Miten voi olla uupunut henkisesti?! Jaksaako silti

henkisen uupumuksen syy ei ole tiedossa, jolloin syynä onkin suru, eikä masennus.



Masennukseen ei ole syytä, suruun on. Vaikkakin surukin aiheuttaa masennusta.

Sain diagnoosiksi vaikea masennus ja uupumus; terapia jatkuu edelleen, samoin lääkitys. Olen nyt aivan toinen ihminen, vaikka toipumiseni on vielä kesken. Hae apua, olet sen ansainnut. :)

Nyt menen kuitenkin lääkäriin kun omituista päänsärkyä jatkunut jo pitkään... johtuu varmasti tästä stressitilanteesta.



Voimia sulle ja mee lääkäriin!!

itse olen ollut 2 vuotta saikulla ja nyt alkaa helpottaa

Ei sulla tarvitse olla mitään näkyvää vikaa lääkäriin mennäksesi. Uskonpa, että useat ihmiset käyvät lääkärissä kertomassa samanlaisista oireista kuin sinulla on. Voithan myös varata ajan psykologille, mutta yleislääkärillekin voi mennä.

voitko himmata mitään, teetkö asioita velvollisuudentunnosta,?

Kyllähän tuo uupumukselta kuulostaa,sitä on niin monen asteista,osa kärsii koko ikänsä tuollaisista oireista,joillakin tulee vaiheita,että uuvuttaa,itselläni on viikottain huonoja ja hyviä päiviä,joskus tuntuu etten jaksa mitään ja taas toisena päivänä energiaa riittää vaikka mihin.

Lääkäriin kannattaa mennä,kun tuntuu ettei enää jaksa ja sieltähän sitten saa sen masennuslääkereseptin niin itse en viitsi sitä vaihtoehtoa miettiä sen enempää. Olen joskus nappeja niellyt,mutta ne vain siirtävät ongelmaa,joskus se arki vaan täytyy kohdata ilman lääkehöyryjä. Parasta kai olisi saada säännöllisesti omaa aikaa,itselläni tepsii mainiosti. Tsemppiä!

on eriasteista. Näin ollen arjen askareista selviytyminen ei automaattisesti tarkoita, että voit henkisesti hyvin.



Suora neuvo sinulle ap: mene lääkäriin. Ammattitaitoinen lääkäri ei ulkonäöstä päättele ihmisen psyykkistä tilaa, vaan kuuntelee häntä.



Liikunta ja muut terveelliset elämäntavat auttavat meitä kaikkia voimaan paremmin, mutta mikäli kyse on siitä, että on "sisältä aivan rikki!, ne tuskin korjaavat tilannetta riittävästi.

pystyykin asiat hoitamaan tavallaan "kauko-ohjauksella" ja rutiinilla. Mutta jos et hae apua, niin sitten tulee todennäköisesti totaalinens stoppi ja tiedossa pitkä toimintakyvyttömyys ja sairausloma.



Eli mene heti lääkäriin äläkä anna tilanteen enää pahentua!

en pääse käymään, mutta aina kun pääsen niin en tahtoisi tulla enää takaisin, jostain syystä kotimatka on aina yhtä tuskaa, ahdistaa tulla kotiin! =(

Miten mä voin mennä lääkäriin, jos ne antaa mulle saikkua niin mitä mä sanon töissä, ne vaan kuvittelee että mä oon niin laiska etten viitti olla töissä, sellanen olo mulla on itellä että oon vaan laiska =(

Ärsyttää kun en osaa olla enää iloinen ja siivota ja touhuta samalla tavalla kuin ennen, oon läski ja laiska ja haluaisin vaan olla omissa oloissani ilman ketään muuta, mutta silti kaipaan jotain pitämään mua sylissä ja lohduttamaan ja silittämään.

Silti on pakko jaksaa, muiden takia, mies on aloitteleva yrittäjä ja tekee pitkää päivää eikä vielä tienaa kunnolla, rahat on tiukilla ja remontit kesken, en mä voi nyt luhistua, en mä, koska mun on tuettava miestä ja lapsia, miehellähän tässä raskasta on kun ei tiedä miten firmalla alkaa menemään ja niitä asioita joutuu miettimään (fyysisesti raskasta ei hänen työ ole).

henkisen uupumuksen syy ei ole tiedossa, jolloin syynä onkin suru, eikä masennus.

Masennukseen ei ole syytä, suruun on. Vaikkakin surukin aiheuttaa masennusta.

osaatko sanoa ei, passaatko lapsia liikaa, tekeekö mies oman osansa, onko työ mielekästä, onko menoja liikaa? Osaatko rauhoittua ja vaan olla? Mitkä asiat tuottavat sinulle iloa?

ja töistäkään ei voisi olla pois vaikka ei ole tökuntoinen...



sun täytyy pitää huolta itsestäsi ja ajatella myös itseäsi, sitä ei voi lykätä tuonnemmaksi.

hae saikku, saat lääkkeet joiden avulla saa nukuttua paremmin. Ala syömään kunnon ruokaa, järjestä itsellesi aikaa vain olla, tee vain aivan välttämättömin ja puhu ihmisille uupumuksestasi. Moni muukin on kokenut saman ja tietää mitlä se tuntuu.

Kuulehan nyt ap.



Jos lääkäri ei ole sinua ymmärtänyt ja voit kuitenkin niin huonosti kuin annat ymmärtää, mene toiselle lääkärille. Jos ei julkisella sektorilla onnistu, niin sitten yksityiselle. Saat asioidesi hoitamisen alkuun: voit vaikka pyytää/saada lähetteen julkiseen erikoisairaanhoitoon, mikäli tilasi (ja rahatilanteesi) sitä vaatii.



Ota asiaksesi itsesi ajatteleminen, ja aloita siten, että haet apua.

oikeasti, kun ne menevät pitkälle, niin tiedossa on kuukausien tai jopa VUOSIEN sairausloma! Se ei ole hauskaa ollenkaan.



Joten nyt et ajattele yhtään, mitä muut ajattelevat. Ajattelet ihan vain itseäsi ja menet lääkäriin.



Lapsillesi ja koko perheelle on tärkeää, että sinä voit hyvin.



*potkaisee hyväntahtoisesti persuksiin*

Ei sun tarvi olla reipas ja vahva. Totta kai sä pidät sairaslomaa töistä. Uupuminen ei ole nykyään mitään erikoista, josta ei työpaikoilla olla kuultukaan. Voihan olla ,että sun esimies näkee kuinka olet tehnyt töistä omistautuen työllesi. Tämä uhraus uhkaa nyt terveyttäsi.



Mene lääkäriin nyt. Et siinä häviä mitään. Tarvitset varmaankin psykologista apua.



Ja tiedätkös mitä? Ikä tekee myös tehtävänsä koko ajan. Se tarkoittaa sitä, ettei enää jaksakaan puuhastella entiseen malliin eikä niin enää innostu asioista. Jo yli kolmekymppisenä huomaa eron vähän yli parikymmpiseen.



Anna armoa itsellesi.

Tiedän että sinne lääkäriin pitäisi mennä, mutta kynnys on kovin suuri, enkä mä tiedä minkä ihmeen takia mä ajattelen mitä muut ajattelee.



Mä vaan tiedän sen että anoppi ja miehen sisko alkaa puhumuaan ja haukkumaan ympäriinsä kun on niin laiska ihminen, makaa vaan kotona...



Mä vaan odotan sitä päivää kun ei enää tarvis huolehtia kenestäkään muusta kuin itsestä, haaveilen aina millasta olis asua hetki ihan yksin, kukaan ei vaatis tai odottais mitään, sais tehdä niin kuin itse hauluaa ja sitä mitä itse haluaa.



Tänäänkin töissä kun siellä on ilmapiiri vähän huono, oli todella nieleskelmistä etten alkanut vollottamaan.



Välillä on olo että jalat ei enää jaksa, tuntuu ettei jaksa liikauttaa edes sormenpäätä, mutta jostain kummasta vaan kaikki hommat hoituu.



Kyllä, mä yritän mennä lääkäriin, yhtään tässä asiassa ei auta se että mies ei tajua tätä ollenkaan eikä ole tukena, eik äyritä selittää ihmisille, tuntuu että olen tän asian kanssa ihna yksin, keksinyt varmaan kaiken.



Mutta kiitos kaikille vastauksista, kerrankin kunnollisia eikä mitään haistatteluja vaan rohkasevia neuvoja. KIITOS! =)



AP

netissä missä olis samankaltaisia ihmisiä?



Tietääkö kukaan?

käydä töissä, hoitaa kodin ja kaikki välttämättömät pakolliset asiat?

Monesti annetaan ymmärtää että masentuneet yms ei jaksa käydä suihkussa, siivota, hoitaa mitään, eivät jaksa muuta kuin maata, ei ees puhua..

Jos on uupunut henkisesti niin miltä tuntuu?

Ahdistaa, tuntuu ettei saa henkeä kunnolla, ihan kuin jokin kiristäisi rinnan ympärillä, väsyttää koko ajan, heräilen öisin, hermostun heti, enkä iloitse mistään...

Silti hoidan kaiken mitä pitää,hommat kotona ja töissä, ulokoppuolinen ei sitä tiedä että olen sisältä aivan rikki, tuntuu niin tyhmältä mennä lääkäriin, kun ei ole mitään näkyvää vikaa...

niin tuttua.minäkin hoidan kaikki asiat,mutta ajattelen kaiken aikaa etten jaksa.

miehen kans tuli just ero.ei sekään tajunu ku hoin välil ett en jaksa ja missää ei oo järkee.se vaa ett hyvinhä sä jaksat...mut ei kukaa nää toisen pään sisälle,miltä siel tuntuu.

Olen ollut varmaan kymmeniä vuosia hajalla henkisesti. Olen kyllä tehnyt vaihtelevasti töitä ja kodin ja lapset hoitanut. Nyt on enää nuorin ja hän joutuu huostaan,syitä en ala selitellä,paljon virhekirjauksia on. Mutta tässä porskutan vielä.