uskaltaako mitään tehdä ku vauva nukkuu

Emme mitenkään eläneet hiljaisuudessa kun lapsemme oli vauva. Opetimme hänet heti nukkumaan niin että on pientä tausta ääntä. Ei nyt tietenkään meluun mutta perus elämisen ääniin.

lapsesta huolimatta. Pari viikkoa sitten vauva nukahti rintareppuun kun leikkasin nurmikkoa, sama juttu kun imuroin. Ei se vauva rikki mene, joten miks ihmiset stressaa turhasta?



AP

En tajuu perheitä, joissa ollaan ihan hys hys kun vauva nukkuu. Tosin silloin se vauva on se ensimmäinen lapsi. Yhdessä perheessä ei saanut vetää edes vessaa, kun lapsi oli päiväunilla!!!! Onneks ei ollu iso hätä tuolloin.

Eipa tuota ole melu koskaan hairinnyt.

kun tuollaisia pohditaan, siis uskaltaako jotain tehdä vai eikö.



Sehän kertoo siitä valtavasta rakkaudesta pientä uutta ihmistä kohtaan, sellaista ei esikoisen äiti ole ennen kokenut. Ja nyt tämä äiti haluaa suojella vauvaa koko ajan ja kaikelta.



Eihän siinä järjellä ajatella, vaan tunteella. Vaihe menee varmasti ohi kaikilla:)

Ei saa. Pitää istua vauvan sängyn vierellä ja valvoa että pikkuinen varmasti nukkuu hyvin.



Mutta siis ihan oikeasti, minäkin mietin jokusen päivän kaikkia näitä "tyhmiä" kysymyksiä vielä vähän aika sitten esikoiseni kohdalla. On tosi hienoa että joillakin vanhemmuus ja pienen vauvan kanssa eläminen on jo syntymästä selkäytimeen uponneet. Minulle ei, kyllä siinä joutui miettimään joka ikisen arkisen asian uudestaan, oli se vaan niin ihmeellinen tilanne.



Nyt lähestytään ekoja synttäreitä ja mietittäviä kohtia on jo huomattavasti vähemmän.

AP

esikoinen ei kyllä tottunut ääniin, koska silloin kun vauva nukkuin eikä huutanut, halusimme itsekin rauhoittua hiljaisuudessa.



Ja kun huusi, oli koko ajan sylissä, kantoliinassakaan en pää punaisena huutavaa lasta osannut pitää. Eli silloin oli kädet täynnä eikä taaskaan syntynyt melua mistään.



Ja minulle sanottiin raskausaikana että sitten totutat vauvan ääniin, imuroit vaikka aina kun vauva nukkuu...mitä!?!



Enhän minäkään nuku imurin huutaessa vieressä:D

unenlahjoilla, siis imuroin ja katselin telkkaria, kuntelin radiota ja juteltiin normaalisi kun ovat vauvana nukkuneet päiväunia. Mutta ymmärrän ettei kaikilla ole näin, kummitytöllemme nukkuminen on aina ollut hankalaa. Häntä piti hyssytellä nukkumaan tolkuttoman kauan, muutenkin oli koko ajan tississä kiinni ja äiti oli ihan poikki. Kun vauva viimein nukahti, ei voinut kyllä pienintäkään riskiä otaa, että olisi herännyt ja aloittanut parin tunnin parkukonsertin alusta.

Ap hyvä, kaikkien vauvat ei ole niin hyväunisia. Meilläkin oli tarkoitus totuttaa vauva ääniin ja pidettiin esim. vastasyntyneen päiväunilla radiota auki jne. puhuttiin normaalisti. Paljastuikin sitten pikku hiljaa, että meidän vauva oli todella vähäuninen ja herkästi heräilevä tapaus ja siinä väsymyksen hetkillä sitten ei todellakaan pidetty pienintä meteliä, kun vauva joskus vähänkin nukkui. Heräsi silloin ja herää edelleen todella helposti.



Jotenkin ärsyttää välillä nämä äidit täällä, jotka ihmettelee, miksei vauvan kanssa voi tehdä sitä ja tätä tms. Kun ne vauvat todella on niin erilaisia. Kaveri oli kaksikuukautisen supernukkujavauvan kanssa häissä, vauva nukkui koko muutaman tunnin matkan, häissä heräsi muutaman kerran syömään ja seurusteleemaan ja nukkui muun ajan hääpaikalla omassa vaunussaan. KAveri sitten suureen ääneen päivitteli, että miksi ihmeessä vauvoja ei oteta mukaan kaikkiin tilaisuuksiin, siinähän ne tottuvat jne...