Miksi ulkomammat yleensä sijoituu jonnekin Irlantiin tai Albaniaan tai

Minun tuntemani "ulkomammat" asuvat Pariisissa, Lontoossa ja Pekingissä. Ei kovin periferiaa..

Ei kovin montaa, veikkaan..

kontaktissa kymmeniin ulkosuomalaisiin perheisiin ympäri maailmaa, mutten yhteenkään Irlannissa tai Albaniassa:)

Irlantiin "sijoutuin" siksi, että halusin muuttaa englanninkieliseen maahan, mutten kuitenkaan Britteihin.



Olen viihtynyt täällä erinomaisesti jo 12 vuotta. Asun Atlantin rannalla merellisessä pikkukaupungissa, jossa on mahtavan yhteisöllinen fiilis ja hyvä meininki kaikin puolin. Purjehdimme, käymme pubeissa, ulkoilemme päivittäin meren rannalla ja järjestämme illalliskutsuja.



Lamasta huolimatta Irlanti on edelleen kiva paikka asua ja ihan kaikin puolin länsimaalainen arvoiltaan ja elämäntyyliltään. En ihan nyt mihinkään Albaniaan vertaisi, vaikka edelleenkään en Albaniasta yhtään mitään tiedä. ; )



Slainte ja tervetuloa!

kerrohan lisää, oletko töissä vai kotona/mitä töitä olet tehnyt Irlannissa? Lähditkö miehen perässä, vai asutko suomalaisen kanssa? Itselläni on valtava kaukokaipuu Britteihin tai Irlantiin, vaikka Irlannissa en ole koskaan edes käynyt.... Jotenkin vaan tuntuvat niin kiehtovilta paikoilta. Vaikka samanlaista se arki tietysti on joka paikassa, kun "kuherruskuukausi" on ohi. Mutta kiinnostaisi kuulla aiheesta enemmän, joten jos jaksat valottaa enemmän niin KIITOS :)

Mulla on joku ihme veto siihen maahan. Halusin sinne jo nuorena, sitten asuin siellä opiskeluaikana puolisen vuotta ja sen jälkeenkin jäi joku ihme kaiho sitä maata kohtaan. (Edelleen houkuttaisi, mutta perhe ja läheiset pitävät mut täällä.)



Hassua. Ei mulla ole mitään muita maita tai kaupunkeja kohtaan tällaista. Mä olen varmaan edellisessä elämässäni ollut joku keltti. Tai maahinen. :)

Lähdin ihan yksin Irlantiin, kun kyllästyin opintoihini Suomessa. Tapasin irkkumieheni täällä. Sain välittömästi töitä erään ison tietokonefirman reskontrasta, oliskohan ollut noin kolmen viikon kuluttua saapumisestani.



Opiskelin täällä myös yliopistotutkinnon ja olen sen jälkeen ollut kotiäitinä neljä vuotta. Lapsia kolme kappaletta, 7v, 4 v ja 1 v.



Olen asunut sekä Dublinissa, Limerickissä että Corkissa ja nyt 5 vuotta täällä nykyisessä asuinkaupungissani, joka on pieni, merellinen ja aivan upea kaikin puolin. Maisemat ovat aivan käsittämättömän kauniit; kävelen päivittäin Atlantin rannalla tyrskyjä ja purjeveneitä katsellen. On jylhää kalliota, kullankeltaisia luonnonhiekkarantoja, tunnelmallisia pubeja, joihin voi mennä ihan lastenkin kanssa alkuiltaa viettämään.



Naapurit tuntevat toisensa vähän liiankin hyvin, mutta yhteisö tukee arjessa. Viemme lapsia vuorotellen kouluun ja tarhaan. Myös lääkärireissun ajaksi löytyy aina hoitaja.



Arki on kai sitä samaa kaikkialla, laskut on maksettava ja korvatulehdukset hoidettava, mutta tuo villi ja vaarallinen valtameri tuossa ihan vieressä tekee kyllä hyvää sielulle ja sydämelle. : )

turkkilaisia, Afrikan pohjoisosasta olevia ja äijät Thaimaa tai Venäjä...jaa ..jokainen voi päätellä mikä on kurssihinta...

viedä lapset päivähoitoon, vai onko enemmän kotiäitejä kuin Suomessa?

viedä lapset päivähoitoon, vai onko enemmän kotiäitejä kuin Suomessa?

Kaikki kuitenkin vievät vanhemmat lapsensa "virikehoitoon" noin 2 v ikäisinä. Siitä pitää kuitenkin maksaa, koska kaikki päivähoito on yksityistä. 3 - 4 v eteenpäin pääsee vuodeksi ilmaiseen eskariin ja sen jälkeen mennäänkin jo kouluun.

Luokkakoot voivat olla suuretkin, mutta keskiluokkaisilla asuinalueilla lapset käyttäytyvät koulussa hyvin. Opettajaa puhutellaan kunnioittavasti "Miss O'Connor" ja kiusaamista ei siedetä laisinkaan.

Tunnen useita "ammattimaisia kotiäitejä", joilla ei ole aikomustakaan koskaan työskennellä kodin ulkopuolella. Mies maksaa vaimolle yksityisen eläkerahaston, samoin avioeron sattuessa mies elättää ex-vaimonsa.

Toisaalta myös uraäitejä löytyy paljonkin, monilla on oma yritys. Au pair löytyy monesta taloudesta, samoin siivooja.

Verot ovat matalat, mutta siten maksat kaiken itse: lääkärit, päivähoidon, kaiken.

Piti vielä aikaisemmin sanoa sen verran, että minun mielestäni irlantilaiset isommat kaupungit ovat aika peestä kotoisin, suosittelen mielummin asuinpaikaksi pienempää ( muttei liian pientä) kaupunkia, jotka yleensä ovat tosi nättejä ja viihtyisiä.

Luokkajakoisuuden vuoksi suuremmissa kaupungeissa on paljon ongelmia: rikollisuutta, epäviihtyisiä alueita, huumeongelmia.