*** HEINÄKUUN IHANUUDET *** HEINÄKUU! (OMA KUUKAUSI!)

Kiva käydä välillä kurkkimassa, että joko on lisää heinäkuisia syntynyt.



Meillä arki sujunut hyvin pikkuneidin kanssa. Neiti on tosi rauhallinen, oikeastaan se vaan nukkuu ja syö. Eilen oli kyllä vähän rankempi päivä kun meillä oli kaksi lasta hoidossa ja sitten meidän pikkunen itki masuvaivoja koko päivän. Onneksi se nukkui kuitenkin yön suht hyvin, joten nyt on paljon pirteämpi olo.



Vaniliini: tuli niistä meikeistä mieleen, että itse mietin ennen sairaalaan menoa ihan samaa, että jaksaako siellä tosiaan meikkailla. En siellä tosiaankaan meikannut, mutta oli kiva kotiinlähtiessä laittaa vähän meikkivoidetta ja ripsaria :) Itse olin ainakin niin kalpea ja nuutuneen näköinen, että oli kiva vähän ehostautua :)



Tsemppiä loppurutistukseen!

Moro, tänään on sitten se maaginen laskettu päivä. Ei kyllä tunnu että tänään olis tapahtumassa mitään.

Eipä kyllä ennenkään ole ollu mitään ennakoivia tuntemuksia. On sitten lähtenyt vaan yht äkkiä käyntiin. Eka siis supistuksilla ja toka vesillä. Nyt eniten mietityttää mites tällä kertaa.

Aamuisin herätessä eniten harmittaa, että tässä vielä kasassa ollaan. Ja nää helteet ei tosiaankaan auta oloa.

Niin kovasti haluttais nähdä pikkuinen ja saada syliin tuhisemaan. Isoveljet on yrittänyt huudella mahalle, että tule jo. Esikoinen ehdotti tänään että näytetään sille taskulampulla valoa että osaa tulla ulos :)

Kaikkein ultimate tapauksessa tässä menee vielä muutama viikko, arghhhhhhhhhhhh.



Onnea Toukokuulle tytöstä!



Tani 40

Ihan ensiksi onnea kaikille heinäkuusta vauvan ja auringonpaisteen kera nauttiville!



Hauskaa, että meitä muita valvotutti yhdessä tuossa pari yötä sitten. :) Heinäkuun starttisupistusten jälkeen ei ole tapahtunut mitään muuta kuin hervotonta hikoilemista, että se siitä sitten. Tuntuu olevan toiveikasta väkeä linjoilla, kärvistellään vaan päivä kerrallaan...



Eilen oli neuvola ja täti kyseli vähän huolissaan, että mitenköhän selviän synnytyksestä (kun olen saikulla ollut viikolta 18 asti kipujen vuoksi). Sanoin, etten kestä sitäkään, jos pitää yhtään tarvittua pidempään tämän olon kanssa kärvistellä ja neuvolatätikin mietti, että voisi olla parasta käynnistellä viimeistään laskettuna aikana. Ei voi vauvallekaan olla terveellistä, kun kivut tunkevat uniinkin ja näen joka yö erilaisia hämäriä stressiunia. Kaikki neuvolalääkäriajat olivat varattuja, mutta täti ruukasi, että tarvittaessa pistävät sitten lähetteen suoraan neuvolasta. Että saa nähdä miten tässä käy.



Painoarvioksi antoi 3,5-4 kg ja sanoi, että voi hyvinkin olla nelikiloinen. Esikoinen oli 3,8 kg, joten samoilla linjoilla mennään. Tuonkaan takia en haluaisi minnekään yliajalle päätyä, jos on riskinä se, että joutuu olemattomilla lihaksilla ja rikki levinneillä paikoilla pukertamaan yli nelikiloista pihalle. Auts.



Vanilliini: Sairaalakassista ja meikeistä oli puhetta. Minulla on aina käsilaukussa mukana meikkipuuteri, joten vähintään se on sairaallakin mukana. Sillä saa naamarin asteen verran kuvauskuntoisemmaksi, eikä laittamiseen mene puoltakaan minuuttia. :) Saatan ottaa myös ripsarin/meikkilaukun mukaan, mutta tuskin vedän maalia naamaan kuin korkeintaan laitokselta lähtiessä. Omat shampoot, hoitoaineet, pesunesteet, jalka-/käsi-/huulirasvat sun muut pakkaan mukaan, kun noita purtiloita on taas kertynyt melkein riesaksi asti. Kuka lie niitä aina heräteostelee...? En myönnä.



Keräkurmitsa 36+6

Onnittelut kaikille heinänyytin saaneille ja tsemppiä vielä nyyttiänsä odottaville!



Meidän heinäpoikahan syntyi jo toukokuussa, täytti eilen tasan 2kk, on nyt n.2200g ja jakselee mukavasti, kotiutumista pikkuhiljaa odotellaan!



t.Asteri

..ainaski sanottiin et mahd vähillä tavaroilla sairaalaan, et siltä löytyy kyllä kaikki tarvittavat.Ja ohjeistettiin ettei synnytyssaliin varsinkaan mitään roinia ja isä voi sit tuoda vaatteita ku tulee hakeen kotio. Mul on käsilaukussa kamera, puhelimen laturi, neuvolakortti, kamera, puhelin ja rahapussi. Niillä ajattelin pärjätä. Pakkaan sit miehelle valmiiks kassin jonka ottaa mukaan kun tulee hakeen. En mä sinne asuun ajatellu jäädä. Oma hammasharja tietty vois olla kiva mut niitä ny myydään sie kahvioski. Riippuu vähä kuinka kiirus lähtö tulee kerkiikö mitään ylimäärästä mukaan haalia.



Saakohan sinne läppärin raahata? Meil olis minikone. "Vähän" mä kummiski oon koukussa tähän nettihommaan.. Mut jaksako sitä sitte kiinnostua.. Täytyy miettiä ja kysästä



-raksu- & raipe

Onnea Toukokuulle tytöstä! :)

Tää kuumuus ei oo kyl yhtään mun juttu tällä hetkellä! onneks autossa on ilmastointi niin ei tartte sielläkää kärvistellä! ja huomiseks luvattu et menis 30 astetta rikki! huoh, tietää vaan sisällä olemista..



Mun sairaalakassi on kyl kans niin "täys" tavaraa et ihan ku mä lähtisin viikoks jonnekin.. vaikkei siis mulla hirveesti mitään olekaan mukana. sellanen davidin pieni urheilukassi.. mä otan ainakin meikit mukaan, jakso sitten tai ei.. mä oon kyl vähä sellanen et pakko saada ees ripsivärii ja meikkivoidetta, muuten näyttää ihan joltain zombielta.. :D mut voihan se olla et sekin "tarve" unohtuu kun pikkunen vie kaiken huomion. :)

Huomen olis se maaginen päivä.. toivottavasti toi mattojen jynssäys auttais asiaa eteenpäin! ;) nyt ei oo taas tuntunut mitään supisteluja, ainut et toi selkä on ihan sika kipee.. joku iskias siihen on nyt iskenyt :( eipä mulla siis mitään asiaa ollut, kuhan tulin jotain löpisee.. :P



Britney 39+6

Ollaan nyt oltu kotona viikko. Aika on kulunut nopeasti. Poika on ihanan rauhallinen tapaus, syö 3-4 tunnin välein ja nukkuu. Sektiohaava on umpeutunut ihan siististi, mutta haavassa on ajoittain vielä kipuja. Imetys ei meillä onnistu alkuunkaan kun poika ei jaksa imeä tarpeeksi saadakseen maitoa, vaan hermostuu välittömästi ja saa raivarit. Imetys ei onnistunut myöskään esikoisen kohdalla, koska hän vaan nukkui rinnalla, eikä imenyt ollenkaan. Olenkin sit pumpannut maidon pulloon ja antanut siitä. Ja hyvin sujuu, pääsee mieskin osallistumaan syöttöpuuhiin.



Synnytyksestä joku halusi kuulla lisää… no se meni ihan samalla kaavalla kuin esikoisestakin. Ensin käynnistellään tipalla, sitten seuraavana päivänä puhkaistaan kalvot ja laitetaan uudelleen oksitosiinitippaa. Sitten kärsitään voimistuvista supistuksista useampi tunti ja lopuksi huomataan, ettei vauva pääse laskeutumaan lantiossa riittävästi ja sitten päädytään sektioon. Tällä kerralla epiduraalipuudutus auttoi niin, että pystyin jossakin välissä torkkumaan reilun tunnin, kun esikoisen kohdalla se epäonnistui. Leikkauksen tehnyt lääkäri totesi, että vaikka mun lantion mitat ovat hyvät ja niiden perusteella vauvan olisi pitänyt mahtua syntymään alateitse, niin joku rakenteellinen juttu on ilmeisesti häpyluussa, kun vauva ei siitä alemmas päässyt.



Synnytyksen jälkeen vauva joutui teho- ja tarkkailuosastolle seurantaan matalien verensokeriarvojen vuoksi. Hän oli siellä tiistai-illasta perjantai-iltaan asti tiputuksessa. Kävin häntä hoitelemassa siellä, mutta tuntui tosi kurjalle jättää vauva aina sinne, varsinkin kun huonekaverilla oli vauva koko ajan vierihoidossa.



Esikoisen kohdalla mulle tuli synnytyksen jälkeinen masennus ja niinpä tällä kertaa osasin siihen varautua. Ja niinhän siinä kävi, että viime viikolla alakuloinen mieli alkoi syventyä. Kaikki itketti ja tuntui, etten voi jäädä hetkeksikään yksin lasten kanssa. Imetys ahdisti. Maanantaina sitten kävin lääkärissä ja sain aloitettua lääkityksen. Kävin myös neuvolassa vauvan kanssa ja sielläkin tuli juteltua tunteista. Mies on ihanasti ollut tukena ja auttanut lasten hoidossa. Uskon, että tällä kertaa masennus ei kovin pahaksi pääsekään, kun tunnistin oireet jo ajoissa.



Mietinkin sairaalassa, kun huoneen seinällä oli isot julisteet imetyksestä, että miksei koskaan missään tuoda esille, että aina imetys ei onnistu tai että se voi jopa tuntua äidistä ahdistavalta? Tiedän kyllä imetyksen edut ja hyödyt jne., mutta kun se ei onnistu ja jostain syystä se ei tunnu musta hyvältä. Stressaan hurjasti siitä saako lapsi rinnasta tarpeeksi maitoa jne. Olisi jotenkin helpottavaa, jos julkisesti sanottais, että aina imetys ei onnistu ja siitä on turhaa kantaa syyllisyyttä.



Toukokuulle onnittelut prinsessasta!



Ja kiva kuulla, että Asterin pikkuinen jakselee hyvin!



Enkelinäiti: Mukava juttu, että miehesi sai vuorotteluvapaan ja teidän toiveenne toteutuu talvella, kun lennätte etelään. Aiotteko ihan lomailla vai teettekö töitä siellä? Vuokraatteko asunnon sieltä?



Supistuksia niille, jotka niitä toivovat! Voimia ja tsemppiä ihan jokaiselle näiden helteiden keskellä!



T. Sanjuska ja poika 11 vrk

Onnittelut toukokuulle!



Sanjuska: Jeps asunto vuokrataan ja ehkä vaihdetaan saarta reissun puolessa välissä, siellä asuu muutamia tuttua jotka on luvannut jeesata. Ite haluaisin tehdä töitä, jotta tuo espanjan kielitaito taas palaisi sujuvaksi, mutta Kela ei taida sallia kun sunnuntaitöitä. Meen vähintään muutamaksi viikoksi kielikouluun, mies ei vielä oo varma meneekö. Tosin vaikuttaahan kaikkeen paljon sekin millainen vauva tuolta syntyy ja kuinka kaikki alkaa sujumaan.



Oltiin tänään kalassa ja saatiin sellaisia kaloja, joita ei ennen oo saatu. Nyt kun ne on savustettu yritän epätoivoisesti selvittää saako niitä syödä.



Mun sairaalakassin tärkein tavara on huulirasva. Edellisessä synnytyksessä epiduraalin jälkeen sitä sai laittaa ihan jatkuvasti ja osastolla sama meininki jatkui. Viimeksi otin mukaan kivannäköiset kotiutumisvaatteet ja meikitkin, mutta tällä kertaa ne saa kyllä jäädä kotiin.



Enkelinäiti

...ei oikeastaan edes hellettä. Pilvistä ja sateista ollut vain, ja aurinko laskee joka toisena päivänä kymmeneltä ja joka toisena puoli yhdeksältä...



Anygay, melko tasan viikko laskettuun aikaan! Ja tiistaina ä-polille. Kaikki kassit pakattuina, paitsi ruokakassi. Meillä siis 1. Sairaalakassi, murun tavarat (kamera, laturit, siteet, rintsikat ja alkkarit jne) 2. Vauvan kassi, eli vauvanvaatteet ja vaipat ja sensellaiset, ja 3. Ensikotikassi, eli murulle vaatteita ja kissojen kuvat ja jutui ja asioi. Miniläppäri myös mukana menossa. (eipä ole pulaa meillä tietokoneista, niitä on yhteensä 4 (+ 1 rikkinäinen) ja nettiliittymiäkin 2)



Ja niin, ruoat pitää sitten vielä johonkin laukkuun napata, ja tietty kännykät ja neuvolakortti ja muut kamat, joita ei ihan vielä voi pakata.



Meille ei muuten soittele juuri KUKAAN kyselläkseen vauvasta. Anoppi soitteli kun ei vielä ollut täällä (tosin nythän se soittelee kauppamatkoiltaan) ja mun mummo muistaa kerran päivässä tai jokatoinen päivä. Äitee soitti ihan muista asioista, ja varmisti sitten vaan ettei ole vielä lisäännytty. Luottaa siihen että ilmoitan sitten kun aika on.

Niin ja murun täti soittelee myös välistä, ehkä kerran viikossa.



Ihan unohdettu olo :(



Mutta niinhän olen mäkin melkein unohtanut koko vauvan, tai oikeastaan nyt taas muistan sen paremmin, mutta valtaosa huomiosta menee silti ihan muiden asioiden stressaamiseen.

Vuokrasopimuskin on nyt irtisanottu. Muuttoauton kun jostain sais!



Pitiköhän vielä jotain..? Onnea tosiaan taas kaikille tässä välissä jakaantuneille XD Ehkä mekin tässä viikon sisään tuota 10-kiloista pojua ulos puskemaan...

vieläkin. Meikäläinen taitaa olla suurimmilla yliluvuilla nyt :)



Tänään oli neuvola taas ja kaikki arvot senkun vain paranee loppua kohti. Vauvalla kaikki edelleen oikein mallillaan ja taitaa muuttaa loppu elämäkseen mun masuyksiöön asumaan. Supistuksia kyllä tulee päivittäin ja häpyluuta kolottaa ja alakertaa vihloo joka askeleella mut eteenpäin vain mennään. Varovasti tänään neuvolatädiltä kyselin et josko se pystyis laittamaan mut yliopistolliseen sairaalaan vauvan koon takia edes(kun arviolta yli 4kg taitaa typykkä jo olla), mutta neuvolatädin mielestä ei ole mitään syytä lähteä tarkistuskäynnille minnekään kerta esikoinen(4225g) mahtui syntymään oikein helposti. Tosi kiva jos vielä pari viikkoakin menee niin vauvahan kerkee kasvaa yli 5kg. Taitaa suorilta syntyä taapero tähän perheeseen :D



Hermot on aivan järkyttävän kireällä. Aamu saattaa alkaa hyvin mutta kuin salaman iskusta mä oon pahalla päällä ku persiille ammuttu karhu. Poika tietenkin testaa kaikkine temppuineen josko äiti hermostuis vielä lisää. Olen jo niin kyllästynyt tähän raskaana olemiseen et toivottavasti muistuu nämä ajat mieleen kun seuraava vauvakuume iskee :D



Mutta tämmöstä helteistä menoa tänne. Torstaina taas seuraava neuvola ja rv. 41+5 sit yliaikaiskontrolli KYS:lle jos ei vauva vieläkään ole syntynyt. JA HUH HUH jos vielä sinne asti pitää jaksaa...



T:HanniS + paputar 40+3

Kävin tänään siellä äitipolilla.. ja vauvankoko arvio oli ultran mukaan n.3,7kg ja käsituntumalla 3,8kg.. ei saanut vauvan päästä otettua mittaa kun oli sen verran jo laskeutunut. et ihan tarkkaa mittaa ei saanut.. et ei se ihan niin jätti olekaan mitä mä ajattelin! :) aattelin et se on reippaasti yli 4 kilonen jo :D tai voihan se tietty ollakin, ku ei noi oo ku arvioita vain. :) kohdunkaulaa oli jäljel 2cm mutta paikat oli auki jo 2cm.. et se lääkäri sanokin et "kyllä sä parin päivän päästä viimeistään tuut synnyttää" :) ÄÄK! mut emmä kyl liikaa luota siihen, ku menee kuitenkin mun tuurila jonnekkin 41+5 xD sit se räpläs jotain kalvoja tuolla ja sano et ärsyttää niitä vähä jos ne supsitukset rupeis tulemaan sieltä.. :P



Mulla on kans hermot tosi kireällä.. kauheita itkupotkuraivareita saan koko ajan.. ja sit kohta kaikki on taas hyvin. tää kuumuus ja ahdistus ei oo kyl yhtään kivaa!huh huh!jalat on ku jollain elefantilla!



Selkä mulla on vieläkin tosi kipee, se lääkäri tuumas et tukivyö auttais, mut emmä nyt enää täs vaihees rupee sellasta hankkimaan! et ehkä mä yritän vaan selvitä! :)



Onkohan Fanni jo synnyttänyt? :) kun ei siitä oo kuulunut sen viestin jälkeen ku se sai lähetteen äitipolille.. hmm.. :) Vauva uutisia täällä odotellaan! kun ei toi omakaan suostu viel tulemaan!

britney ja rinsessa 40+1

ONNEA vauvansa jo saaneille!!!!!!!



Täällä kans perhana vieläkin yhtenä kappaleena.. Ja kaiken kukkuraksi oon flunssassa =(. Kauhee kurkkukipu, nuha ja kuume ollu muutaman päivän jo päällä.. Ja ei mitään oloja ett lähtis vauva syntymään lähiaikoina..

On tullu vähän äksyiltyä tääl kotona myös.. Ja naapurit ym. tutut kaikki kyselee ja ihmettelee että eikö vauva synny ollenkaan.. RAIVOSTUTTAVAA!

Joka aamu sitä vaan herää uuteen aamuun yhtenä kappaleena, jipii!!

Nyt on flunssan myötä jo sellainen olo ett voisin jo lähtee, vaikka varmaan on voimat poissa synnytyksen jälkeen.. mitenköhän sitä selviää..??

Onko kellään kokemuksia flunssassa synnyttämisestä?



Toivossa on tosi kiva elää...



T: Chili-80 ja rapunen 40+3

ensiksi Onnea vauvan jo saanneille!! vauvoja alkaakin tulla kohtpuoleen useammallekin.. jännätään kuka seuraavan saa :)



Omanapa: viime viikolla kävin neuvolassa ja sf-mitta oli laskenut -3cm (33cm - 30cm)ja terkka pelotteli että jos ei täl viikolla oo noussu nii synnytys voi olla lähempänä ku luulenkaan.. ja äippäpolille joutuu ultraamaan että vauva kasvaa kunnolla.. tuli vähä semmonen olo et apuuva.. enhän mä vielä tahdo synnyttää..jotenki sitä on ajatellu ettei se nyt ennen La:ta synny..:)



koko viime viikko siivottiin sitte kunnolla ku isäntäki oli lomalla.. matot pestiin, lattiat ja kylppäri siivottiin , ikkunat pestiin ja autot vahattiin..vähän iltasella sitte supisteli mutta ei mitään synnytyssuppareita..vihlontaa alapäässä ja kovettumista lähinnä.. ilmeisesti vauva on aika alhaalla.. mutta ei vielä kiinni.. joten eiköhän tässä vielä muutama viikko vierähdä ennen vauvauutisia..hope so.. isän seuraava loma alkaa kolmen viikon päästä..sitä ennen ei tartteis syntyy..



helteet sais kyl jo riittää.. tän mahan kanssa tässä kuumuudessa ei oo yhtään kivaa :( mä niin toivoin viileää heinäkuuta.. ja toivottavasti ainaki sitte ku meen synnyttää ois viileenpää, meinaan koksin synnyttäneet on 8-kerroksessa (siis älykuumassa) ja ilmastointia ei löydy..



tsemmpiä kaikille synnyttämään lähteville.. ja kyllähän ne kaikki sieltä ulos tulee ennemmin tai myöhemmin..



nasuste 36+6

Viikonloppu oli niin tuskainen, että soitin tänään neuvolaan ja kysyin mitä voidaan tehdä, kun en enää kykene olemaan kotona kipujen ja liikkumisen vaikeuden vuoksi. Viikonloppu oli kamala, enkä meinaa uskoa edes siihen, että selviäisin kunnolla loppuviikon neuvolakäynnille asti.



Neuvolatäti pyysi soittamaan äitiyspolille ja kysymään mitä voisi tehdä ja sieltä sanottiin, että ehdottomasti kannattaa laittaa neuvolasta lähete polille. Äitiyspolilla lekuri pystyy katsomaan lääkitykset ja pääsisi vähän lepään. En kyllä haluaisi sairaalaan, mutta nyt on niin hirveä olla, että se kuulostaa jo hyvältä vaihtoehdolta. Neuvolatäti kirjoitti lähetteen, josta pitäisi tällä viikolla kuulla juuta tai jaata. Katsotaan mitä tapahtuu, kotona en ainakaan tätä viikkoa pidempään pysty olemaan.



Keräkurmitsa 37+1

moikka,



olen uusi ja LA olis 15.7. onko kellään tietoa saako vielä uida?? mulla olis kolmas tulossa..

Ollaan tosiaan nyt taas mökkeilty monta päivää. Eilen oltiin jopa miehen sukulaisia katsomassa ja grillattiin sitten siellä jne. Siellä oli miehen serkun perhe myöskin ja hänen vaimonsa odottaa toista lastaan. Sillä oli menossa nyt rv 25 ja sanoi myös ettei malttaisi odottaa. Se sai tajuamaan kuinka loppusuoralla itse olen ja vauva kuitenkin sylissä viimeistään n. 2 viikon päästä. Olisi se kiva jos se syntyisi kuitenkin vähän aikaisemmin, jotta mies ehtisi olla hetken kotona vielä kun meitä tulee yksi lisää. :)



Tänään lähdetään omalle kesämökille, joka on noin tunnin matkan päässä kotikaupungista, joten en ota stressiä vaikka pikkuneiti päättäisikin lähteä syntymään tässä muutaman päivän sisällä. Matka ei kuitenkaan niin kauhean pitkä ole ja jos tuntuu siltä niin lähtee vaikka sitten heti ajamaan ja tulee kotiin odottelemaan supistusten tihentymistä/voimistumista. Vaikka tuskinpa tässä vielä mitään tapahtuu. Saa nähdä kuinka täsmällinen neiti sieltä tulee. :) Supistuksia on ollut vähän päivittäin ja muutenkin sellainen olo, että huomaa ainakin, että tosiaan viimeistään n.2 viikon päästä on nyytti sylissä. Kukaan ei kuitenkaan tiedä milloin se tapahtuu,joten sitä odotellessa.



Torstaina on neuvola, joten silloin sitten kotiin päin takaisin ja siitä eteenpäin saa sitten nähdä missä ollaan. Toivottavasti vihdoinkin laitoksella. Onhan se laskettu päiväkin jo perjantaina, joten tällä viikolla olisi kiva viimeistään jakautua. :D Ihan kuin sen voisikin itse päättää!



Vaniliini 39+4

ONNEA toukokuu :) Ja pikaista toipumista sectiosta.



Kiva lukea teidän vauvautuneiden kuulumisia :) Toivottavasti Asterin perhe saa pian pikkuisen mukaan kotiin.

Sanjuskalle jaksamisia! Samahan se, miten vauva evästä saa, pääasia että kasvaa :) Mukavan rauhalliselta vauvelilta kuulostaa.



Kesäkurmitsallekin jaksuja, toivottavasti löytyy joku helpotus kipuiluun.



Kolhis, tervetuloa mukaan. Vähän tuntuu olevan kahdenlaista ohjetta tuosta uimisesta, toiset sanoo ei missään nimessä ja jotkut, ettei mitään estettä pitäisi olla niin kauan, kun ei lapsivettä tihkuttele. Mulla on kohdunsuu lähtenyt avautumaan, sen jälkeen en ole uimaan mennyt, ihan varmuuden vuoksi...



Vaikka kyllä tekis mieli uimaan! Hellettä riittää, lähes joka päivä ollaan rannalla käyty. Olen tyytynyt kahlailemaan tenavia vahtiessa. Kyllä harmittaa, jos jälkivuoto kestää kovin pitkään, eikä loppukesästäkään pääse uimaan.

Viikonloppuna taas valvoskelin supistusten kanssa. Kolme tuntia tuli +30 sek kestäviä suppareita 3-10 minuutin välein ja olin niiiin kahden vaiheilla, pitäisikö tehdä lähtöä vai ei. Jos olisikin pamahtanut päälle ihan kauheat supparit ja tullut mieletöntä vauhtia, niinkuin kuopus tuli, kun avautumisen makuun oli päästy. Joistain suppareista puuttui kuitenkin se kovin kärki, niin ajattelin odotella vielä vähän aikaa... ja vielä... Kolmen maissa asettuivat ja sain unen päästä kiinni.

Vähän on alkanut jännäilyttämään, paljonko tuollaiset muutaman tunnin säännölliset supistelut saa kohdunsuuta avautumaan... Että millaista vauhtia sitä sitten mennään, kun aika on. Äiti aikanaan ehti nipin napin sairaalaan kolmatta saadessaan ja matkaa oli vähemmän taitettavana, kun mulla. Serkullakin oli syöksysynnytys tässä muutama vuosi sitten. Jospa tämä tulisi vähän maltillisemmin... :)



shira 39+4

Itse kävin eilen uimassa. Tai no lähinnä kastautumassa että sai nyt nimellisesti talviturkin heitettyä :) Viimeisellä lääkärineuvolakäynnillä kohdunkaulaa oli 2cm jäljellä mutta reilusti sormelle auki. Tämän hetkistä tilannetta en tiedä mutta kävin kuitenkin uimassa. Kauaa en lillutellut syvällä ja aika pian kävin myös vessassa joten toivottavasti mitään infektiota ei synny. Ainakin vauva tykkäsi viilennyksestä, potkutteli sen verran reippaasti.



Tänään suuntaamme taas rannalle ja auringonottoon. Toisethan varoittelee tuosta auringostakin että tulee helpommin maksaläiskiä ym mut ei näillä keleillä jaksa istua sisällä tai olla ulkona pitkät vaatteet päällä. Aurinkorasvaa reippaasti ja järven rantaan, siellä sentään tuulee edes vähän.



Ja taas yksi päivä lisää yliaikaa....



T:HanniS + paputar 40+4

Mun hermot ei jaksa. Vaik oikeesti enää ei ole paljon jäljellä niin nää viimeset päivät tuntuu loputtomilta.

Sunnuntaina limatulppa irtos ja sitten yöllä oli suppareita aika kivasti, mutta ei tarpeeksi. Viiden aikaan loppuivat kokonaan ja aamulla olikin aika hakattu olo. Sen jälkeen ei ole mitään tapahtunut. Maanantaina neuvolassa kaikki niinkuin pitääkin, paineet kohillaan ja silleen. Täti antoi ajan perjantaille, mutta toivoi etten tulis ;) Sitä toivon itsekin.

Ja sitten kaiken kruunaa ärsyttävät soitot, joko on tullut? No joo on mut en oo kertonu, haloo...

Sorry tää vuodatus mut ottaa pannuun.



Lähden rauhottumaan tonne vesisateeseen,



Tani 40+3

Meillähän oli siis LA 29.7 mutta tyttö syntyikin jo 11.5 pienenä (875g) mutta terveenä keskosena Kuopion Kyssissä. Tänään ikää tasan 2kk ja painoa 1820g. Kaikki mennyt hienosti ja kotiakkin pääsimme eilen. Tuntuu niin ihanalta kun oma pieni rakas on nyt oikeesti kotona, 8vkoa sairaalassa oloa alkoikin jo riittää. 3 vkoa kuopiossa ja 5 Jkl:ssä. En malta olla syleilemättä ja suukottamatta pikkusta!