~30+ ESIKOT alkuviikkoon 41~
Huomenet! :)
Mulla onkin ollut nettivieroitus käynnissä jo monta päivää, kun ei kotoa ole päässyt tänne olennaisten asioiden äärelle. Tosin myöhään eilen illalla huomattiin että linjat on näemmä auenneet, joten nyt pääsen sentään vilkaisemaan iltaisin kuulumiset jos ei näin töistä ehdi.
Seireenille halaukset vielä, tuli ihan kylmät väreet kun luin synnytyskertomustasi. On tosiaan ollut rankkaa. Onneksi lopputulemana oli terve poika! Etkö ollutkin menossa juttelemaan synnytyksestä vielä pelkopolille, jos en ihan väärin muista?
Nyt on taas uusi viikko vierähtänyt käyntiin. Ihmeen nopeasti nämä viikot loppujen lopuksi menevät. Frida, minäkin olen odotellut niitä tosi voimakkaita potkuja, enemmän ne liikkeet ovat vieläkin sellaista muljuamista ja tökkimistä. Ainoat todella voimakkaat liikkeet olivat silloin muuttoyönä ¿ neuvolalääkäri sanoi että saattoihan se vauva vähän rasittua muutosta. Nyyh. Pitäisi vaan osata ottaa rauhallisemmin.
Mitähän muuta te olitte jutelleet... No, ehkä annan suunvuoron muille. Itselle ei ole muuton lisäksi kummempia tapahtunut. Tasapuolisesti vointeja kaikille!
susumi
rv 26+1 (jee, taas uudet viikot)
Kommentit (30)
Täällä pakerretaan jo töissä täyttä päätä.
Jännittää ylihuominen työhaastattelu, siihten paikaan olikin 31 hakijaa ja olen ihan varma että minut on kutsuttu vaan säälistä siihen haastetteluun. No parempi teitty sekin, mutta kun haluaisin oikeesti sen paikan....
Sitten tänään ja huomenna tulee vielä kämpän katsojia, ja kun mieheni ei ole mikään myyntitykki niin minä lupauduin hoitamaan esittelyt ja myynnin... kysyin kyllä että mikä on sitten sen osuus niin kuulemma minun rakastaminen, minusta se kuuluu joka tapauksessa ilman työnjakojakin miehen töihin eli korjattiin asiaa ja hän ehdotti että kukkien ostaminen minulle.... no onahn sekin parempi kun ei mitään... toisaalta jos miestäni yhtään tunnen niin ei se muista tuotakaan ' työtä' ...he heh
Pukeutumisneuvoja oli tosi surkea. Sain kyllä yhden ihan kivan ihan perus valkean paidan. Mutta kun olin sanonnut että en käytä kuin valkeita tai mustia vaatteita (joskus harmaita) töissä ja maha pitäisi saada piiloon.... niin se nainen oli valinnut vaaleanpunaisia paitapuseroita ja huiveja... sanoi että nyt just ei ole varaa alkaa hempeilemään... no olin siis puekutumisneuvojan painajainen. En suosittele Aleksi 13 kenellekään...
Joo ja mahasta: minulla on kyllä nyt alkanut tuntumaan mahassa enemmän. Jotenkin ylävatsaan sattuu... ja luulin jo selvinneeni pahoinvoinnista, kunnen viime perjantian luulin että oksentamiseen voi kuolla... se oli hirveetä... no onneksi se oli myös niin hirveen näköistä että mies lupasi säälistä hoitaa minun koiria viikonlopun että pääsen Ouluun (ehdotti itse ja ihan vapaaehtoisesti, edistystä)... jos jaksan lähteä...
Kirsi 15+0 + erkki
Heipä hei tas.
Onnittelut Oliveralle ruokasatsista, toivottavasti koirallesi maistuu ettei voitto mene hukkaan.
Oma olotila on vähän huono näin aamusta, vatsaa kääntää ja vääntää, vielä pysyy kaikki kuitenkin sisällä vaikka viime viikolla jouduinkin yökkäämään (mutta sekin taisi johtua vähäisestä syömisestä). Viikonloppuna meillä oli vieraita ja mietimme miten saamme pidettyä asian vielä salassa, kun kahvi ei minulle maistu eikä myöskään siideri. Onneksi olin yövuoron jälkeen sen verran väsynyt että kun muut korkkasivat pullot minä menin jo nukkumaan. Eivät ainakaan mitään kyselleet, joten toivottavasti eivät ihmetelleet.
Tällä viikolla on sitten eka neuvola:) Sen jälkeen osaan sanoa missä mennään ja milloin tullaan. Ja ehkä kerromme viikonlopppuna vanhemmillekin jo masusta.
T: Nasu ja masu rv 8+.
Heippa,
Tässä sitä ollaan taas päästy uuden viikon alkuun. Viikonloppu hurahti ohitse taas kerran liian nopsaan. Lauantaina käytiin koeajamassa taas yksi auto ja eiköhän se päätös ala olla tehty. Ollaan nyt sitten luopumassa kahdesta autosta ja ottamassa yksi farkkuperäinen tilalle. Kaiken järjen mukaan meidän pitäisi tulla yhdellä autolla toimeen (tänäänkin tulin julkisilla töihin ja yksi auto seisoo talomme pihalla), mutta kauhistuttaa kuitenkin. Onkos se nyt niin, että Helsingissä liikkuu julkisilla vauvanvaunujen kanssa ilmatteeksi? En ole ainakaan vielä saanut vahvistusta tälle oletukselleni YTV:n sivuilta.
Onko tietä muita ärsyttänyt se, että monet ihmiset kuvittelevat vatsasi olevan yhteistä omaisuutta näin raskaana ollessasi? Olin lounaalla työkavereitten kanssa ja kun kerroin viereeni istahtaneelle miespuoliselle kollegalleni olevani raskaana ja jääväni äitiyslomalle vuodenvaihteessa, länttäsi tämä samantien kouransa massulleni. Kylläpä hätkähdin! Ei mielestäni kuulu kohteliaisiin käytöstapoihin lääppiä työkavereita työpaikalla!!!
No juu, muuten tällaista pientä ärsytystä lukuunottamatta viikko on lähtenyt käyntiin ihan mukavasti. Iloista viikonalkua myös teille kaikille!
terv.
RouvaSukkula & Astronautti (23+3)
Nyt on pohjosen reissut tehty vähäksi aikaa ja aika alkaa keskittymään uuteen tulokkaaseen ja alkaa valmistautumaan suureen päivään. KÄÄK, enää reilu kuukausi A-PU-VA! Vähän jo jänskättää ¿ välillä ihan sairaasti. Vaatteet odottavat edelleen pesua laatikoissa ja pussukoissa, kehto on osina appiukon yläkerrassa eikä mitään tarvikkeita ole saatu ostettua saati makkaria raivattua että kehto mahtuis. Mutta nyt alkaa puhaltaa uudet tuulet.
Sairaalakassiakin pitää vissiin alkaa pikkuhiljaa miettimään. Kassista tulikin mieleen, että laittakaas oheinen linkki suosikkeihin. Täältä löytyy muutakin tietoa kuin sairaalalaukku:
http://www.huvitutti.net/arki/synnytys/tietopistesynnkass.html
Olivera: Onnea onnenpotkusta! Muistahan laittaa lentosukat jalkaan kun lähdet Irlantiin ja ottaa oma vesipullo koneeseen mukaan!
Nauratti pikkasen kun luin teidän vaunukauppareissua. Niinhän se vaan on, että ne myyjät osaavat hommansa. Meille meinas käydä ihan samallalailla että ekasta ostettiin, mutta onneksi miehellä oli vielä hiven järkeä jäljellä ja sai puhuttua minut ympäri ja käymää vielä toisessa kaupassa. Miehän oisin ostanu heti sen ekan mitä esiteltiin ku se esittelijä oli niin vakuuttava! Varokaa vaan ku meette vaunukauppaan muka vaan kattelemaan, käy niinku meille että vaunut on ostettu ennenku ehditte kissaa sanoa ;)
Rouva Sukkula: Mihinkäs automerkkiin päädyitte? Meillä on kans menossa koeajorumba ja farkkumalleja mekin ollaan kateltu. Meillä ei ole kuin yksi auto ja sekin minun työsuhdepirssi. Voisin pitää sen maksamalla ite leasingvuokran, mutta se on 560¿ kuussa!! Sillä rahalla lyhentää jo kivasti omaa menopeliä! Niin, ihan sen takia vaan kyselen merkkiänne, että älkää ainakaan VW Golfia ostako ku sen takapenkkitila on niin pieni ettei isomman mukulan istuin mahdu selkä menosuuntaan muuten kuin vetämällä pelkääjän penkki ihan eteen! Minun veljentytön perheellä on ko. Merkki ja ne manaa just tuota. Nytkin kun olin heidän kyydissä niin jouduin ajamaan kun en ois siihen pelkääjän paikalle masuni kans mahtunu! Ja kun heillä on jo 2 lasta niin takapenkille ei ollu mitään asiaa. Toivottavasti kukaan ei oo fanaattinen Golfin kannattaja ja nyt vedä hernestä nessuun.... ei ole tarkoitus loukata ku muutenhan Golf on ihan hyvä auto, mutta tähän tarkoitukseen vähän väärän kokonen.
Niin ja suurkiitos tapaamisjärjestelyistä Rouva Sukkula! Olisin tullu toki LF:kin mutta pakko myöntää että tämä Omenapuu-juttu on parempi!
Napakuulumiset:
Perjantaina oli neuvola, SF-mitta 35 cm, verenpaineet kohdillaan 120/80, paino tippunu 350g (onneksi on mistä tippua!) ja pikkukamun sydänäänet 135-140. Hemoglobiini tulokset ei ehtiny tulla mutta keskiviikkona on neuvolalääkäri, joten eiköhän se siellä selviä. Vauva köllöttelee pää alaspäin ja on terkkarin mielestä ihan normaalin kokoinen, joten nyt odotetaan mitä lääkäri sanoo, pistääkö se minut synnytystapa-arvioon. Oishan se toisaalta kiva, pääsis vielä kerran kurkkaamaan mitä masuasukille kuuluu ja varmistus siitä että toukka mahtuu tulemaan alakautta -tai sitten ei :(
Potkut on sitäluokkaa että on karateka jo syntyissään! Kylkiluut on vaarassa ja välillä tuntuu että kamu meinaa tulla pylly edellä navan kautta ulos! Pitää kädellä vähän painaa takas ku alkaa kylkiluut näkymään läpi nahkasta :)
Ooh.. tulipa pitkä viesti! Nyt pitää lähteä lyllertämään postiin palauttamaan Lasten Kirjakerhon väkipakolla lähettämä kirjapaketti takas. Oli niin sinnikäs puhelinmyyjä että luovutin ja lupasin lähettää sen esittelypaketin, mutta ei se oikein tunnu vielä ajankohtaiselta ku ne kirjat on vähän vanhemmille lapsille. Joten eiku palauttaan kirjat ¿ tuleepahan haukattua raitista ilmaan.
Vau¿kirjasta muuten tuli vihdoin ja viimein se tervetuliaispaketti! Meinaan liittyä tuohon kerhoon ku siinä on huomioitu vastasyntyneetkin ja muutenkin matsku alle vuoden ikäisille. Onkos muut liittyneet siihen?
Nyt ¿ menoksi.
Mukavaa maanantain jatkoa kaikille, voikaa paksusti ja Tsemppiä Kirsille haastatteluun!
T: Toukkis ja Papu (35+4)
Täällä on viikonloppu ja tämä päivä mennyt kipujen kanssa kärvistellessä... Ja niin kuin olen hehkuttanut miten helppoa ja oireetonta tämä raskaus on ollut...
Siis voiko nämä olla supistuksia vai mitä nämä kivut on? Kun käyn koiran kanssa lenkillä tai teen mitä tahansa fyysistä ponnistelua vaativaa (esim. töissä lasten kanssa touhuaminen pukemisineen ja jumppien ohjauksineen oli tuskaa) alkaa maha kovettua, on pakko painua kaksin kerroin kun vihloo ja polttaa alamahaa, myös ristiselkää polttelee kuin menkkojen aikana. Tuntuu ettei voi hengittää. Tätä kestää jonkun aikaa (ehkä 10 sekuntia?) ja sitten helpottaa.
Soitin neuvolaan ja kerroin tuntemuksistani kysyen onko syytä huoleen. Hoitsu antoikin sitten sen kummemmin kommentoimatta ajan huomiseksi lääkärille, käski ottaa iisisti siihen asti.
Mie sitten tietysti kehittelin jo vaikka mitä kauhuskenaarioita mielessäni ja soitinkin töiden jälkeen äidille itku silmässä, ja äiti kertoi että hänellä on kaikkia neljää odottaessa alkanut kovat supistelut hyvin varhain, paikat on niiden myötä pehmenneet ja auenneet. Ei ole kuitenkaan silloin aikoinaan saanut saikkua kun oli toimistotyössä.
Mieskin on iltavuorossa joten en pääse sille nyyhkyttämään, auttakaa te kertomalla onko mulla mitään syytä huoleen...
Tutanna 16+0
äkillisissä ponnisteluissa (juoksin metroon, raahasin painavaa kassia tmv.), tosin olivat kivuttomia, mutta epämiellyttävän tuntuisia kuitenkin. Neuvolaterkkari kehotti olemaan rehkimättä, minulla ne loppuivatkin, eikä niitä tullut sitten jatkuvasti, ja olen jopa voinut jatkaa agilityharrastusta, jossa siis juoksen koiran kanssa spurtteja. Painavien kassien tms. raahamiset jätin sen jälkeen kyllä suosiolla. Mulla on siis toimistotyö, jossa en rasitu eikä suppareita koskaan töissä tullutkaan.
Toivotaan, että sinullakin olisivat ohimenevää laatua, jos eivät ole, niin eiköhän ne saikulle määrää, jos työnlaatu on sellainen, jossa ei voi lunkisti ottaa. Hyvä että pääset tarkistettavaksi neuvolan lääkärille.
Kylläpäs päivä hurahti tuttuun tapaan töiden ja haahuilun merkeissä. Aamulla olisi taas nukuttanut. Viime yönä vauva innostui mellastamaan niin, että minun oli hankala saada unta! Saa nähdä, tuleeko vauvelista sitten illan virkku? :)
Vaan onneksi vauva mellasti, koska ajoittain raskaus huolettaa. Minullakin oli Susumin (sinäkös tästä kirjoitit??) vähemmän liikkeitä juuri muuton jälkeen ja lisäksi kohdunpohjani korkeus on alakäyrillä. Onneksi neuvola on ensi viikon maanantaina ja tuntemieni liikkeiden perusteella vauva on ainakin elossa ja vilkaskin vielä. Ehkä ilo ja huoli vuorottelevat koko raskausajan?
Toivottavasti Tutanna sinulla on kaikki kunnossa! Joskus viikon 20 tienoilla voi kai tuntea harjoitussupistuksia, mutta en tiedä, liittyykö niihin kipua. Onneksi sait lääkäriajan huomiselle. Ole illalla niin rauhassa kuin voit ja tule huomenna kertomaan, miten teillä sujuu!
Oliveralle hyvää Irlannin matkaa ja Kirsille paljon onnea haastatteluun!
Katja rv 30+5
Unohdin... Te, ketkä käytte uimassa: Mistä olette ostaneet äitiysuimapukuja? Myydäänkö niitä urheiluliikkeissä vai muualla?
moikka, mie ostin mammauimapuvun Lindexiltä. En tiedä onko muualla, en ees kattellu ku Lindex-reissulla sattui mammauikkari silmiin.
Kiitos tytöt kun olette olemassa! :)
Pitää nyt enimmän paniikin laannuttua kertoa mukaviakin kuulumisia: masuasukki on sitten aloittanut kunnon hyörimisen ja pyörimisen, liikkeitä tuntuu pitkin päivää. Vetää aina suupielet ylöspäin kun niitä hipaisuja tuntuu, joskus pitää ihan pysähtyä " kuulostelemaan" sitä jumppaamista pidemmäksi aikaa.
Kirsille tsemppiä haastatteluun, älä vertaa itseäsi muihin + heidän työkokemukseensa tms. Ole vaan oma itsesi ja varma omasta osaamisestasi! Me täällä pidetään sulle peukkuja. :)
Nyt en sitten enää muista mitä muuta minun pitikään " sanoa" ...
No, palaillaan myöhemmin kun muisti taas pelaa. ;)
sussu ja massu
...täällä, vaikka viikoja on jo ihan kitettävästi 41+3.
Tarinaa yliaikaistarkastuksesta tältä päivältä naikkarilta. Siis menin tai oikeammin juoksin (vai sanoisinko lyllersin) kun olin vähän myöhässä vauvan sydänäänienkuuntelusta, ja aivan turhaan :( Sitä sai odottaa ensin puoli tuntia ja sitten varmaan olin parikyt minsaa sisällä, kun odotettiin että vauveli heräilee. Sykket max semmoiset yli 150 mitä nyt sivu silmällä näin. Sieltä ulos kun kello oli n 11.30.
Sitten saikin odottaa... ja odottaa... ja odottaa... lääkäriä. Oli vähän vaille 2 kun viimein pääsin lääkärin tutkimukseen. Sisätilatutkimus sattui kyllä vähän mutta onneks ei kestäny kauan. Sitten katseltiin vauvaa ultralla. Syy viivästyksiin oli ruuhka synnytysosastolla, kun ilmeisesti käännyttivät kättäriltä ihmisiä naikkarille ja lääkärien piti vähän väliä juosta alakerrassa.
Ja tilanne: 1 sormelle auki ja kaulaa 2-3 senttiä jäljellä. Vesi vähentynyt, mutta on normaalia näillä viikoilla. Sukupuolta ei vauva suostunut lääkärille ' vilauttamaan' tosin lääkäri ei sitä kohtaa tutkinutkaan kun varmaan 5 sekkaa kun jo totesi että ei näy. :( olisi ollut kiva tietää, mutta olkoon sitten salaisuus. Olisin vain rynnännyt kauppaan ostamaan oikean värisiä vaatteita kun nyt kaikki on unisex mallisia molemmille käyviä värejä.
Ja keskiviikkona samaan tarkastukseen uudelleen. Toivottavasti ei kestä yhtä kauan kuin tänään. Ja EHKEN perjantaina käynnistykseen, jos mitään ei sitä ennen tapahdu. Siis ehkä, sillä jos on ruuhkaa, niin siirtyy lauantaille tai sunnuntaille.
Kaikille hienoa odotus viikkoa!
j+beibi 41+3
Olivera: Käydään vaan kahvilla Kolumbuksessa, tuossahan se näkyy kun parvekkeelta katselen joten ei ole pitkä matka. :) Tosin saatan päästä Omenapuun tapaamiseen sittenkin, jos vaan mukaan mahtui. En nyt muista kuinka monta oli jo ilmoittautunut. Kerkesin muuten jo käydä tutustumassa täällä uudella asuinalueella neuvolaan ja Kelaan (sain vihdoin aikaiseksi viedä ne paperit). Neuvolassa olikin mukava vanhempi setä lekurina. Ja oli luksusta kun siellä oli ultralaite, tosin vempula taitaa olla jo sen verran iso, että siitä ei oikein ota enää selvää mitä on missäkin. Painoakin oli jo 750 g.
Juu, Katja, minähän se manailin, kun muuton jälkeisenä yönä vauva piti aivan järjetöntä mylläkkää, vielä sellaisessa kohdassa missä se ei yleensä liikuskele, ja sitten oli monta päivää aika hiljaista. Kysyin siitä sitten lääkäriltä, ja hän oli sitä mieltä että vauva saattoi vähän rasittua - tosin en tiedä saattoiko siitä nyt olla jotain haittaa kehitykselle tms. Toivottavasti ei. :( No, ilmeisesti tämä raskaus on tosiaan sellaista aikaa, että ilo ja huoli vaihtelevat, välillä on ihanaa ja välillä pelottaa aivan hirveästi vauvan puolesta.
Tutanna, koita kestää niiden mahdollisten suppareiden kanssa, jotenkin tulee mieleen, että mikään kipu ei ole mahdoton tässä raskauden aikana, kaikenlaista voi olla ja silti asiat on hyvinkin kunnossa. Mullakin oli jossain vaiheessa ihmeellisiä polttavia kipuja alavatsalla, ja kaikki kuulemma johtui siitä, että vauva painaa joihinkin tiettyihin kohtiin.
Mutta nyt keräämään pyykit narulta, bis morgen tytöt! :)
susumi
rv 26+1
Tänään tulimme juuri naistenklinikalta ja yritän tässä nopesti kertoa tärkeimmät.. Istuminen on tosi hankalaa välilihan leikkauksen vuoksi.. auts!
Mutta siis asiaan:
Perjantaina kävin neuvolassa klo 10 ja valitin kun mitään ei ole tapahtunut ja arvelin että yliaikaiseksi menee reippaasti. Neuvolan jälkeen kävin vielä terkkarilla antamassa pissanäytteen, kaupassa ja sen jälkeen kotiin päikkäreille.
Klo 13 herään kun vatsaa vääntää ihan sikana. Käyn vessassa pariinkin otteeseen ja yritän takaisin lepäämään mutta outo olo ei hellitä. Kolmannen vatsanväännön tullessa tajuan että nämähän taitaa olla supistuksia!
En pysty enää istumaan / makaamaan vaan pyörin vessassa ja vaellan pitkin asuntoa ja otan kipua vastaan. Jossain vaiheessa alan epäillä että onkohan tämä nyt menoa ja soitan naistenklinikalle kysyäkseni missä vaiheessa sinnepäin kannattaa lähteä. Tässä vaiheessa supistukset tulevat jo noin viiden minutin välein mutta emmin vielä lähtöä..
klo on vähän yli kaksi.
Yritän soittaa miehelleni töihin että tulee sitten suoraan töistä kotiin varmuudenvuoksi mutta en saa häntä kiinni.
Supistuket jatkuvat ja tuskat kovenevat ja soitan uudestaan miehelleni noin puoli kolmen aikaan ja saan hänet lopulta kiinni. Itkunsekaisella äänellä ilmoitan että nyt se varmaan tulee... Mieheni lähtee samanatien viemään autoa työpaikalleen ja sieltä kotia kohtia ja soittaa vanhempansa meille.
Vähän vaille kolme tulee miehen vanhemmat ja soittavat ambulanssin vaikka tiuskin heille että; EI TÄSSÄ MITÄÄN AMBULANSSIA TARVITA!
Puhelun aikana lapsivedet lorahtelevat wc:n lattialle ja ambulanssi on paikalla klo kolmen aikaan. Mieheni saapuu samaanaikaan paikalle ja ehtii juuri mukaan sairaalaan. Perjantai iltapäivänruuhkan läpi hurautamme pillit vinkuen naistenklinikalle ja suoraan synnytyssaliin. Kätilö pyytää minua kääntymään kyljelleen sairaalan pedillä mutta kahteen otteeseen ilmoitan etten pysty. Niinpä hän katsastaa tilanteen selinmakuulla ja ilmoittaa että sehän syntyy jo!
Saan luvan alkaa ponnistamaan samantien. Ponnistelen jonkin aikaa mutta en saa lasta kunnolla eteenpäin joten kätilö avittaa leikkamalla välilihaa. Seuraavalla ponnistuksella syntyykin lapsen pää ja pinellä lisäponnistuksella loputkin vauvasta.
Tyttö syntyi maailmaan klo 16.20 painoa oli 3720g ja pituutta 52cm.
Leikkauskivut ovat kovat ja viikonlopun olin aika väsynyt suuren verenhukan vuoksi mutta muuten kaikki ok ja tyttö SULOINEN ja terve.
Mukavaa viikkoa teille kaikille! :)
T: Mari & pikkuprinsessa 3vrk
...prinsessasta Mari!
Tällä viikolla syntyy siten meidänkin prinssi tai prinsessa!
j+beibi 41+3
Onneksi on jo ilta:) nämä maanantait eivät ole mun juttuja... ainakin työmotivaatio on ihan hukassa... kiva olla kotona.
Olivera: loma kuulostaa tosi ihanalta Itsekin suunnittelen, että milloin pidän viimeiset lomapäiväni ja mitä silloin teen. Tuskin lähdemme minnekään kauemmas, tällä hetkellä on miettsiessä ehkä joku Tallinnan retki ja samalla voisi pysähtyä siellä Helsingissä ja käydä 3D-ultrassa, täällä kun siihen ei ole mahdollisuutta. Onko kellään suosituksia minne kannattaisi mennä? Ja paljonko maksaa noin suunnilleen.
Rva Sukkula: täällä toinen, jota ärsyttää se, että ihmiset kuvittelevat mun mahan olevan kaikkien yhteistä omaisuutta, jota voi koskea ja kommentoida sen kokoa. Vaikka se näkyy niin ei se sitä tarkoita, että se olisi tosiaan kaikille kuuluva asia! No, ehkä ne ei keksi mitään muutakaan puheenaihetta.
Peloista... kaipa se vaihtelee, että välillä on tosi iloinen ja välillä taas mietityttää kaikenlaiset asiat. Juuri tuossa yksi päivä mietin, että vaikka raskausaika on niin ihanaa (siis mulla) niin olisi kuitenkin kiva, että olis jo kevät ja oma ihana vauva kainalossa= tietäisi kaiken menneen hyvin. Vissiin siis joku menetyksen pelko tuolla taustalla kummittelee, vaikkei erityistä syytä siihen olekaan. Kaikki kyselevät liikkeistä ja minä kun en voi vielä varmaksi sanoa, että tunnenko vai kuvittelenko. Mutta eilen kyllä oli niin hassu juttu, että kaipa kaikki on hyvin: olin lenkillä ja mulla on ollut käytössä sykemittari parin vuoden ajan, se alkoi näyttää ihan hurjia lukuja välillä 140-150! Eikä mun syke voi kävelyllä olla niin korkea, johan tossa hikoilisi ja puuskuttaisi. Mittari vissiin ei tiennyt mitä sykettä pitäisi mitata :) tai sitten se on lopullisesti hajonnut.
Vointi on muuten hyvä, mutta alaselän oikeaa puolta on alkanut kipuilla, nyt jo! Onko kellään mitään hyviä selän rentoutus/venytysvinkkejä? Huomenna olisi hieroja, saa nähdä voiko se tehdä mitään.
Jotain piti vielä kommentoida, mutta vauva imee kaiken muistikapasiteetin omien aivojensa kehittymiseen, mulla muisti vaan heikkenee. Mutta ehkä sitten joku toinen päivä jatkan juttua :)
Leppoisaa illan jatkoa,
Rudis 18+6 (jos muistan viikot oikein...)
Sillä välin, kun itse kirjoittelin niin olikin ilmaantunut ihania uutisia. Lämpimät onnittelut tedän koko perheelle!
Sitähän minun piti kertoa, että meillä on juuri VW Golf farmari... Onhan siinä takapenkillä vähänlaisesti tilaa, mutta ajateltiin jo silloin vuosi sitten ostettaessa, että kyllä siihen pienet lapset mahtuu, vaihdetaan sitten isompaan kun lapset kasvaa isommaksi. Ja takaosaan mahtuu hienosti yksi suursnautseri (tai vaunut), joten ihan passeli auto meille, ollaan tykätty. :)
Kävin äsken koirulin kanssa koirapuistossa, autolla ajoin siihen viereen ja annoin sitten koiran riehua siellä seisten itse paikoillani. Helpolla tuli koiranpenikan juoksutus tältä päivältä hoidettua. ;) Kun en nyt uskaltanut yksikseni minnekään metsään sen kanssa lähteä jos vaikka kivut yltyy siellä. Nyt on illan mittaan ollut vielä monta kertaa niitä tuntemuksia, vaikka olen ollut ihan iisisti. Vaan kun ei ole pahemmaksi mennyt, niin en huolestu nyt enempää. Jospa se lekuri huomenna sitten kertoo mitä tämä on.
Kiva oli huomata, että pentu uskaltaa jo leikkiä vähän muiden kanssa, pinkoi karkuun tuhatta ja sataa ja tuli taas takaisin haastamaan leikkiin. Voi kun tuli hyvä mieli sen onne katsoessa. :)
Verenpainetta olen nyt mittaillut viikon verran, ihan älyttömästi vaihtelee päivän mittaan. Aamulla on todella alhainen (tänään 100/60) ja iltapäivällä nousee (esim. tänään 158/92) laskeakseen taas illalla (eilen 124/77). Voisihan se olla, että ne iltapäiväpäänsäryt johtuu noista paineista, nyt ei onneksi ole muutamaan päivään kovasti koskenut, pientä jomotusta vaan.
Asiasta kolmanteen, kun te niitä treffejä järjestelette, niin pitääpä kertoa että pääsen minäkin treffeille! Nimittäin pentuekokoontuminen on vajaan parin viikon päästä, menen sinne koiran kanssa innoissani jos olo sen sallii. Onhan sinne ajamista (Lahteen), mutta on silti ihanaa nähdä muu pentuekatras ja verrata omaa karvaista ipanaansa muihin sisaruksiin. Ovat silloin 5½kk ikäisiä. Harmi kun ukko ei pääse mukaan, tympeää ajella yksin, koira kun ei osaa jutella matkan aikana kaverina...
Niin ja olenhan minä viikon päästä menossa Jyväskyläänkin kaverin vauvaa katsomaan ja sieltä niitä äitiysvaatteita lainaamaan jne.
Joten kun nyt oikein ajattelen, niin ei harmita yhtään kun en pääse tämän porukan treffeille... ;)
Jees, nyt lähden kyllä lämpimään suihkuun ja sitten sänkyyn Käenpesää ym. maanantain ohjelmia katsomaan. Aamulla pitääkin nousta jo viideltä...
Huomiseen!
Sussu ja Massu
...varmaan sun sykemittari onnistui pongaamaan vauvan sykkeet, sillä pyörivät noilla lukemilla varsinkin jos on hereillä. Tänään juuri vauvan sydänkäyräistä todettu asia. Kun nukkui olivat 120-135 ja kun oli hereillä niin olivat 140-155
j+beibi 41+3
Susumi: olette nyt sitten muuttaneet meidän nurkille? Jos et pääse Omenapuun tapaamiseen 27.10., huvittaisiko tavata joskus vaikka kahvilla Kolumbuksessa?
Mulla on 4 päivää töitä ja sitten koittaa kaivattu loma ja Irlannin matka :o) Hymyilyttää kun vointikin on hyvä, vauva potkii tasaiseen tahtiin eikä mitään kremppoja ole.
Onnikin on potkinut viime aikoina, vaikka lotota en ole muistanutkaan. Viime viikolla voitin Metrolehden tekstarikilpailusta (työmatkalla tylsistyneenä näppäilin kun näin mainoksen) puolen vuoden koiranruuat Royal Caninilta... olipa mukava ylläri!
Lauantaina käytiin vaunuostoksilla. Mentiin noihin Vantaan isoihin liikkeisiin Kehä III varrelle tarkoituksena saada kunnon vertailupohjaa testailemalla eri merkkejä joita olin lehdistä katsonut meille parhaiten sopiviksi. No, eihän se pelkkään vertailuun sitten jäänyt vaan kaupat tuli tehtyä. AT-lastenturvassa oli kertakaikkiaan fantastinen myyjä joka osasi asiansa (nuori mies) ja myyntihomman. Mun mies oli alunperinkin halunnut 3-pyöräiset, mutta minä hiukan emmin kun en ollut varma niiden tukevuudesta. Tarjouksesta löytyi kuitenkin I' coon Platon 3air- rattaat pehmeällä kantokopalla ja hoitolaukulla. Olivat niin ihanan kevyet kääntää ja ohjata yhdelläkin kädellä tarvittaessa (miettien sitä että toisessa kädessä on koiran hihnat, ja ajoittain pystyn kayttämään vain yhtä kättä). Ja 3-pyöräisiksi olivat tukevat. Nyt vain odotellaan että saadaan ne parin viikon kuluttua kotiin, jotta pääsee niitä hiplailemaan. Hirveästi oli muuten porukkaa liikeellä lauantaina, ruuhkat joka liikeessä.