Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Apua, mies yrittää viedä lapseni!!!
29.06.2010 |
Olemme mieheni kanssa eronneet, nyt ihan virallisestikin. Mies muutti pois kuukausi sen jälkeen kun oltiin laitettu eropaperit, tuolloin laskettuun aikaan oli 3kk aikaa. Raskaus oli alusta asti vaikea ja vain pari viikkoa miehen muutosta jouduin sairaalaan sisälle ja siellä vietin koko loppuraskauden, vauva syntyi lopulta kuukauden etuajassa. Isommat lapset olivat isällään loppuraskauden ajan.
Tiesimme jo raskausaikanani, että minä joudun heti synnytyksen jälkeen leikkaukseen ja sen jälkeen en saa nostella mitään. Oltiin puhuttu, että vauva ja isommat lapset olisivat sitten miehellä sen ajan kun olen leikkauksen takia sairaalassa ja tulevat kotiin kunhan minä kotiudun ja kotona apunani olisi sitten hoitaja, koska sillonkaan en saisi nostella. Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan vaan toipumiseni oli hitaampaa ja tuli komplikaatioita ja vietinkin sitten sairaalassa leikkauksen jälkeen 3,5kk ja nyt olen ollut vajaan kuukauden kotona ja tavannut lapsiani mahdollisimman paljon, asuvat kuitenkin yhä isänsä kanssa.
Mies oli tämän sairaalassa oloni aikana muuttanut yhteen uuden naisensa kanssa ja hän kertoi myös, että haluaa lasten asuvan hänen kanssaan ja että saisin tavata heitä vain joka toinen viikonloppu. En olisi uskonut, että mieheni voisi joskus sanoa jotain tuollaista, toisaalta kykeni hän elämään kaksoiselämääkin vuosia. En halua menettää lapsiani tai tavata heitä vain viikonloppuisin, olen kaiken lisäksi monesti viikonloppuna töissä, nyt kylläkin äippälomalla, mutta kuitenkin jossain vaiheessa palaan töihin. Lisäksi vauva on vielä niin pieni, että hän kyllä ehtii unohtamaan parissa viikossa toisen vanhemman.
Mitä ihmettä teen??? En siis halua estää isää tapaamasta lapsiaan, mutta haluan, että lapset asuisivat minun kanssani. Kaksi vanhinta ovat sen ikäisiä, että saavat jo itse päättää, mutta nuorimmat eivät vielä osaa sanoa mielipidettään. Apunani siis tulisi alkuun olemaan joko hoitaja tai sitten siskoni tai minun vanhemmat. Hoitaja siis suurimman osan aikaa ja muut miten pystyvät. Milläköhän todennäköisyydellä minusta tulee etä-äiti, jos ei päästä sopuun ja joudutaan menemään oikeuteen tämän kanssa? Mies on kait sen suhteen vahvoilla, että vauva on ollut hänellä syntymästään saakka. Ahdistaa ja pelottaa, että näen lapsia enää joka toinen viikonloppu, se on aivan liian vähän :(
Kommentit (29)
Ap kirjoitti myöhemmin, että olisi myös valmis etä-äidiksi, mutta ei niin, että näkee lapsiaan vain kerran parissa viikossa ja jokainen järkevä aikuinen ymmärtää, että alle 6kk ikäinen ei saa olla erossa toisesta vanhemmasta paria viikkoa vaan hänen tulisi tavata molempia usein.
En kyllä tiedä onko sitten lapsille hyväksi, että joutuvat sopeutumaan uuteen asuntoon, isän uuteen naiseen ja mahdollisesti naisen uusiin lapsiin. Eikö vähempi mullistus olisi riittänyt?
Olen itse etä-äiti ja erosimme nuorimman ollessa 8kk, mutta meillä oli molemmille selvää, että minä tapaan lapsia useasti viikossa eikä niin, että näkevät minua vain kerran parissa viikossa.
Ap:lle tuosta etä-äitiydestä, että se on todellakin raskasta ja lapsia ikävöi, mutta meillä oli lasten paras, että jäivät isälleen erinäisistä syistä.
Teidän tilanteessanne, jäisin ehkä myös etä-äidiksi, mutta vaatisin, että saan tavata lapsia usein.
Entä miten muuten käytännössä, vauvanne lienee vielä alle 6kk, jos oikein ikänsä laskin kertomastasi. Siis tarkoitan, että jos sinä toivut leikkauksesta etkä ole valmis töihin niin onko isä sitten vanhempainvapaalla ja sinä sairaslomalla vai miten isä pystyy olemaan vauvan kanssa? Vai onko kenties niin, että lastesi isän uusi hoitaa vauvaa kun isä töissä? Jos isän uusi hoitaa lapsia niin miettisin kyllä kahdesti isän motiiveja vaatia lapsia itselleen, vaikka olette muuta sopineet aiemmin.
Mitä siis lastenvalvojalla käynti auttaa? Ei lastenvalvoja ole mikään äidin pikku käsikassara.
Hyvä, että miehet uskaltavat viimeinkin laittaa kampoihin tälle 'äiti on tärkein' -mussutukselle. Ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...että menetät lapsesi. Olethan ollut sairaalassa. Entinen miehesi kuvittelee nyt hiukan liikoja...Lapset kuuluvat äidille (jos äiti pystyy huoltajaksi olemaan) ja varsinkin pieni vauva tarvitsee sitä äidin syliä. En sano ettei lapset tarvitsisi isäänsäkkin, mutta kyllä juttu on vaan niin että lapset tarvitsee äitiä enempi. Nyt alat soitteleen ja litat asiat eteenpäin, suomessa harvoin annetaan huoltajuus isälle, jos äidissä ei ole mitään "vikaa". Tapauksia on joissa lapsi on annettu äidille vaikka esim. päihdeongelma. Sinulla ei ole mitään hätää...Ja onneksi sinulla on apuja sinne kotiin kun saat lapset...se on aia plussaa oikeudessa. Voimia ja jaksamisia sinulle!!!
että muka isä olisi yhtä hyvä hoitaja vauvalle/taaperolle kuin äiti!!!
Jotain rajaa tässä tasa-arvo hömpötyksessäkin.
Todellisuudessahan vain äidillä on luontainen äidinvaisto, evoluution tulosta..
kyllä se hoiva isältä on NIIN erilaista.
Ymmärtäkää nyt oikein, tietysti miehetkin rakastaa lapsiaan järjettömän paljon!!Se, että mies tunnistaa lapsen tarpeet "luonnostaan" vaan vaatii enemmän aikaa.
Huom. päihde/muut ongelmaiset äidit eivät tietenkään ole lapselle hyväksi, mutta siinäpä lapsi jääkin vaille elintärkeästä suhteesta.
ihan sylivauvan vielä pitää nähdä "etävanhempaa" useammin kun kerran parissa viikossa, se on fakta. Ihan sama onko etävanhempi äiti tai isä.
Mitä siis lastenvalvojalla käynti auttaa? Ei lastenvalvoja ole mikään äidin pikku käsikassara.
Hyvä, että miehet uskaltavat viimeinkin laittaa kampoihin tälle 'äiti on tärkein' -mussutukselle. Ei ole.
Että se minkä takia eroja ei suositella lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana on nimenomaan taata lapselle molemmat vanhemmat. Se kun on aika selvää, että eronneena etävanhempien on vaikea tulla katsomaan lasta joka päivä, vaikka alle vuotiselle se olisi melkein välttämätöntä, että kunnollinen ja tiivis vanhempi-lapsi-suhde pääsisi muodostumaan. Lähinnä tällä taataan isän oikeus omaan lapseen.
että muka isä olisi yhtä hyvä hoitaja vauvalle/taaperolle kuin äiti!!!
Jotain rajaa tässä tasa-arvo hömpötyksessäkin.Todellisuudessahan vain äidillä on luontainen äidinvaisto, evoluution tulosta..
kyllä se hoiva isältä on NIIN erilaista.Ymmärtäkää nyt oikein, tietysti miehetkin rakastaa lapsiaan järjettömän paljon!!Se, että mies tunnistaa lapsen tarpeet "luonnostaan" vaan vaatii enemmän aikaa.
Huom. päihde/muut ongelmaiset äidit eivät tietenkään ole lapselle hyväksi, mutta siinäpä lapsi jääkin vaille elintärkeästä suhteesta.
Mutta tasa-arvon nimessä sitä ei haluta myöntää. Ei ne tissitkään kasva isille. Se on vähän kuin väittäisi, että nainen pärjäisi miehiä vastaan kehonrakennuksen huipputasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on vähän kuin väittäisi, että nainen pärjäisi miehiä vastaan kehonrakennuksen huipputasolla.
Siis jos menisi väittämään, että isä on yhtä hyvä 24/7 hoitaja vauvalle joka tilanteessa. Ehkä jossain tilanteessa, mutta ei joka tilanteessa. Kyllä miehelle on helpompaa olla se hauskuuttaja, kuin jokaisen kiukunpurkauksen vastaanottaja ja perustarpeiden tyydyttäjä. Monet miehet eivät tunne tuskaa olla erossa vauvastaan ja matkustelevat paljon töiden puolesta, kun vauva on pieni. Ja ihan hyvillä mielin. Monelle äidille se olisi kyllä henkisesti täysin mahdotonta. Kyllä se lapsen ja äidin symbioosi siinä vauva vaiheessa on yleensä todella vahva ja siitä kasvetaan ulos sitä mukaa, kun lapsi itsenäistyy.
ja voi olla eri asia isän hoitaa pääasiallisena hoitajana kuin tilanteessa, jossa vauvan voi aina antaa äidille, kun itkua tulee.
Täytyy sanoa, että meillä vauva on hyvin kiintynyt isään ja hihkuu riemusta tämän nähdessään, mutta äidin syliin haluaa nukkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isä oli vauvan kanssa kotona ekat 2kk tämän synnyttyä ja sitten palasi töihin ja sen jälkeen on "äitipuoli" hoitanut vauvaa päivisin. Sen suhteen täytyy nostaa hattua tälle miehen uudelle naiselle, että toi vauvan+muut lapset sairaalaan päivittäin minua katsomaan ja nyt kun olen ollut kotona niin yhä nähnyt vauvaa ja muita lapsia lähes päivittäin. Tällä miehen uudella naisella on itsellään kaksi lasta.
Mies ei ole kertonut mitään syytä, että miksi yhtäkkiä haluaa pitää lapset itsellään, vaikka aiemmin olimme sopineet muusta ja sillon mies oli sitä mieltä, että erityisesti vauvan on parempi olla pääsääntöisesti äidin kanssa.
ap
Ap kirjoitti myöhemmin, että olisi myös valmis etä-äidiksi, mutta ei niin, että näkee lapsiaan vain kerran parissa viikossa ja jokainen järkevä aikuinen ymmärtää, että alle 6kk ikäinen ei saa olla erossa toisesta vanhemmasta paria viikkoa vaan hänen tulisi tavata molempia usein.
En kyllä tiedä onko sitten lapsille hyväksi, että joutuvat sopeutumaan uuteen asuntoon, isän uuteen naiseen ja mahdollisesti naisen uusiin lapsiin. Eikö vähempi mullistus olisi riittänyt?
Olen itse etä-äiti ja erosimme nuorimman ollessa 8kk, mutta meillä oli molemmille selvää, että minä tapaan lapsia useasti viikossa eikä niin, että näkevät minua vain kerran parissa viikossa.
Ap:lle tuosta etä-äitiydestä, että se on todellakin raskasta ja lapsia ikävöi, mutta meillä oli lasten paras, että jäivät isälleen erinäisistä syistä.
Teidän tilanteessanne, jäisin ehkä myös etä-äidiksi, mutta vaatisin, että saan tavata lapsia usein.
Entä miten muuten käytännössä, vauvanne lienee vielä alle 6kk, jos oikein ikänsä laskin kertomastasi. Siis tarkoitan, että jos sinä toivut leikkauksesta etkä ole valmis töihin niin onko isä sitten vanhempainvapaalla ja sinä sairaslomalla vai miten isä pystyy olemaan vauvan kanssa? Vai onko kenties niin, että lastesi isän uusi hoitaa vauvaa kun isä töissä? Jos isän uusi hoitaa lapsia niin miettisin kyllä kahdesti isän motiiveja vaatia lapsia itselleen, vaikka olette muuta sopineet aiemmin.
Mitä siis lastenvalvojalla käynti auttaa? Ei lastenvalvoja ole mikään äidin pikku käsikassara.
Hyvä, että miehet uskaltavat viimeinkin laittaa kampoihin tälle 'äiti on tärkein' -mussutukselle. Ei ole.
Eivätköhän ne ole kuitenkin YHTEISIÄ lapsia. Yhtä lailla miehenkin kuin sinunkin.
Lastenvalvojalle sopimaan heti tapaamisasioista!
Muuttakaa sen verran lähelle toisianne että asutte saman koulu- ja harrastuspiirin alueella. Se on lapsen etu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että tämä täsmälleen samanlainen aloitus oli täällä aikaisemminkin!
Tää on ollut täällä aiemminkin ja silloin moni mietti, että isä ehkä haluaa pitää lapset kokonaan. Uusi nainen on tietty innoissaan vauvasta :)
Lastenvalvojalle asap ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta tuolla ap:lla nuorimmat oli kaksoset ja olikohan jotain 6kk ikäiset tuolloin ja tais olla kolme muuta lasta, en nyt enää muista. Tämä tuskin on sama siltikään. Sen ketjun ap päätyi mielestäni siihen, että appivanhemmat tuli hänen avukseen ja lapset jäivät äidille.
Tää on ollut täällä aiemminkin ja silloin moni mietti, että isä ehkä haluaa pitää lapset kokonaan. Uusi nainen on tietty innoissaan vauvasta :)
Lastenvalvojalle asap ap!
Mitä siis lastenvalvojalla käynti auttaa? Ei lastenvalvoja ole mikään äidin pikku käsikassara.
Hyvä, että miehet uskaltavat viimeinkin laittaa kampoihin tälle 'äiti on tärkein' -mussutukselle. Ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan sylivauvan vielä pitää nähdä "etävanhempaa" useammin kun kerran parissa viikossa, se on fakta. Ihan sama onko etävanhempi äiti tai isä.
Mitä siis lastenvalvojalla käynti auttaa? Ei lastenvalvoja ole mikään äidin pikku käsikassara.
Hyvä, että miehet uskaltavat viimeinkin laittaa kampoihin tälle 'äiti on tärkein' -mussutukselle. Ei ole.
kuinka monesta lapsesta nyt puhutaan?
Ai etta imevaista ei eroteta aidistaan? Et ole tainnut lukea koko ketjua, ja tajuta, etta tama "imevainen" on jo ollut hyvan aikaa isan hoidettavana. Yhta surkuhupaisaa on sanoa, etta eihan vauva nyt viela ole isaan kiinnittynyt, vaikka tama on ollut "imevaisen" paa-aikainen huoltaja sen syntymasta asti.
JOs tilanne olisi niin, etta isa olisi ollut se sairasteleva, ja haluaisi nyt lapset itselleen, ei tulisi kuuloonkaan !! Eihan heita voisi aidilta riistaa, kun ovat tottuneet hanen hoidettavinaan olemaan tahankin asti, eika vauvaa voisi riistaa aidilta !!
Tassa tilanteessa lasten isa on ollut vauvallekin se "aiti". Ja tuollaisessa tilanteessa, etta kun aiti ei vielakaan pysty edes huolehtimaan itsestaan, olisi todella epareilua muuttaa lasten elamanjarjestys niin, etta muuttaisivatkin aidin luo joka ei edes pysty heista itse huolehtimaan.
Mutta aidin puolesta taas pitaa sanoa, ettei tuollainen "joka toinen viikonloppu"kaan ole reilua, lapsillekaan. Kylla heidan pitaa saada olla aitinsa kanssa viikoittain, vaikka 2-3pv joka viikko JA se toinen viikonloppu.
Isasta pitaa viela kommentoida, etta aika possumainen teko muuttaa yhteen uuden naisystavan kanssa juuri silloin, kun lasten elamassa on muutenkin hirveasti muutoksia meneillaan. Olisi tuokin voinut vaikka edes puoli vuotta viela odottaa, ei se rakkaus siihen olisi kuollut.
Eli lastenvalvojalle menisin, sanoisin etta valitkoot isommat itse, kummalla haluavat paasaantoisesti asua, mutta pienemmat pysykoot isallaan kunhan saavat menna aidilleen saannollisesti joka viikko.
Älä vitkuttele yhtään pidempään! Huoltajuutta et tuolla perusteella menetä, mutta teidän pitää sopia yhteishuoltajuutenne pelisäännöistä. Et sinäkään voi yksioikoisesti vaatia lapsia itsellesi niin, että isä on sitten se joka näkee joka toinen viikonloppu. Viikko-viikko-systeemi voisi toimia?
oikeus päätä asian lopulta jos ette muutoin sopuun pääse.
Älä vitkuttele yhtään pidempään! Huoltajuutta et tuolla perusteella menetä, mutta teidän pitää sopia yhteishuoltajuutenne pelisäännöistä. Et sinäkään voi yksioikoisesti vaatia lapsia itsellesi niin, että isä on sitten se joka näkee joka toinen viikonloppu. Viikko-viikko-systeemi voisi toimia?
Alue: Aihe vapaa
Kuten jo aiemmin kirjoitin niin olen valmis myös etä-äidiksi, mutta en noilla ehdoilla, jotka mies antoi vaan haluan nähdä lapsia muutamana päivänä ja lisäksi sitten viikonloppuisin. Aiemmin jo kirjoitin, että oltiin sovittu, että isä tapaisi lapsiaan muutaman kerran viikolla pääsääntöisesti iltaisin ja sitten olisivat 2-3viikonloppua kuukaudesta isällään. Nyt mies kuitenkin haluaa muuttaa tämän niin, että näkisin lapsiani vain parina viikonloppuna ja tähän en aio suostua. En myöskään ehdoin tahdoin halua lapsia välttämättä itselleni, vaikka myönnän, että näin alkuun etä-äitiys tuntuu vaikealta, mutta aina jompi kumpi joutuu olemaan erossa lapsista.
Vaikka minusta tulisikin etä-äiti niin siltikin tuo pari viikonloppua kuukaudesta on liian vähän nähdä lapsia.
Ja sitten olikohan numero 23 niin sen kirjoitin jo aiemmin miksi ei sovi vuoroviikkosysteemi, jaksa kaikkea moneen kertaan kirjottaa.
ap