Pitäisitkö vauvan?

jos ajattelee äidin mielenterveyttä niin adoptio taatusti järkyttää sitä enemmän kuin abortti koskaan. Saa koko elämänsä ajan kantaa syyllisyyttä että on antanut oman lapsensa pois. Ja lapsi miettii että miksi hänet on annettu pois. kaikki myötätunto perheitä kohtaan jolla on vaikeuksia saada lapsia, mutta jos ap miettii että jaksaako hän elää abortin kanssa niin miten jaksaisi sitten adoption kanssa elää????

voi rähmä. Mieluummin kuollut SIKIÖ kun onneton joko fyysisesti tai henkisesti laiminlyöty LAPSI.

Ihan älytöntä ehdottaa adoptiota jos ajattelee äidin mielenterveyttä niin adoptio taatusti järkyttää sitä enemmän kuin abortti koskaan. Saa koko elämänsä ajan kantaa syyllisyyttä että on antanut oman lapsensa pois. Ja lapsi miettii että miksi hänet on annettu pois. kaikki myötätunto perheitä kohtaan jolla on vaikeuksia saada lapsia, mutta jos ap miettii että jaksaako hän elää abortin kanssa niin miten jaksaisi sitten adoption kanssa elää????

Hölömö. Tuo on vain sinun näkemyksesi. Toinen näkökulma on se, että abortti on MURHA, adoptiossa annat elämän lapselle ja lapsen sitä kaipaaville.

mahdollisimman pian perhesuunnittelu/äitiysneuvolaan. Siellä on yleensä ihan mukavaa ja asiallasta väkeä jotka auttavat sinua ja tukevat päätöksessä.

Tosin ehkä itse 17v. olisin tehnyt abortin :(

Surullista mutta silloin monet ovat niin lyhytnäköisiä, toivottavasti sinä olet ajatteleva nuori nainen!



Mutta en todellakan aborttia suosittele nyt 30v. ihanan, rakkaan, täydellisen adoptiolapsen äitinä!

Mieti miten voit lahjoittaa lapsellesi parhaan mahdollisen elämän antamalla adoptioon!



Valitettavasti jos itse olet huostaan otettu, ei tulevan lapsen elämä muutoin kovin hyvältä näytä. "Tukijoukkosi" on siis jo todettu kykenemättömiksi vanhemmuuteen/auttamiseen/kasvattamiseen. Automaattisesti lapsellesi tulee lastensuojelun asiakkuus ym. todennäköisesti myös hänet otetaan huostaan ja sijoitukseen.

Haluathan lapsellesi parempaa?

Luulenpa, että äitiys ei kenellekään oeln niin rankaan kuin näille nykypäivän koultetuille yli 30 v äideille, joiden on kaikessa oltava täydellisiä. Eli ei pidä verrata omaa tilannetaan liiaksi heihin.



Toisaalta onhan se lapsen kanssa rankaakin, etenkin sikäli että se on todella sitovaa ja vastuu perheen toimeentulosta painaa yms. Tiedän hyvin elämässään menestyneitä nuorena äideiksi tulleita jatoisaalta onnellisen kolmen lapsen äidin, joka ei kadu yhtään 19 vuotiaana tekemäänsä aborttia. Eli moenlla tavalla voi ihmiselämä mennä.



Ei se kuitekaan niin mene, että jos teet abortin sinun ei tarvitse puhua asiasta kenellekään. Eli otapa asia nyt puheeksi sinulle läheisten ja tärkeiden ihmisten kanssa. Luultavasti tarvitset heidän tukeaan tuli sitten vauva tai abortti.



Suhteesi siihen "isäkokelaaseen" hyvin todennäköisesti tyssää tähän jokatapauksessa. Äläkä hetkeäkään kuntele, jos hän yrittää, että jatkatte niin kuin ennenkin, jos teet sen abortin. Hyvin epätodennäköistä, että se pitkään kestää kuitenkaan.

aikuisen kanssa. Miksi et vanhemmillesi voi puhua? Jos et todellakaan heille voi puhua, niin sosiaalityöntekijä on hyvä vaihtoehto. Olet tosi nuori, mutta pelkästään sen varassa ei päätöstä kannata tehdä. Mieti kokonaiskuvaa. Millainen elämäntilanteesi on? Pystytkö elättämään perheesi? Onko sinulla hyvä tukiverkosto? Ja minäkin kyllä miettisin adoptiota, jos vain mitenkään siihen pystyt. Kyse on kuitenkin uuden ihmisen elämästä ja on monia pareja, jotka haluaisivat hoitaa ja huolehtia vauvastasi. Tekisit siinä todella hienon teon. Mutta se päätös on valtavan vaikea, ymmärrän sen. Tärkeintä olisi nyt, että saisit mietittyä kaikkia näitä vaihtoehtoja jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Kaikkea hyvää sinulle ja vauvallesi! Ajattele lapsesi parasta, mutta mieti myös itseäsi päätöstä tehdessä.

mutta tuo oli loukkaavasti sanottu ap:lle. Et voi ennalta määrätä tai edes olettaa, että niin kävisi. Ap:lla on jo nyt kontakti lastensuojeluun, joten mahdollisuudet selviytyä hyvinkin ovat todelliset.



t. se sossuopiskelija

missään tapauksessa kuuntele täällä mitään kiihkoilijoita. Jokainen tekee itse omat ratkaisunsa ja elää niiden mukaan. Sama elämänmalli ei sovi kaikille. Näille muille ei kuulu pidätkö lapsen, annatko adoptioon vai teetkö abortin. Se on vain sinun asiasi ja sinun päätettävissäsi. Suosittelen keskustelemaan vaikka neuvolan tms. henkilökunnan kanssa.

Ap tulee saaman KAIKEN tarvittavan sosiaalitoimelta, jos (ja kun :) pitää lapsen.



sos.opisk

Jos abortti pysyy mielessä pitkään, niin adoptio pysyy vielä kauemmin. Todennäköisesti miettisit loppuelämäsi missä lapsesi on, mitä hänelle kuuluu jne. Saisit myös selitellä kaikille ratkaisuasi, ja monet eivät sitä varmaan ymmärtäisi.



Toisaalta, adoptio tietysti antaa mahdollisuuden miettiä asiaa pidempään. Jos vielä raskauden puolivälinkin jälkeen tuntuu siltä ettet pysty ryhtymään vanhemmaksi, voit antaa lapsen adoptioon.



Siitä huolimatta, en suosittele. Adoptiota suosittelevat ovat enimmäkseen aborttia kiihkeästi vastustavia hihhuleita, joille kohtuus on täysin tuntematon sana.



Abortista taas: se on raskas ratkaisu, jotkut eivät pääse siitä yli koskaan. Ja monet taas pääsevät. Mieti tarkkaan, mitä haluat elämältäsi. Nuorena äitinä, ilman tukiverkkoja on hyvin raskasta.



Jos haluat pitää lapsen, pidä. Selviät varmasti, vaikka raskasta onkin. Tässä tapauksessa ala jo nyt ottaa selvää yhteiskunnnan tarjoamista tukipalveluista, ensikodeista ym. Myös yksihuoltajien liitosta voisit saada tietoa ja ehkä tukeakin.



Jos tunnet, että et ole valmis, tee abortti. Äläkä kanna liikaa syyllisyyttä. Sinun tilanteessasi se on vähintäänkin kohtuullinen ratkaisu. Hanki hyvä koulutus, pidä huolta itsestäsi ja elä kunniallisesti ja kohtele myös muita kunnioittavasti. Silloin voit vanhempana ajatella, että olet tehnyt oikeasti perusteltuja ratkaisuja.



Voimaa.

ilmeisesti oman lapsettomuutesi aiheuttaman katkeruuden johdosta. Miten voit sanoa jotain tuollaista kenellekään?? Tuolle väittämällesi ei ole mitään todellisuuspohjaa. Tukijoukko ei välttämättä tarkoita biologisia vanhempia.

Saisit hävetä ja paljon tuota kommenttiasi. Ymmärrän että olet katkera nuorelle vahingossa raskaaksi tulleelle tytölle, mutta silti.

Tosin ehkä itse 17v. olisin tehnyt abortin :( Surullista mutta silloin monet ovat niin lyhytnäköisiä, toivottavasti sinä olet ajatteleva nuori nainen! Mutta en todellakan aborttia suosittele nyt 30v. ihanan, rakkaan, täydellisen adoptiolapsen äitinä! Mieti miten voit lahjoittaa lapsellesi parhaan mahdollisen elämän antamalla adoptioon! Valitettavasti jos itse olet huostaan otettu, ei tulevan lapsen elämä muutoin kovin hyvältä näytä. "Tukijoukkosi" on siis jo todettu kykenemättömiksi vanhemmuuteen/auttamiseen/kasvattamiseen. Automaattisesti lapsellesi tulee lastensuojelun asiakkuus ym. todennäköisesti myös hänet otetaan huostaan ja sijoitukseen. Haluathan lapsellesi parempaa?

Poikaystäväni oli ehtinyt jo jättää minut kun kerroin raskaudesta. Hän sanoi, että abortti on tehtävä, koska ei ole valmis isäksi. Halusin pitää lapsen. Palattiin parin kuukauden päästä poikaystävän kanssa yhteen.



En ole vielä tänä päivänä varma, oliko lapsen pitäminen oikea ratkaisu. Anteeksi kaikille jotka otatte tämän itseenne. Mutta niin se vaan on. Nykyään olen yksinhuoltaja, joka on ollut sinkku siitä lähtien kun erosin lapsen isästä.



Lapsi on haastava, enkä itsekään ole luotu äidiksi. En halua käydä baareissa, mutta jotain muuta kyllä haluaisin elämältäni. Jos olet yhtään masennukseen taipuvainen, en ehkä pitäisi lasta.



On minulla ollut hyviäkin hetkiä lapsen kanssa. Mutta tosiasia on, ettei tämä ole minun juttuni. Siis yksinhuoltajuus. Ja se on erittäin harmillinen juttu lapseni kannalta.

Kuka sanoi että elämän kuuluisi olla helppoa? Siis jos väitätte että abortti on vähemmän raskas vaihtoehto kuin adoptio... Miksi kaiken pitäisi olla helppoa?



Ja mä en muuten ole mikään kiihkouskovainen abortin vastustaja. En vain ikimaailmassa pystyisi tekemään kyseistä päätöstä: päättää lopettaa jo alkanut elämä.

Annan vain yhden neuvon: älä kuuntele muiden neuvoja. Voit vain itse tietää, mikä on oikea ratkaisu. Suomi on täynnä ehdottomia ihmisiä, jotka ovat tietävinään, mikä on paras ratkaisu tuntemattomalle ihmiselle.



Minä tiedän lukemattomia abortin tehneitä ihmisiä. Osalle ratkaisu on ollut kipeä mutta osalle myös melko neutraali, eikä se ole aiheuttanut tuskaa, koska on ollut varmaa, että päätös oli oikea. Lapsen kasvattaminen yksin on jotain, mihin moni ei pysty aikuisenakaan, saati lapsena. Tietysti harvemmin sitä lapsen saatuaan ryhtyy ajattelemaan, että kylläpä kaduttaa.



Pohdi siis mahdollisimman realistisesti, millaista arkesi vauvan kanssa olisi ja miten se vaikuttaisi omiin tulevaisuudensuunnitelmiisi esim. opiskelun suhteen.

että adoptiota suosittelevat ovat "aborttia kiihkeästi vastustavia hihhuleita"? Muuten kirjoituksesi oli aivan asiallinen ja uskottava, mutta tuo virke vei sinulta uskottavuuden. Harmi, että sorruit noinkin ala-arvoiseen mielipiteen ilmaisuun. Itse suosittelen, että ap pitää lapsen, koska hänen kirjoituksestaan saa sen kuvan, ettei halua aborttia. En ole abortin vastustaja, enkä myöskään tunnustaudu kiihkoilevaksi hihhuliksi.

Jos abortti pysyy mielessä pitkään, niin adoptio pysyy vielä kauemmin. Todennäköisesti miettisit loppuelämäsi missä lapsesi on, mitä hänelle kuuluu jne. Saisit myös selitellä kaikille ratkaisuasi, ja monet eivät sitä varmaan ymmärtäisi. Toisaalta, adoptio tietysti antaa mahdollisuuden miettiä asiaa pidempään. Jos vielä raskauden puolivälinkin jälkeen tuntuu siltä ettet pysty ryhtymään vanhemmaksi, voit antaa lapsen adoptioon. Siitä huolimatta, en suosittele. Adoptiota suosittelevat ovat enimmäkseen aborttia kiihkeästi vastustavia hihhuleita, joille kohtuus on täysin tuntematon sana. Abortista taas: se on raskas ratkaisu, jotkut eivät pääse siitä yli koskaan. Ja monet taas pääsevät. Mieti tarkkaan, mitä haluat elämältäsi. Nuorena äitinä, ilman tukiverkkoja on hyvin raskasta. Jos haluat pitää lapsen, pidä. Selviät varmasti, vaikka raskasta onkin. Tässä tapauksessa ala jo nyt ottaa selvää yhteiskunnnan tarjoamista tukipalveluista, ensikodeista ym. Myös yksihuoltajien liitosta voisit saada tietoa ja ehkä tukeakin. Jos tunnet, että et ole valmis, tee abortti. Äläkä kanna liikaa syyllisyyttä. Sinun tilanteessasi se on vähintäänkin kohtuullinen ratkaisu. Hanki hyvä koulutus, pidä huolta itsestäsi ja elä kunniallisesti ja kohtele myös muita kunnioittavasti. Silloin voit vanhempana ajatella, että olet tehnyt oikeasti perusteltuja ratkaisuja. Voimaa.

Ota yhteyttä teiniperheiden yhdistykseen, vai oliko se teiniäitien. Siellä on niitä, jotka ovat tosi nuorena äidiksi tulleet, ja ehkä asiantuntevin apu.

teiniperheet@hotmail.com jos tuo nyt on vielä voimassa

sen, että ap:kin olisi ollut parempi abortoida