Eikö kylässä olevia lasten kavereita saa nykyisin enää komentaa? ov

nätisti ja asiallisesti, mutta jämäkästi.

Ihan aiheista sanoit, ja teillä on teidän tavat.



Taitaa tuohon ikään ehkä kuulua jonkinlainen "mahtailu" ja uhoaminen...

Oma äitini sanoi tuossa yks päivä, kun oli ollut meillä lastenvahtina kuinka esikoinen oli uhonnut muuttavansa mummilaan, kun olin aamupalalla kieltänyt jostain :D

ap

Mutta eivät he välttämättä ota komentelua tosissaan. Osa lapsista ei tunnu yhtään kunnioittavan vieraampienkaan aikuisten toiveita tai käskyjä. Itsekin olin hyvin hämmästynyt kun lapsen tarhakaveri 5v oli kylässä. Hän kiroili jatkuvasti, oikein yritti saada sillä huomiota. Lisäksi söi piparkakkutalostani puut pihasta vaikka se oli hyvin korkealla hyllyllä. Tiedän ettei meidän poika sitä olisi keksinyt koska ei ole ikinä ennen eikä jälkeen sinne kiipellyt. Tuli oikeasti paha mieli kun olin nähnyt paljon vaivaa sen piparitalon kanssa. No, sen jälkeen en ole sitä poikaa pyytänyt kylään, vaikka hän itse on pyydellyt että pääsisi välillä kun on tarhan pihassa tavattu. Oletteko muuten kertoneet tälläisten lasten vanhemmille miten kyläily oikeasti sujui? Itse en kehdannut. Mutta sen opin että olen kysynyt oman pojan käyttäytymisestä aina kun on ollut yksin kylässä jotta annan tilaisuuden kertoa mikäli hän ei ole käyttäytynyt hyvin. Uskon kyllä että tottelee ainakin vielä tosi hyvin vieraampia vanhempia. Lähimpien kavereiden vanhempia kyllä saattaa uhmata joskus kun he ovat sen verran tuttuja ja turvallisia.



Saattaahan se olla ettei teidän vierasta ole oikeasti koskaan komennettu kotona ja siksi oli niin tyrmistynyt. Itse kyllä komennan meillä olevia lapsia ja pihassakin naapurien lapsia jos tekevät kiellettyjä juttuja. Toivon että myös meidän poikaa muutkin komentavat jos on tarvetta.

erääseen erittäin omapäiseen 3-vuotiaaseen tehosi hyvin sellainen metodi, että kurtistin kulmiani ja katsoin suoraan lapseen tosi julmasti ja mylvin että "ÄLÄ HÖPÖTÄ!"



:D



(äänensävyn tulee kuvastaa sitä, että lapsen höpötykset ovat hulluinta ja typerintä mitä olet ikinä kuullut)

meidän kodin tapojen mukaista. Ja jos alkavat urputtaa, että kyllä he kotona saavat tehdä niin ja niin, vastaan vain, että selvä, mutta meidän kodissa on eri säännöt. Ja tarvittaessa vaikka nätisti kädestä pitäen vien pois jääkaapilta tai nostan alas sohvalta pomppimasta.



Enemmän olen kyllä havainnut sitä, että vieraan aikuisen nättiäkin puhetta uskotaan paremmin kuin omien vanhempien sanomisia. Mutta kyllä jäisi joidenkin edellä kuvattujen riiviöiden kutsuminen jatkossa väliin, jos kyläily olisi yhtä sääntöjen kokeilua.

Tuskinpa tätä lapsesi kaveria on koskaan komenneltu kotona. Ei ehkä ole asetettu mitään sääntöjä ja rajoja.



Mulla on eräs tuttava jolla on tosi röyhkeä ja komenteleva 6,5-v tyttö. Tää tyttö ei yhtään kunnioita vanhempia tai aikuisia. Syy: koska on oppinut että voi itse tehdä aina mitä lystää eikä kukaan siihen puutu (tai puuttuu vain puolittain).



Aina kun me ollaan tuolla kylässä niin se tyttö saa tehdä mitä haluaa ja sitten se vetää mun tyttöni mukaansa:(. Tosi ärsyttävää kun mä yritän kommennella niin ei mitään tehoa!



Eikä kyse ollutkaan viimeksi mistään pikkuasioista: olimme menossa ylittämään yhtä tosi vilkasliikenteistä tietä ja tää tyttö vain juoksi ja juoksi lähemmäs tätä tietä vaikka me huusimme perään että odota! Lopulta mä sain juosta ja ottaa tyttöä hihasta ettei olisi rynnännyt tielle ja jäänyt rekan alle:(.

Totta kai saa komentaa.

5-vuotiaat on tuommoisia. Itse asiassa jokseenkin kaikki alle 30-vuotiaat on tuommoisia. Toiset irvii takanapäin ja toiset suoraan edssä. Itse tykkään enempi siitä suoraan edessä uhmaamisesta, silloin voi ainakin perustella komentonsa.



Sun on vaan silti pidettävä kiinni teidän säännöistä ja oltava se aikuinen.



Sinänsä minusta kyllä olisi tulevaisuuden kannalta järkevämpää että opettaisit omat lapsesi laittamaan jääkaapinovet kiinni, kuin että kieltäisit heitä käymästä jääkaapilla. He tarvitsevat molempia taitoja kasvaessaan. mutta se on tässä tietysti sivuseikka

"minä saan sinua komentaa, koska minä olen aikuinen".

Mutta kyllä niitä saa ja pitää komentaa. Luultavasti tämä on osittain ikäkausijuttu ja temperamenttiinkin liittyvä, mutta toisaalta on siinä se kääntöpuolensakin tässä ajatuksessa... että on olemassa lapsia, jotka eivät ole tottuneet minkäänlaiseen kurinpitoon ja sitten eivät osaa siihen suhtautua. Itse lohduttaudun sillä, että vaikka joskus olenkin ehkä joidenkin lasten mielestä inhottava komenteleva täti, niin toisaalta meillä on meidän säännöt, ja joskus osaan oilla myös tosi kiva täti =)