Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mieheni luultavasti alkoholisti, mitä teen?
10.07.2010 |
Ollaan oltu mieheni kanssa pitkään yhdessä ja lapsiakin on jo useampi ja meidän viimeinen vauva syntyy lähiaikoina (laskettu aika oli eilen). Elämä on tuonut eteen niin ihania kuin myös niitä surullisia asioita, niistä on selvitty eikä mieheni ole ns. sukurasitteesta huolimatta koskaan juonut älyttömästi.
Sen sijaan nyt viimeiset pari vuotta miehelle on maistunut alkoholi liiankin hyvin, ikäviä asioita tapahtunut toinen toisensa perään ja luulen, että osin tämä on syynä juomisen lisääntymiseen. Alkoholi on myös monesti mennyt minun ja/tai lasten edelle.
Alan olla totaalisen kyllästynyt tähän parisuhteessa yh:na olemiseen. Miehen kanssa oon tästä yrittänyt keskustella, mutta omasta mielestään hänellä ei ole ongelmaa, vaikka hänelle näyttää olevan pakkomielle päästä joka viikonloppu baariin ja ei riitä, että kävisi pe vaan myös lauantaina on päästävä, myös joskus viikolla mies käy muutamalla.
Jatkuva juominen on myös muuttanut mieheni täysin toisenlaiseksi, mitä hän oli sillon kun joi kohtuudella. Kaipaan entistä miestäni, joka oli hyvä isä ja aviomies ja kantoi vastuunsa.
Mutta, mutta... Voinko tehdä mitään, jos mies ei itse myönnä ongelmaansa tai ymmärrä sitä? Eihän aikuista ihmistä voi pakottaa olemaan juomatta, eikös sen parantumisen pitäisi lähteä ihmisen omasta halusta parantua?
En vaan haluaisi erota, koska rakastan miestäni tai sitä millainen hän oli ennen juomista, mutta jos elämämme jatkuu tällaisena niin sillon en halua jatkaa yhteiseloa. Eikä varmasti jätä lapsiinkaan hyviä jälkiä, jos mies jatkaa juomista ja minä en lähde.
Kommentit (21)
ihan oikeisiin asioihin tulla neuvoja pyytämään.
Kakkosen kaltaiset vastaajat on kärkkäästi syyllistämässä asiasta kuitenkin sut itsesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AA-kerho ei auta, jos sinne ei lähde omasta halusta. Jos omasta mielestä ongelmaa ei ole, niin tuhlaat vaan oman elämäsi. Kokemusta on. Raitistua voi, mutta yleensä se vaatii "pohjakoskeutuksen ja oman halun lopettaa juominen". Kaikki pakottaminen yms kiristys on ajanhukkaa.
Ja siksi, koska miehesi ei itse myönnä ongelmaa tai tajua sitä ja jos pakotat lopettamaan niin ihan varmasti jossain vaiheessa se alkaa uusiks. Halun parantua on lähdettävä itsestä ja alkoholistin ymmärrettävä, että on sairas ja tarvitsee apua.
Lähde oikeasti nyt kun lapset eivät varmaankaan vielä ole pahasti kärsineet.
Minkä ikäisiä olette? Jos saitte hyvin nuorina lapset ja mieheltäsi jäi "osa nuoruutta kokematta" ja tekee sitä nyt?
En sano kuitenkaan, että miehesi teko on oikea. Sinun on varmasti hyvin raskas hoitaa yksin lapsista vielä kun olet raskaanakin. Voimia sinne kovasti.
Itse yrittäisin ottaa asian puheeksi mieheni kanssa ennenkuin menisin AA:hn. Sano miehellesi, että hänen juominen on sinulle raskasta etkä pärjää ilman häntä. Jos hän haluaa pitää perheen koossa täytyy juomisen vähentyä. Tetenkin jos alkoholi on ollut puheen aiheenne jo kauan, voi olla että miehesi vain suuttuu eikä ymmärrä ongelmaa ja sitten ulkopuolisen apu voi olla hyväksi.
Minun mieheni ei juonut nuorempana, ainakaan paljon. Nyt vanhempana on jokapäiväistä ja ei ole iltaa miten jaksaa haukkua ja nimitellä. Eilenkin kysyin ,miten taas käyttädyt ,sinä muistat väärin. Enkä todellakaan muista. Raskasta tulee olemaan, voimia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoholistin kanssa on hyvin vaikeaa..
tosiaan tehtävissä ei ole kuin erota tai hoito joka ei välttämättä sekään auta mitään..
tiedän tässä muutamankin tapauksen joka kävi AA-kerhossa että sai pidettyä perheen kasassa.. kunnes taas ratkesi..
eräälle toiselle tuttavalleni tarjottiin juuri elämää kultalusikalla. vakityöpaikka ja kaikki elämänasiat järjestykseen.. no nyt viikon ryyppyputken (koeajalla) jälkeen ei ole enää työpaikkaa ja lapset huostaanoton partaalla
Tässä ei auttanut jeesuskaan vaikka uskoonkin jo tuli.. kai se jumalakaan jaksa aina armahtaa ja antaa uusia tilaisuuksia..
Mutta siis todella vaikeata tulee olemaan ja jos toinen ei ongelmaa näe niin mahdotonta tehdä mitään.. hänen mielestään sinä vain nalkutat turhasta jos ei itse näe että hällä olisi ongelmaa..
valitettavasti usein se ero on ainoa tie päästä alkoholismista eroon..
Emme mielestäni saaneet lapsia hyvin nuorena, esikoinen on nyt 9v. Tämä on tietysti mielipideasia, toisille n. 25v on erittäin nuori.
Mieheni juo aina perjantaina ja lähes aina myös lauantaina ja viikolla vaihtelevasti, keskimäärin muutaman kerran kuukaudessa juo myös viikolla itsensä humalaan.
Olen siis tästä keskustellut mieheni kanssa ja selittänyt, että hänen juomisensa on minulle raskasta ja että kaipaan aikaa, jollon hän vietti aikaa perheensä kanssa ja saattoi ottaa muutaman oluen tmv, mutta alkoholi ei ollut se pääasia kuten nyt. Kaikki tämä on mennyt ns. kuuroille korville ja miehellä ei omasta mielestään ole ongelmaa.
En kieltämättä itsekään näe tässä enää oikeen muuta vaihtoehtoa kun eron, mutta se jaksaminen yksinhuoltajana pelottaa, samoin sekin huolettaa, että miten pärjään rahallisesti.
Sinä joka ihmettelit, että miksi olen raskaana. Tämä raskaus ei ollut suunniteltu tai toivottu vaan raskaus sai alkunsa ehkäisystä huolimatta. Mies lupasi vähentää juomista kun kuuli raskaudesta. Minä olin aikeissa tehdä abortin (mieheni ei hyväksy aborttia) miehen juomisen takia, mutta mies lupasi ja vannoi, että ainakin vähentää juomistaan ja hetkellisesti niin tapahtuikin, mutta nyt on taas tilanne sama kun ennen raskautta.
ap
Minkä ikäisiä olette? Jos saitte hyvin nuorina lapset ja mieheltäsi jäi "osa nuoruutta kokematta" ja tekee sitä nyt?
En sano kuitenkaan, että miehesi teko on oikea. Sinun on varmasti hyvin raskas hoitaa yksin lapsista vielä kun olet raskaanakin. Voimia sinne kovasti.
Itse yrittäisin ottaa asian puheeksi mieheni kanssa ennenkuin menisin AA:hn. Sano miehellesi, että hänen juominen on sinulle raskasta etkä pärjää ilman häntä. Jos hän haluaa pitää perheen koossa täytyy juomisen vähentyä. Tetenkin jos alkoholi on ollut puheen aiheenne jo kauan, voi olla että miehesi vain suuttuu eikä ymmärrä ongelmaa ja sitten ulkopuolisen apu voi olla hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ero on ainoa vaihtoehto.
Kyllä sinä pärjäät, varmasti vielä paremmin kun ei ole yhtä aikuista lasta lisäksi hoidettavana.
Voimia!
juominen on korvaavaa käyttäytymistä, eikä välttämättä mitään alkoholismia.
Aa-kerhot tai vastaavat eivät ole ratkaisuja ihan välttämättä, jos kýse ei ole puhtaasti, vain ja ainoastaan alkoholista?
Monasti juomisen syy on kuitenkin ihan toinen kuin alkoholin tarve, joka jokaisen tervepäisen pitäisi kuitenkin tajuta?
Keskustelu siitä mikä mättää, jotain puuttuu?
Ihminen kun usein korvaa alkoholilla keskustelut, ajatuksen, jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
juominen on korvaavaa käyttäytymistä, eikä välttämättä mitään alkoholismia. Aa-kerhot tai vastaavat eivät ole ratkaisuja ihan välttämättä, jos kýse ei ole puhtaasti, vain ja ainoastaan alkoholista? Monasti juomisen syy on kuitenkin ihan toinen kuin alkoholin tarve, joka jokaisen tervepäisen pitäisi kuitenkin tajuta? Keskustelu siitä mikä mättää, jotain puuttuu? Ihminen kun usein korvaa alkoholilla keskustelut, ajatuksen, jne...
ap:n mies.
Mikään ei auta, jos ei omassa päässä tapahdu se muutos.
Olen 40 -vuotias mies ja rakastan avovaimoani ja lastani. Entinen avioliittoni ja monet entiset suhteeni sen sijaan päättyivät juomiseeni ja varsinkin sen sivuvaikutuksiin, kuten tajuttomaan paranoiaan (mustasukkaisuus, kaikkivoipaisuus jne.)
Juon perjantaina ja lauantaina illalla ja usein kerran myös viikolla itseni humalaan. Kyse ei ole siitä, etten rakastaisi läheisiäni - kyse on alkoholin pakonomiasesta rakastamisesta kaiken rinnalla ja oman itsetunnon korjaamattomista vaurioista. On ns. kiva "nollata pää" aina välillä. Tosin myös urheilen 4 kertaa viikossa ja ehkä siksi alkoholin vaikutukset ovat näkyneet miedompina...
Joka tapauksessa sanoisin sinulle, että meihin alkoholisteihin ei voi luottaa, koska meille viina on se johtava voima pois "maailman pahuudesta". Alkoholistin kanssa ei voi siis järkevästi keskustella tai sopia mitään. Parantumaton alkoholisti lopulta juo itsensä hengiltä - ennen viittäkymmentä tai kuuttakymmentä ikävuotta. Alkoholistin psyyke on myös arvaamaton. Haluatko olla tätä todistamassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vaihtoehtona on viinanhuuruinen lapsuus tai lapsuus yh-äidin kanssa, niin elämä yh-lapsena on ruusuilla tanssimista. Erorepäisy sattuu, mutta olet sen velkaa itsellesi ja vielä enemmän lapsillesi. Miehesi ainoa suunta on alaspäin, älä anna hänen vetää teitä mukanaan.
Minä olen nainen ja viinankäyttö alkasi karkaamaan käistä, kun itse asuin yhdessä alkoholistin kanssa (vaikken häntä syytäkään).
Alkoholismissa on kyse riippuvuudesta ja sairaudesta. Ja kuten ap sanoo, silloin alkoholi menee kaiken edelle. Minä olen piilotellut pulloja tai tölkkejä vaikka kylppärin meikkipussiin. Hakenut ostoskeskuksesta kaljaa ja mennyt siellä vessaan juomaan ekan. Tärissyt kassalla maksaessani aamun ekoja juomia. Ja hävennyt, ihan tajuttomasti.
Apua on saatavana mutta se edellyttää sitä, että alkoholisti itse haluaa sitä ottaa vastaan. Kun käyttö on mennyt tietyn rajan yli, ei ole enää paluuta kohtuukäyttöön vaan se on nollalinja loppuelämän.
Ap: et tosiaan voi tehdä mitään, jos mies ei ongelmaa ymmärrä. Monella alkoholistilla toipuminen on alkanut vasta, kun on mennyt ne tärkeimmät asiat elämässä, perhe, asunto ja työpaikka. :( Toivon, että teille ei sitä tapahdu vaan miehesi ymmärtää ongelmansa ja saatte molemmat apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitenkä nyt on teidän asianne..itse halu hoitoon. vaihtoehdot miehelle. sinä vai meneminen. kokeile kotoa pois..ja itsestä huolehtiminen tärkeintä.
Siellä pääset miettimään haluatko jatkaa elämääsi miehesi kanssa alkoholismista huolimatta vai et.
Se on täysin sinun päätöksesi; miehesi on ja pysyy alkoholistina lopun elämäänsä. Voi olla että hän on kuivilla joskus, satunnaisesti, ei koskaan tai lopun elämäänsä; alkoholismi on ja pysyy siitä huolimatta.
Mieti tilannetta lasten kannalta; miksi jäisit suhteeseen, jossa mies on naimisissa pullon&baarin kanssa ja sinä selviät miten selviät. Mitä itse saat suhteeltanne?
Laita mies valitsemaan; joko hakee apua ongelmaansa ja siis myöntää ongelman tai sitten pakkaat kamat ja lähdet lasten kanssa. Laita määräaika vaikkapa 2kk, ei yhtään enempää. Jos mies tuossa ajassa korjaa tilanteen ja sitoutuu parantamaan tapansa, on toivoa.
Mikäli ei suostu edes tuohon 2kk koeaikaan, muuta pois. Alkoholisti tuhoaa sinun ja lasten elämän. Omansa hän on jo tuhonnut.
Voit myös hakea itsellesi apua vaikkapa mielenterveystoimistosta tai perhetyöntekijältä. Saat tukea valinnoillesi, olipa ne mitä tahansa.
Älä salaa miehen ongelmaa, sillä silloin hänen toimintansa tavallaan hyväksytään. Kun asia puhutaan ääneen, on ongelma avattu.
Ketä tuossa lopultakin suojellaan, miestä vai muuta perhettä?
Olen 40 -vuotias mies ja rakastan avovaimoani ja lastani. Entinen avioliittoni ja monet entiset suhteeni sen sijaan päättyivät juomiseeni ja varsinkin sen sivuvaikutuksiin, kuten tajuttomaan paranoiaan (mustasukkaisuus, kaikkivoipaisuus jne.)
Juon perjantaina ja lauantaina illalla ja usein kerran myös viikolla itseni humalaan. Kyse ei ole siitä, etten rakastaisi läheisiäni - kyse on alkoholin pakonomiasesta rakastamisesta kaiken rinnalla ja oman itsetunnon korjaamattomista vaurioista. On ns. kiva "nollata pää" aina välillä. Tosin myös urheilen 4 kertaa viikossa ja ehkä siksi alkoholin vaikutukset ovat näkyneet miedompina...Joka tapauksessa sanoisin sinulle, että meihin alkoholisteihin ei voi luottaa, koska meille viina on se johtava voima pois "maailman pahuudesta". Alkoholistin kanssa ei voi siis järkevästi keskustella tai sopia mitään. Parantumaton alkoholisti lopulta juo itsensä hengiltä - ennen viittäkymmentä tai kuuttakymmentä ikävuotta. Alkoholistin psyyke on myös arvaamaton. Haluatko olla tätä todistamassa?
Oma mieheni on juonut nyt viimeisen kahden vuoden ajan joka ikisenä iltana 10 keskiolutta.
Luonne on muuttunut, asioita unohtuu, ulkonäkö muistuttaa vanhaa mummoa.
Eiköhän se kuolo tuon korjaa ennen kuin 50 täyttää.
lupauksestaan vähentää juomista/lopettaa se. Ei tästä välttämättä apua ole, mutta väärinhän se on luvata muuttua, jos et tee aborttia.
Sinä joka ihmettelit, että miksi olen raskaana. Tämä raskaus ei ollut suunniteltu tai toivottu vaan raskaus sai alkunsa ehkäisystä huolimatta. Mies lupasi vähentää juomista kun kuuli raskaudesta. Minä olin aikeissa tehdä abortin (mieheni ei hyväksy aborttia) miehen juomisen takia, mutta mies lupasi ja vannoi, että ainakin vähentää juomistaan ja hetkellisesti niin tapahtuikin, mutta nyt on taas tilanne sama kun ennen raskautta.
ap
Minkä ikäisiä olette? Jos saitte hyvin nuorina lapset ja mieheltäsi jäi "osa nuoruutta kokematta" ja tekee sitä nyt?
En sano kuitenkaan, että miehesi teko on oikea. Sinun on varmasti hyvin raskas hoitaa yksin lapsista vielä kun olet raskaanakin. Voimia sinne kovasti.
Itse yrittäisin ottaa asian puheeksi mieheni kanssa ennenkuin menisin AA:hn. Sano miehellesi, että hänen juominen on sinulle raskasta etkä pärjää ilman häntä. Jos hän haluaa pitää perheen koossa täytyy juomisen vähentyä. Tetenkin jos alkoholi on ollut puheen aiheenne jo kauan, voi olla että miehesi vain suuttuu eikä ymmärrä ongelmaa ja sitten ulkopuolisen apu voi olla hyväksi.
Olin itse samassa tilanteessa vuosi sitten kunnes tajusin erota miehestäni. Sun on ihan turha odotella että miehesi muuttuu. Ei hän muutu..
Hän lupailee ja lupailee mutta ikinä ei tapahdu mitään. Tuollainen suhde on henkisesti todella raskas sinulle että myös lapsillesi. Mun mielipide on että lähde pois ennen kun se on henkisesti sulle mahdotonta..
Alue: Aihe vapaa
jo pari vuotta katsoa tuollaista joka viikonloppu kännäämistä?? Ei ole kuin 2 vaihtoehtoa.
1. Mies lähtee parisuhdeterapiaan sekä AA-kerhoon
2. Sinä lähdet lasten kanssa pois/mies muuttaa pois.
Valitettavasti muita vaihtoehtoja ei ole.