Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Apua, mies yrittää viedä lapseni!!!

Vierailija
29.06.2010 |

Olemme mieheni kanssa eronneet, nyt ihan virallisestikin. Mies muutti pois kuukausi sen jälkeen kun oltiin laitettu eropaperit, tuolloin laskettuun aikaan oli 3kk aikaa. Raskaus oli alusta asti vaikea ja vain pari viikkoa miehen muutosta jouduin sairaalaan sisälle ja siellä vietin koko loppuraskauden, vauva syntyi lopulta kuukauden etuajassa. Isommat lapset olivat isällään loppuraskauden ajan.



Tiesimme jo raskausaikanani, että minä joudun heti synnytyksen jälkeen leikkaukseen ja sen jälkeen en saa nostella mitään. Oltiin puhuttu, että vauva ja isommat lapset olisivat sitten miehellä sen ajan kun olen leikkauksen takia sairaalassa ja tulevat kotiin kunhan minä kotiudun ja kotona apunani olisi sitten hoitaja, koska sillonkaan en saisi nostella. Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan vaan toipumiseni oli hitaampaa ja tuli komplikaatioita ja vietinkin sitten sairaalassa leikkauksen jälkeen 3,5kk ja nyt olen ollut vajaan kuukauden kotona ja tavannut lapsiani mahdollisimman paljon, asuvat kuitenkin yhä isänsä kanssa.



Mies oli tämän sairaalassa oloni aikana muuttanut yhteen uuden naisensa kanssa ja hän kertoi myös, että haluaa lasten asuvan hänen kanssaan ja että saisin tavata heitä vain joka toinen viikonloppu. En olisi uskonut, että mieheni voisi joskus sanoa jotain tuollaista, toisaalta kykeni hän elämään kaksoiselämääkin vuosia. En halua menettää lapsiani tai tavata heitä vain viikonloppuisin, olen kaiken lisäksi monesti viikonloppuna töissä, nyt kylläkin äippälomalla, mutta kuitenkin jossain vaiheessa palaan töihin. Lisäksi vauva on vielä niin pieni, että hän kyllä ehtii unohtamaan parissa viikossa toisen vanhemman.



Mitä ihmettä teen??? En siis halua estää isää tapaamasta lapsiaan, mutta haluan, että lapset asuisivat minun kanssani. Kaksi vanhinta ovat sen ikäisiä, että saavat jo itse päättää, mutta nuorimmat eivät vielä osaa sanoa mielipidettään. Apunani siis tulisi alkuun olemaan joko hoitaja tai sitten siskoni tai minun vanhemmat. Hoitaja siis suurimman osan aikaa ja muut miten pystyvät. Milläköhän todennäköisyydellä minusta tulee etä-äiti, jos ei päästä sopuun ja joudutaan menemään oikeuteen tämän kanssa? Mies on kait sen suhteen vahvoilla, että vauva on ollut hänellä syntymästään saakka. Ahdistaa ja pelottaa, että näen lapsia enää joka toinen viikonloppu, se on aivan liian vähän :(

Kommentit (29)

Vierailija
21/29 |
29.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

lastenvalvojalle aika ja jos ei juttu muuten selviä, niin oikeuteen, ota hyvä lakimies.

Vierailija
22/29 |
29.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaan että tehtäis kuten oli aiemmin puhuttu. Lapset asuvat leikkauksen jälkeen luonani ja isä tapaa heitä muutaman kerran viikolla ja ovat isällään 2-3viikonloppua kuukaudessa.

Vuoroviikkosysteemi tuskin on hyvä kun nuorin on vauva ja lisäksi on kaksi alle kouluikäistä ja tuleva ekaluokkalainen.

ap

Älä vitkuttele yhtään pidempään! Huoltajuutta et tuolla perusteella menetä, mutta teidän pitää sopia yhteishuoltajuutenne pelisäännöistä. Et sinäkään voi yksioikoisesti vaatia lapsia itsellesi niin, että isä on sitten se joka näkee joka toinen viikonloppu. Viikko-viikko-systeemi voisi toimia?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/29 |
29.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

vauvan kohdalla? Vauvan ymmärrän, että hänen kohdallaan toimitaan eritavalla, mutta isommat lapsethan voi oikein hyvin olla vuoroviikoin isällään.

Itse olen eronnut puolisen vuotta sitten ja meillä on lapset 2- ja 4-vuotiaat ja vuoroviikot on sujuneet oikein hyvin.

Vanhempien ongelmia ei kuitenkaan pidä siirtää lapsille, eli lapsilla on oikeus kumpaankin vanhempaansa.

Vierailija
24/29 |
29.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

lasten etuhan on tärkein. Onko vauva jo kiinnittynyt isäänsä niin, että isä on ensisijainen hoitaja?

Vierailija
25/29 |
29.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä haet näillä???

Vierailija
26/29 |
29.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

vuoroviikkosysteemiin. Pieni lapsi kaipaa pysyvyyttä ja sitä ei kyllä ole tuossa vuoroviikkosysteemissä.

Yhteishuoltajuus voi olla muutenkin, esim. ap:n mainitsemalla tavalla lapset ois aika lailla tasan isällä ja äidillä.

vauvan kohdalla? Vauvan ymmärrän, että hänen kohdallaan toimitaan eritavalla, mutta isommat lapsethan voi oikein hyvin olla vuoroviikoin isällään.

Itse olen eronnut puolisen vuotta sitten ja meillä on lapset 2- ja 4-vuotiaat ja vuoroviikot on sujuneet oikein hyvin.

Vanhempien ongelmia ei kuitenkaan pidä siirtää lapsille, eli lapsilla on oikeus kumpaankin vanhempaansa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/29 |
29.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

että isä ei anna lapsia takaisin ja näin sitten kävi, vaikka kukaan ei ollut samaa mieltä, kuin minä.

Vierailija
28/29 |
29.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

(vielä ainakaan) kiinnittynyt isäänsä niin, että pitäisi tätä ensisijaisena hoitajanaan. Olen nähnyt vauvaa lähes päivittäin, vaikka olenkin ollut sairaalassa. Mutta jos jatkossa näen lapsia joka toinen vkl niin hyvin pian tilanne on se, ettei vauva enää tunnista minua.

Olisin myös ihan pakkotilanteessa (jos se olisi lasten etu) valmis etä-äidiksi, mutta en sillä tavalla, että näkisin heitä vain kerran parissa viikossa.

Tuo vuoroviikkosysteemi ei ole sen takia hyvä, koska tuleva ekaluokkalainen ja 2,5v ovat sellaisia, että sopeutuvat muutoksiin hitaasti ja reagoivat niihin mm. valvomalla yöt. Jos joka viikko heidän pitäis vaihtaa kotia niin siitä ei yksinkertaisesti tulisi mitään eikä varmasti olisi heille hyväksi.

ap

lasten etuhan on tärkein. Onko vauva jo kiinnittynyt isäänsä niin, että isä on ensisijainen hoitaja?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/29 |
29.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

että isä ei anna lapsia takaisin ja näin sitten kävi, vaikka kukaan ei ollut samaa mieltä, kuin minä.