harmittaa ja kiukuttaa " nauti nyt vielä kun voit"

on elämäsi järkyimmät. Et todellakaan nuku.

Tää on niin totta. Vaikka meijän vauva nukkukin alusta saakka tosin hyvin, mutta muuten. ei ollu mitään havaintoa mikä päivä oli taikka mitä kello oli. Itkin enemmän kuin vauva. tissit vuosi maitoa joka paikkaan ja haisin vanhalle maidolle ja puklulle... ihanaa!!! mutta nyt on jo ikävä sitä pientä sinappikonetta. tyttö nyt 10kk

Itse olen odottanut esikoistani useamman vuoden ennenkuin tärppäsi, halunnut paljon lapsia ja haluan yhä. Nyt niitä on kolme. Silti sanon esikoistaan odottavalle, että koita nyt nauttia siitä hetkestä. Aika monestakin syystä.



Toivoisin myös voivani lakata kynnet ensimmäistä kertaa 2kk vanhan kuopuksen synnyttyä, mutta toistaiseksi en ole ehtinyt, koska tyyppi pitää kirjaimellisesti molemmat vanhemmat kiireisinä yömyöhään. Silti tämä on ihanaa, mutta sinun elämäntilanteessasi on jotain, mistä et välttämättä pääse osalliseksi tämän jälkeen vuosikausiin. Oma rauha ja mahdollisuus tehdä mitä haluaa, elää itselleen ja pyöriä siinä omassa navassa 24/7. Koita nyt hyvä ihminen kuitenkin repiä siitä jotain mukavaa, ettei elämäsi ole yhtä tuskaa. Katsos, sekin on jonkinlaista viisautta että yrittää nähdä asioiden positiiviset puolet ja toisaalta, voit ihan oikeasti kaivata myöhemmin aikaa, jolloin pikkuisesi on ollut vatsasi sisällä ja olet tuntenut hänen jokaisen liikkeensä.

vaikkapa yksi ennestään oleva pieni lapsi, niin kyllä siinä on huuuuima ero.. nyt saat yksin vielä "rauhassa" olla. Ei se lapsi sitä oloa sitten paranna niin ihana kuin onkin. Ja vaikka lapsi olisi kuinka kiltti, niin se vastuu joka siitä on, tulee kyllä viemään voimiasi enemmän kuin raskausvaikeudet. Siis jos mielestäsi nuo kuvailemasi oireet ovat jo pahoja niin kuinkahan vaan tulet selviämään.. :D

vaikka nyt olisikin nukkunut kuinka pätkissä tuon 3 tuntia niin teepä se sama moonta yötä peräjälkeen.. ei tietoakaan helpotuksesta aikohin.. ei ne sanomiset kuule pahaa tarkoita, yritähän nyt ymmärtää

että moni varmaan tietää mahdolliset vaivat, että en niitä tuossa alkanut kirjoittamaan, koska oli kiire kysymään että mitäs te jo lapselliset sitten kaipaatte? itse muutaman kaipuun kirjoitin jotka toimi ennen raskautta. mutta muutaman mielelstä siis elämästä tulee vaan kamalampaa synnytksen jälkeen. ja muuten mulla on silti ihana näköinen raskausvatsa =)

ap

mielelstä siis elämästä tulee vaan kamalampaa synnytksen jälkeen.

ap

Että ,

- siis ilman sarvia ja hampaita -

itsekin valvoin loppuraskaudesta -

mutta elämä ei todellakaan nukkumisen kannalta helpota lapsen synnyttyä - ensimmäinen 3 kk meni vähintään yhtä vähillä unilla.

Lisänä 40 tunnin synnytysrupeama ilman unia ja hätäsektio - eli vaikeasta leikkauksesta toipuminen (saikkua saisi samanmoisesta gyneleikkauksesta 6 vkoa)

Näin vaan voi käydä ...



Nyt , kun lapsi on jo kohta 3 v on helpompaa, ja saa NUKKUA...



Kaikki edellämainittu tuli koettua ja koen yhä yksin - eli ilman toisen vanhemman valvomista ja tukea.



Vaikka se siltä voi tuntua - kyse ei ehkä ole pelottelusta. Ihan vaan mahdolisista sattumukista.

Toki jotkut ihmiset pärjäävät hyvin ilman uniakin ja ovat superjaksajia.

En edelleenkään ymmärrä miksi tahdot tahallasi ymmärtää tän asian näin väärin?

olen niin karmeissa hormoneissani.. ja että harmittaa kun oikeasti nautin ihan tästäkin elämstä. tulee vaan olo niinkuin minä en saisi sitä lasta tehdä. ei osaa selittää. eli jättäkää viisaat sanomatta näin kellekkään. ja toivottavasti en itse sitten viljele sitä muille.

ap

En edelleenkään ymmärrä miksi tahdot tahallasi ymmärtää tän asian näin väärin?

olen niin karmeissa hormoneissani.. ja että harmittaa kun oikeasti nautin ihan tästäkin elämstä. tulee vaan olo niinkuin minä en saisi sitä lasta tehdä. ei osaa selittää. eli jättäkää viisaat sanomatta näin kellekkään. ja toivottavasti en itse sitten viljele sitä muille.

ap

Joita vain on äärettömän vaikeaa osata kohdella oikein, joilla on valittamista tekipä niin tai näin.

olen niin karmeissa hormoneissani..

ap

eli viimisiä viikkoja raskaana ja yö unet 3h. pätkissä, pää särkee, kuumetta ja räkää yms. lonkat kipeät, tiedätte kyllä sen kääntymisen vaivan jos haluaa vaihtaa asentoa( niistä kahdesta vaihtoehdosta) levottomat jalat turvoksissa ym yms. kaikkihan odottaneet tietävät mahdolliset vaivat.. ja päivät jne. no ärsyttää ihan suunnattomasti äidit jotka sanovat että nauti nyt kun voit! siis mistä? ja yleensä ne ovat vielä ainakin kahden lapsen äitejä, voi pieru, sori vaan jos olet tehnyt lapsia ja sua vitu..ttaa. ja jos jollain jotain huolta lapsestaan niin sanotaan että niin tee vaan niitä lapsia. ja sitten et enää koskaan nuku etkä saa miestäsi tai halua jne. ja en ole vaivoistani kenellekkään puhellut enmpiä, kun vauvalla vatsassa vaan on asiat hyvin. ahdistaa ettei itse saisi tuntea äitiyttä. T:herkkä? esikoisen odottaja. help?!

Siinä ei ole mitään tolkkua. Opettele käyttämään välimerkkejä, isoja kirjaimia, ja yhdyssanasäännöt, niin voisi sujua paremmin.

sillä mistäs minä olisin voinut tietää että se pelottelu oli omalla kohdallani ihan turhaa. Tilanne siis oli että voin erittäin huonosti ollessani raskaana, kärsin erittäin pahasta unettomuudesta kolme kuukautta ja jopa hengittäminen sattui. Se että siinä vaiheessa pahanilmanlinnut raakkuivat vieressä että se senhetkinenkin tila olisi nautintoa verrattuna siitä mitä joutuisin kestämään lapsen synnyttyä oli oikeasti tosi kamala ajatus.



Vauva-aika oli musta ihanaa heti alusta alkaen. Vauva oli kyllä aikamoinen yökukkuja mutta yhteenlaskettuna nukkui silti jotain 13 tuntia päivässä, eikä mun tarvinnut käydä töissä tai tehdä paljon mitään muutakaan, joten nautin lepolomasta täysillä.



Toisessa raskaudessa ei enää ahdistanut, kun tiesin että oloni helpottaisi heti synnytyksen jälkeen. Kuopuksen vauva-aika sen sijaan oli kyllä aikamoista säätämistä, kun oli uhmaikäinen siinä mukana hoidettavana. Niin että jos haluaisin jostain kehottaa nauttimaan aivan erityisesti niin siitä että saa olla vauvan kanssa kahdestaan.

eli viimisiä viikkoja raskaana ja yö unet 3h. pätkissä, pää särkee, kuumetta ja räkää yms. lonkat kipeät, tiedätte kyllä sen kääntymisen vaivan jos haluaa vaihtaa asentoa( niistä kahdesta vaihtoehdosta) levottomat jalat turvoksissa ym yms. kaikkihan odottaneet tietävät mahdolliset vaivat.. ja päivät jne. no ärsyttää ihan suunnattomasti äidit jotka sanovat että nauti nyt kun voit! siis mistä? ja yleensä ne ovat vielä ainakin kahden lapsen äitejä, voi pieru, sori vaan jos olet tehnyt lapsia ja sua vitu..ttaa. ja jos jollain jotain huolta lapsestaan niin sanotaan että niin tee vaan niitä lapsia. ja sitten et enää koskaan nuku etkä saa miestäsi tai halua jne. ja en ole vaivoistani kenellekkään puhellut enmpiä, kun vauvalla vatsassa vaan on asiat hyvin. ahdistaa ettei itse saisi tuntea äitiyttä. T:herkkä? esikoisen odottaja. help?!

Siinä ei ole mitään tolkkua. Opettele käyttämään välimerkkejä, isoja kirjaimia, ja yhdyssanasäännöt, niin voisi sujua paremmin.

=) ap

Mulla oli todella tuskainen raskaus, olisin saanut laittaa rastin ruutuun kaikkien mahdollisten raskausvaivojen kohdalle. :)Pahimpana unettomuus, suonenvedot, levottomat jalat, järkyttävät liitoskivut... Vauva-aika oli minulle paljon "helpompaa" kuin raskausaika!



Mutta valittaa ei olisi saanut, kun olin kuulemma kiittämätön... Valitin silti. :)

vieläkin muistan sen ajan, vaikka pojat on jo 6v. ja 8v.

Nukuttua ei saanut, kuin hetken kerralla ja paikat naksu kipeesti, kun käännyin.

Oli varmaan kivaa aikaa, kun on vieläkin muistan, kuin eilisen päivän.

Isoja ja omatoimisia, vaikka muuten aina vaatimassa jotakin ja kitisemässä.

Ihanaa aikaa silti tämä lasten kanssa olo ja en vaihtaisi raskausaikaan.

T.Edellinen.

Varsinkin sitten kun on maidon nousu ongelmatikn takana. Nauti vauvastasi.

niin nauti siinä sitten!



Eli ymmärrän, että ap ei ole ihan riemuissaan tuosta lausahduksesta. Ja mulla on ollut lapsia nyt kuuden vuoden ajan, enkä mitenkään erityisesti kaipaa aikaa ennen lapsia. Sitä ehti silloin elää jo ihan tarpeeksi. Ja vielä vähemmän kaipaan raskausaikoja, ne kun eivät ole olleen kovin nautinnollisia.



Eli kyllä sä ap saat olla tykkäämättän tuosta lausahduksesta. Vaikka eihän sille paljon mitään voi, että ihmiset haluavat noin sanoa. Mutta ei sun siitä tykätä tarvi.

sinäkin sitten ymmärrät, kun lapsi on syntynyt. Se maailma vain muuttuu siinä vaiheessa, kun lapsi siirtyy ulkomaailmaan. Niistä viimeisistä viikoista on vaikea nauttia, mutta jälkeen päin ajatellen se oli vielä helppoa ja huoletonta aikaa.

Ja rakastan kyllä 1v riiviötäni enemmän kuin koskaan kuvittelin voivani rakastaa, hetkeäkään en vaihtaisi pois, mutta se oma aika ja vapaus eivät kuulu tähän lapsiperheen elämään.

Yritä levätä ja liikkua mahdollisimman paljon, jos vain voit. Minulta kivutkin katosivat siinä lasketun ajan tienoilla ja ne pari yli mennyttä viikkoa olivat suorastaan herkkua!

Olin aivan paskana, puolihullu unenpuutteesta (tuo kolmekin tuntia olisi ollut ylellistä, minä menin alle kahden tunnin pätkissä) ja kaikenlaisten kipujen vaivaama.

Onneksi olo parani heti kun lapset syntyivät. Jo sairaalassa, vaikka oli muuten vähän vaivainen, nautin täysillä kun pystyi taas NUKKUMAAN... se oli ihanaa. Vauvanhoito oli minun kohdallani lastenleikkiä verrattuna raskauden viimeiseen kolmannekseen.

Tsemppiä ap:lle, kohta se on ohi.

ja vauva-aika oli kivaa ainakin ekan kanssa. Ainoa epämiellyttävä juttu minusta oli sairaala, siellä en osannut nukkua kun meteliä oli koko ajan.



Ekassa raskaudessa en kärsinyt mistään, ja sama homma nyt tokassa, 32 vkoa täynnä. Enkä kyllä kärsinyt tuon esikoisen kanssakaan (ja juu, ei ole aika kerennyt kullata muistoja kun on vasta 1,5 vuotias...), kun poika nukkui yönsä aina, tissiä otti 3-4 tunnin välein, eli 1-2 yöherätystä tuli. Ja jatkoi sitten untaan. Yhtenä ainoana yönä on valvottu puoli yhteen, kun oli jotain mahakipua raukalla.



Että ei se vauva-aika kaikilla kamalaa ole. Minä ainakin joka päivä nojatuolissa imettäessäni ihmettelin, että voiko sitä näin onnellinen ollakkaan...



Joten tsemppiä, ap, jos sinulla on nyt tukalaa, niin vauva-arki saattaa olla mukavaa :)

on elämäsi järkyimmät. Et todellakaan nuku.

ja onko se vauva 24h hereillä ja isä poissa? tiedän ettei helppoa ole, sen verran sisaruksia itsellä ja niillä lapsia, joita itsekkin hoitanut heti kun mahd.

Riippuu tuurista, mutta minun lapseni ovat olleet helppoja ensimmäiset viikot. Nukkuivat paljon, välillä söivät, eivät juurikaan itkeneet. En ollut erityisen väsynyt.