ahdistaa

Olen ollut koulukiusattu, pojat kiusasivat kun olin liian hiljainen. Tämä jätti näihin "suosittuihin" poikiin kammon. Miehen otin joka on nörtti. Rakastuimme ja elämämme ollut ala-ylämäkeä. Kaksi lasta on. Olen paljon laittanut kiinni tähän liittoon, mutta tehnyt virheitäkin. mm pettänyt. Mieheni on työnarkomaani ja käyttää henkistä väkivaltaa mm. huutaa kovaa. Mies tietää pettämisistä mikä entisestään masentaa ja syyllistän itseäni. Olen paljon vaihtanut työpaikkaa. Ja nyt tuntuu että taas joudun eristäytymään tai kiusatun rooliin tällä kertaa mukavalta tuntunut työpaikka ei ehkä olekaan enään sitä, vaan minua on ruvettu provosoimaan. Elämä on rankkaa....tänäin itkenyt kun pikku juttu jonka toinen käsittäisi vitsiksi niin minä otan ihan todesta koska olen herkkä. Ei jaksa enään!!! Mietin jopa itsemurhaa, mutta rakkaus lapsiin pitää hengissä. Pelko siitäkin että sekoan täysin ja lapset viedään on suuri.

Kaikesta syyllistän itseäni.

ja olen vasta 32v ja pitäisi elämää jaksaa kauan!