Ruoan maustamisesta - loukkaannuinko turhan pienestä?
Olen tottunut siihen, että miesystäväni lisää omaan ruoka-annokseensa aina suolaa, mutta nyt hän on alkanut laittamaan mm. cayennepippuria ja chiliä joka ruokaan.
Huom! Minä maustan ruoat reippaalla kädellä, itsekin tykkään tulisesta, siitä ei ole kyse.
Eilen suutuin ihan oikeasti, kun tein savulohipastaa. Sen kuuluu maistua savulohelle, kanttarelleille ja tillille. Mielestäni tuli tosi hyvää. Tähän ruokaan hän lisäsi reippaasti juuri chiliä ja cayennepippuria. Näitä mausteita pitää laittaa mm. makaronilaatikkoon, kaikkiin keittoihin, niillä maustetaan pihvit ja broilerit ym.
Mitä järkeä siinä on, että kaikki ruoat maistuvat ihan samalle?
Hemmetti, laittakoon jatkossa itse sapuskansa.
Kommentit (62)
ymmärrä ap:n harmia, sillä jokainen saa syödä sen makuista ruokaa kuin haluaa. Oma mieheni ei ole yhtään kulinaristi, hänelle on sama miltä ruoka maistuu kunhan se täyttää vatsan ja on terveellistä, ja hän voisi syödä joka päivä samaa ruokaa.
Sen sijaan ex-miehen kanssa oli ongelma. Hän laittoi usein ruokaa, tykkäsi kokkailla. Mutta hän laittoi kaikkiin ruokiin ihan hirveästi suolaa ja rasvaa. Kun pyysin vähentämään, niin suuttui ja murjotti tai laittoi niitä "salaa" edelleen yhtä paljon. Yritin selittää että suola varsinkin on sellainen mauste, jotta on helppo jokaisen lisätä vain omaan annokseensa jos on tarpeen, mutta sekään ei auttanut.
Väsyneenä kun tuli kotiin pitkän työpäivän jälkeen niin ei sitä oikein jaksanut enää toista ruokaa väsätä jos oli sitä exän tekemää tarjolla. Joten sitten söin hirvittävän suolaista ja rasvaista ruokaa, turposin ja lihoin enkä ollut tyytyväinen. Nytpä onkin kaukainen ex vaan.
Äitini mielestä se oli rakkauden osoitus.
Hyvä kun en sairastunut anoreksiaan kun väsyin siihen tuputtamiseen ja siihen, että piti kiitellä ja olla kiitollinen ja kehua ja rakastaa kun sai niin hyvää ruokaa.
Minulle on aivan sama, mitä syön. En syö edes paljoa. En itse henkilökohtaisesti ymmärrä sitä ruokapöydässä mässäilyä ja tunteiden liittämistä ruokaan. Minun mielestäni ihan sairasta.
Ihmiset näkevät nälkää ja ovat tyytyväisiä maisspuuroon. Täällä kitistään kun mies ei ymmärrä, että pitäisi kumarrella kun eukko tekee erikoista sapuskaa.
On kohta entinen miesystävä. Ja parempi varmaan miehelle, että niin onkin.
Lapset säälittää, koska heidän täytyy kiitellä äitiä ruoasta, ettei äiti loukkaannu. Ei taatusti tule terve suhde ruokaan.
Siis ettäkö ap ei saa harmistua siitä että käytöksellään mies mitätöi ap:n näkemän vaivan?
Itse suorastaan inhoan kokkaamista. Mutta arvostan kyllä hyvää ruokaa. Ja sitä suuremmalla syyllä arvostan jos sitä joku minulle kokkaa.
Miehesi käytös on typerää ja ymmärrän kyllä harmisi.
laittaa kaikkeen soijakastiketta.
En todellakaan loukkaannu miehen käytöksestä, eihän se minua kohtaan ole suunnattu. Jotenkin vaan harmittaa ettemme voi jakaa innostusta ruokaan yhdessä. Ja vaikka mies arvostaa hyvää ruokaa, en jaksa mitään erikoisherkkuja hänelle enää laittaa koska vedän sitten herneen nenään kun olen hikoillut hellan ääressä turhan takia.
Kaikki te kritisoivat, jotka syyttävät ap:ta siitä että hän loukkaantuu turhaan, odottaa turhia kiitoksia, eikä halua miellyttää miestään sellaisilla keinoilla joita mieskin arvostaisi: Eikö teidän miehillänne tosiaan ole yhtään ärsyttävää tapaa? Pientä tai isoa, joka kuitenkin saa repimään hiukset päästä vaikkei maailmaa kaadakaan.
Sellaisen miehen haluaisin minäkin, mutta olen valinnut tuon ukkokultani. Maailman ihanimman miehen, joka on maailman raivostuttavin lisätessään soijakastiketta kaikkeen, kuten esimerkiksi salaattiin tai ranskalaisten perunoiden päälle :)
laittaa kaikkeen soijakastiketta.
En todellakaan loukkaannu miehen käytöksestä, eihän se minua kohtaan ole suunnattu. Jotenkin vaan harmittaa ettemme voi jakaa innostusta ruokaan yhdessä. Ja vaikka mies arvostaa hyvää ruokaa, en jaksa mitään erikoisherkkuja hänelle enää laittaa koska vedän sitten herneen nenään kun olen hikoillut hellan ääressä turhan takia.
Kaikki te kritisoivat, jotka syyttävät ap:ta siitä että hän loukkaantuu turhaan, odottaa turhia kiitoksia, eikä halua miellyttää miestään sellaisilla keinoilla joita mieskin arvostaisi: Eikö teidän miehillänne tosiaan ole yhtään ärsyttävää tapaa? Pientä tai isoa, joka kuitenkin saa repimään hiukset päästä vaikkei maailmaa kaadakaan.
Sellaisen miehen haluaisin minäkin, mutta olen valinnut tuon ukkokultani. Maailman ihanimman miehen, joka on maailman raivostuttavin lisätessään soijakastiketta kaikkeen, kuten esimerkiksi salaattiin tai ranskalaisten perunoiden päälle :)
MIehellesi on kaikki samaa mättöä.
Ole tyytyväinen että sinulla on valveutuneempi maku.
..kun en voi jakaa intohimoani ruokaan miehen kanssa. :( Miehellä on kasa allergioita ja "yök en syö"-juttuja, vaikkei ihan juntti olekaan ja syö mm. salaattia mukisematta. Ymmärrän miksi ap saattaisi loukkaantua ruoan "pilaamisesta"; maut oli päätetty (lohi, kanttarelliko se oli? ja tilli) ja mies idioottina sotki mukaan jotain chiliä. Ymmärrän että joku tykkää tulisemmasta mutta jatkuva chilillä läträäminen on mielestäni typerää ja merkki pullistelun tarpeesta- eikä mistään tympääntymisestä mietoihin makuihin!
Joskus mieto lohikeitto on parasta herkkuani, joskus taas kiinalaistyyppinen, tulinen kastike. Jos makuja ei arvosta (eikä tunnista..), niin kaipa on ihan sama mitä grillimaustetta lautaselleen lykkää- sellaiselle ihmiselle ei tarvitse kokata ollenkaan!
Oma ruoanlaittoinnostukseni on lähes kuollut tämän suhteen myötä. Väsyttää kun ei voi käyttää mitään kasviksia, ehkä sipulia ja kurkkua lukuunottamatta. Kerran kokeilin kiinalaiseen tyyliin laitettua kurkkua, mies nyrpisteli että kurkku kuuluu syödä kylmänä ja "raakana". Siihen loppui...
Olen ennen tykännyt laittaa kotiruokaa perinteitä kunnioittaen, vuodenaikoja seuraten. Oli ihanaa mennä torille ostamaan kalaa, haistella kesän ensimmäisiä mansikoita...talvella lämmin pataruoka lämmitti mukavasti ja jouluna laatikot maistuivat. Mutta ei enää. Enää en välitä ja koko perhe syö eineksiä.
laittaminen ei mitätöi ruoan makua vaan rikastuttaa sitä, kokeilkaa vaikka itse. Sitäpaitsi chiliin tulee todellakin addiktio jonka takia miehesikin kai syö sitä kaiken kanssa. Jos olisi halunnut loukata niin olisi laittanut ketsuppia.
laittaminen ei mitätöi ruoan makua vaan rikastuttaa sitä, kokeilkaa vaikka itse. Sitäpaitsi chiliin tulee todellakin addiktio jonka takia miehesikin kai syö sitä kaiken kanssa. Jos olisi halunnut loukata niin olisi laittanut ketsuppia.
Siis jos sitä ei tunge mielinmäärin siihen ruokaan.
Ja ketsupin laittamisen ruokaan otan minä loukkauksena, onneksi sitä ei meillä ole, ikinä. =)
No juu.. Lasten kanssa kiitosta kovin monimutkaisista keitoksista harvoin heruu.. :) Meillä ei ainakaan saa sekoittaa aineita liikaa keskenään; lihat lihoina ja kasvikset sivuun - niille, jotka niitä jossain muodossa suostuvat syömään..
MUTTA. AP.. Mä ymmärrän sua.. Kyllä muakin riepoo se ainainen ketsupin ruiskuttaminen ruokaan. Mutta ollaan sovittu, kun kiukusta monesti olin kihissyt ja lopulta taisin väsyksissäni tirauttaa itkun, että AINA PITÄÄ ENSIN MAISTAA - sitten voi maustaa omaa ruokaansa..
Jatkoa edelliseen..Niin, siis meillä urvelo käyttää todellakin KETSUPPIA..:/ Ja viittasin siihen jonkun viestiin, jossa epäiltiin AP:n kokkaavan vain kahdelle aikuiselle, tuolla lasten ronkeliudella.. Voi meitä keittiön valtiattaria :)
Eipä tulisi mieleenikään vahtia mieheni maustamissessiota. Tai siis: mieheni todellakin rupusttaa ihan kaikkeen lisäsuolaa ja tulee silloin tällöin huomautettua, että maistais nyt ensteks, jos vaikka olisikin jo tarpeeksi maustettu. Mutta johan sinulla on elämäsi hyvässä järjestyksessä, jos saat itsesi hikeentymään MAUSTEISTA.
Jos ei olisi todella hälyttävä merkki ihmisen luonteesta, minua jopa alkaisi naurattaa. Mutta lähinnä minua itkettää sinun puolestasi.
Sano miehelle, että puolet kerroista on sen vuoro laittaa ruokaa. Ja pitää tietenkin tehdä sellaista, että koko perhe pystyy syömään. Kun mieskin osallistuu ruuanlaittoon, niin sua ei niin kovasti tympeä, että sä raadat ruuan eteen ja sitä ei arvosteta.
en nyt jaksanut lukea kaikkia viestejä, et jos tulee sadannen kerran sama, niin sori vaan. Mut mua ärsyttää myös sama asia kuin aapeetä. Appivenhemmat on joka hemmetin ruokaan lisäämässä soijakastiketta! Ja mun mies myös, kun teen riisiä. Teen itse keittoihin kasvisliemen kasviksista ja juureksista, ja lihalientäkin ite aina silloin tällöin. Ruoista tulee jotenkin oikeemman makuisia kuin kuutioita käyttäen. Ja sitten joku haluaa peittää ne oikeat maut jollain kikkomanilla.
Miten ihmeessä kukaan voi sanoa että ruoka on oikean makuista? Jokaisen makuaisti on erilainen ja samakin ruoka voi eri ihmisten suussa maistua hyvinkin erilaiselta.
Suosittelen ap että lopetat herkkuruokien kokkaamisen miehellesi jos kerran aiheuttaa sinulle mielipahaa.
Tokihan se harmittaa. Aikuista miestä on turha yrittää muuttaa. Ole onnellinen, jos ei sentään käytä tennissukkia puvun kanssa.
Minulla on monia tuttuja, jotka tekevät samoin. Esimerkiksi entinen pomoni kaatoi puoli pulloa HP:tä jokaisen aterian päälle, maistamatta.
Tulee kyllä mieleen että miehesi ei maista juuri mitään. Polttaako tupakkaa? Minun edesmennyt alkoholistiystäväni söi chiliä kaiken kanssa. Aamupala (jos oli pakko syödä) oli ruisleipä ja sen päällä chiliä. Ja jos hänet sai houkuteltua pitsalle, oli siinä kymmenkertainen annos chiliä.
Ilmeisesti hän haki makuelämyksiä siitä kun ei enää maistanut mitään muuta. Tai halusi siitä samanlaisen vaikutuksen kuin viina polttaisi tyhjää mahaa. En tiedä.