taas nyppii kun tein lapsen

ja sit en jaksaisi alkaa huoltajuudesta kinaamaan. Kaikki paljon vaikeampaa kun on lapsi jos ei olisi pakkaisin tavarani ja häipyisin.

ymmärrä logiikkaa, että yhdessä ollaan vaikka hampaat irvessä lapsen takia. Kyllä muksut vaistoavat vanhempien ei niin lämpimät välit ja jos vielä tapellaankin niin ei hyvä. Kaikille osapuolille olisi parasta erota.

Jos kerran tunteita on joskus ollut...

kustannuksella miehestä välittämättä. Ignooraa se ja elääkää omaa elämäänne. Niin ne muutkin tekee.

Raha-asiat saa aina selvitettyä, eli kyllä toimeen tulee. Huoltajuudesta turha kinata, on paljon hyviä vaihtoehtoja, esim. viikko-viikko systeemi..

kun tottuu ajatukseen, mutta toistaiseksi mentävä näin.

tähän vaikken yleensä vastaile vaan luen toisten ajatuksia. Itse kasvoin sellaisessa perheessä jossa vanhempani kasvoivat erilleen, olleet yhdessä yli 10 vuotta ja silti "jaksavata lasten takia". Itse olen nyt jo 21-vuotias, en siis kovin vanha, mutta kokemusta on silti.

Äitini on sanonut että jos lapsia ei olisi, hän olisi lähteny lätkimään jo aikoja sitten ja että katuu tehneensä lapsia. Se satutti. Meillä on kuitenkin lämpimät välit vanhempieni kanssa, silti joskus toivon että he eroisivat, jotta kummallakin olisi parempi olla. Kyllä sen huomaa jos vanhemmat ei tule toimeen enää kunnolla ja riidellään ja pidetään mykkäkoulua.

kannattaisi miettiä haluatko sinä tosissaan elää parisuhteessa jossa et viihdy vain lapsien takia. Minun äidistäni on tullut vähän katkera, eikä ole kiva ajatella että se olisi lasten vika. Sinä et nimittäin satuta vain itseäsi vaan myös lapsia.

Minulla on vielä 3 pikkusiskoa jotka asuvat kotona ja olen keskustellut heidän kanssaan asiasta, tottakai he haluaisivat että vanhemmat pysyisivät yhdessä mutta kyllä he jo huomaavat etteivät vanhemmat aina ole onnellisia ja siksi toivovat että he eroisivat.

ja mieheni oppii olemaan yh-isä.Kirjoitin aiemmin vahingossa että etä isä mutta yh-isää tarkoitin. Yritän ennen lähtöä saada raha-asiat yms kuntoon. Rakkautta ei minun puoleltani löydy enää tippaakaan.

kuinkas kauan tota lapsen tekoa harkitsit(te)? Vai oliko vaan sellainen fiilis että mä haluun lapsen. Sit vasta myöhemmin tuli tajuttua että sitä sitoutuu myös siihen lapsen isään loppuelämäkseen, halusi tai ei.

tehdä lapsi liian aikaisin. Siis tehän ette olleet olleet yhdessä kuin noin vuoden ennen raskautta. Ei siinä vaiheessa olla edes vielä kunnolla parisuhteessa - kauanko olitte edes asuneet yhdessä?

Mua ärsyttää ihmiset, jotka menee ja toheltaa ilman harkintaa ja pistää sit muut (=lapsen) maksamaan siitä ettei voinut paria vuotta odottaa ja katsoa onko parisuhde kypsä lapselle - tai tässä tapauksessa, tuleeko siitä ihastumisesta parisuhdetta ollenkaan.

jotka eivät "jaksa" laittaa välejään kuntoon. Siis joko erota ja setviä asioitaan sitä kautta tai perata parisuhde toimivaksi. Mutta lapsesta viis, kun aikuiset eivät "jaksa".

ja mieheni halusi lapsen en minä siksikin olen miettinyt että saa alkaa yh-isäksi itse olisin halunnut olla lapseton koko ikäni.

niin turhahan mun on yksin yrittää.

ja mieheni halusi lapsen en minä siksikin olen miettinyt että saa alkaa yh-isäksi itse olisin halunnut olla lapseton koko ikäni.

Ei nykyään kenekään ole pakko lasta tehdä, on keksitty ihana asia nimeltä ehkäisy. Kamalaa, että sun ajattelemattomuuden takia maailmassa on lapsi jota äiti ei halua ja jonka isäkään ei kovin kiinnostuneelta vaikuta.