitään, vaikka myös mieheni, pienten lasten isä suoritti työn ohessa (samalla lailla kuin toinen siskoista) ammattitutkinnon, mutta tajus sentään nolostua, kun sanoin, että suorittihan M:kin ammattitutkinnon...
mieheni vaan totesi myöhemmin, että eipä hän ole ikinä ollu yhtä hyvä kuin siskot.