Häpeän vauvan kanssa.
Olen 8 kk ikäisen vauvan äiti. Minusta tuntuu, että kaikki epäilevät soveltuvuuttani vanhemmaksi. En tiedä, mikä on sopivaa käytöstä tuoreelle äidille. Käytöksessäni se ilmenee esimerkiksi näin:
-En kehdannut ostaa juhannuksena kaupasta sixpackia mökille saunajuomiksi (joista en siis itse olisi juonut yhtäkään), koska pelkäsin muiden asiakkaiden luulevan minun juovan vauvan kanssa.
-Olin ensimmäistä kertaa ulkona vauvan syntymän jälkeen. Koko illan selittelin puolitutuillekin, että vauva on ensimmäistä kertaa isänsä kanssa kahdestaan ja että minulla on kamala ikävä jo nyt, vaikka oikeasti nautin ystävieni seurasta ja muutaman tunnin vapaudesta.
-Puolustelen kaikille ratkaisuani hankkia lapsi näin nuorena (20v.) ja pahoitan mieleni, jos joku sanoo minun olevan tosi nuori äidiksi.
-En kehtaa liikkua joidenkin erikoisesti pukeutuvien tai kovaäänisten ystävieni kanssa ja tunnen häpeää, jos joku kaverini esimerkiksi kiroilee/tupakoi seurassani, kun työnnän vaunuja.
-Korostan sitä, että elän suhteessa lapsen isän kanssa, sillä pelkään ihmisten ajattelevan lapsen olleen vahinko, perheeni elävän sossun rahoilla ja minun pilanneen elämäni hankkimalla nuorena lapsen.
-Kerron kaikille, että aiottu kahden vuoden kotonaoloni johtuu arvoistamme, eikä laiskuudesta ja että aion hakea kouluun, kun lapsi on tarpeeksi iso.
-En kehtaa kertoa, että haluaisin toisen lapsen.
Onko muilla äideillä tällaisia outouksia? Miten päästä yli tällaisista tavoista?
Kommentit (34)
kirjoittaja, jos kukaan ei kyttää meidän nuorten vanhempien tekemisiä niin kuinka hitossa tämä palsta on tulvillaan aloituksia tyyliin " kaupassa tänään nähtyä nuori äiti osti oluen!" tai "näimpä taas nuoren äidin sellaisissa ja sellaisissa vaatteissa.."
Vähemmästäkin tulee paineita!
Et parempaa saa koskaan vaikka kuinka opiskelisit ja tekisit töitä.
Itse olen 30 ja esikoinen jo yli vuoden, mutta tunnen myös punan nousevan kasvoilleni jos osta kaljaa, mutta syy on tosiaan siinä että en itse niitä käytä. Jos ystäväsi kiroilu häiritsee itseäsi, voit jo mainita hänelle kiroilusta ettet halua että lapsesi ensi sanat ovat kirosanoja, muuten liiku rauhassa ystäviesi kanssa... he ovat tärkeitä ihmisiä kun maailma jurppii. Eikä kukaan pahalla katso jos seuralaisesi polttaa, kunhan tosiaan ei suoraan sinne vaunuun puhaltele.
Enemmän saisin itse olla huolissani kiroilusta kun itse päästelen, ja se on luontevaa, kuuluu puheeseeni ja tulee huomaamatta.
Ota rennosti, olet itse halunnut lapsen ja ole siitä ylpeä vanhempi. Ja voit tehdä toisenkin, tehän olette perhe ja muille ei kuulu se asia.
Mitä sinulle äitiys on? Suorittamista? Pätemistä?
Musta on huolestuttavaa ettei kaupasta voi ostaa jotain -koska pelkää mitä muut SUSTA ajattelee-
Tolle mää tekisin jotain!
Joskus ylipainosena ajattelin noin: ei saa lenkkeillä koska mitä muut siitä ajatteleekin!
Siitä on vaan päästävä yli. Olet äiti! Olet ihminen! Sulla on kaikki oikeus ostaa alkoholia tai tupakkaa itsellesi vaikka olisitkin Ä-I-T-I!
Meidän kaikki isovanhemmat polttaa ja juo. Ja niitten pitäisi olla pyhimyksiä! ;)
Sun pitää ottaa vastuu itsestäsi ja tekemistäsi, eikä ajatella että hui kun joku tuntematon katsoo 2 minuuttia kieroon -kuule: noita tulee vastaan ja aika monta kertaa jos alat ajattelemaan että joku katsoo kieroon.
Sää otat vastuun, olet äiti.
Olen sanonut 3 kertaa 5 vuoden sisällä kaupassa tuntemattomille vanhoille pieruille kasvatustavastani. Koskee sitä kun lapsi kiljuu karkkihyllyllä herkkuja ja päätän että en osta, eikä niitä kukaan muukaan osta! Piste.
Minä olisin katsonut enempi kieroon jos mulle kehuisit miten olet ekaa kertaa jättänyt lapsen isän HOITOON.
Hanki jostain harrastus ja ota enempi irtiottoja lapsesta, palaaminen lapsen luo on ihanaa kun lapsi on ISÄN KANSSA (eikä isän HOIDOSSA) ja kilju eroahdistusta.
Meillä on 4 lasta ja pari ekaa lasta meni väärien asenteiden kanssa. Piti mennä puistoon joka päivä vaikka on oma piha, piti mennä mamma-vauva kerhoon, piti laittaa ja järkätä.
Kysy itseltäsi: "Olinko tällänen ennen lasta?"
Kysy itseltäsi: "Pitääkö suorittaa päivittäin että on hyvä vanhempana?"
Oman itseni kadotin hetkeksi, vasta töihin mennessä tajusin että tein asioita joista en pidä, että tein valintoja joita en tehnyt ennen lapsia eikä niitä voi tehdä ellei polta kynttilöitä molemmista päästä.
Se ei ole hyvä juttu! Ei äitiys saa olla kaikki mitä olet: olet tytär, sisar, ystävä, kumppani, äiti, työkaveri.. Ties mitä. Älä jätä kaikkea lapsen takia pois.
Te vanhemmat valmistatte kodin. Ja se koti on teidän näkönen sääntöineen ja vapauksineen!
Ei sun tartte puolustaa syitä miksi olet äiti! Tai minkä ikänen olet äitinä. Toi on turhaa, kaikki me vanhennutaan ja tullaan ryppysiksi.
Vanhemmuus on suuri lahja!! Jokasen lapsen saadessa tunnen suurta ylpeyttä että me ollaan saatu nämä ihmeelliset pallerot, olin sitten 24- vuotias tai 30- vuotias.
Se että sulla on nuorena saatu lapsi ei ole mikään häpeä! Siinä on paljon hyviä puolia! Myös vanhempana on puolensa.
Itse en osaa oikein ajatella että on nuori tai vanha äiti koska itse olin 24 kun esikoinen pullahti ja nyt ikää painaa 30 ja kai mää olen ihan kamalan vanha sun vinkkelistä, mutta kyllä mää voisin nähdä itseni 10 vuotta vanhempana uudestaan vauvan äitinä, niinkuin olisin voinut olla äitinä 10 vuotta sitten.
Vuodet menee äkkiä! Nauti siitä että sulla on ihana vauva, mies ja elämä raiteillaan. Opiskella ehdit vaikka mitä, ei elämä lopu 3- kymppisenä eikä äitiyden kuulu alkaa myöhemmin.
Kaikkein tärkeintä on että te olette onnellisia!
Toivottavasti saatte toivomasi toisenkin lapsen, nyt tai 30- vuotiaana. Tai ehkä odotat neljättäsi silloin? ;)
Sää saatat joskus nähdä MINUT ostamassa kaljaa ja minä juon sitä ihan omaan tarpeeseen!
Mitä sitten? Käyn baareissakin! Äitinikin -hän lisäksi polttaa tupakkaa. Minä en polta koska tykkään käydä juoksulenkeillä ja mieheni ei tykkää pussailla jos poltan tupakkaa.
25
Ei isien saunakerhoja samalla tavalla arvostella. Sinne vaan isi baariin ryyppäämään heti samana iltana suurta saavutustaan, kun NAINEN on synnyttänyt lapsen.
viikottain tai saunakaljoja juomassa. Meidan porukoissa isien varpajaiset on kotona muutaman kaverin kanssa ja varsin maltilliset pirskeet. Juodaan muutama olut, poltetaan sikari ja siivotaan seuraavana aamuna, ei baariin menoa tms.
Ymmarran kylla, etta nuori aiti tarvitseekin ikaistaan seuraa ja ansaitsee viikoittaisenkin menon - mutta jos minun kaltaiseni huuhkaja (olen 37v) kavisi notkumassa jossain storyvillen lihatiskilla edes joka toinen lauantai, niin kylla paassa viiraisi. Tassa iassa saa olla tyytyvainen, jos joku joskus tarjoutuu paastamaan kaksin miehen kanssa saunaan ja pitelee sen aikaa vauvaa...
kirjoittaja, jos kukaan ei kyttää meidän nuorten vanhempien tekemisiä niin kuinka hitossa tämä palsta on tulvillaan aloituksia tyyliin " kaupassa tänään nähtyä nuori äiti osti oluen!" tai "näimpä taas nuoren äidin sellaisissa ja sellaisissa vaatteissa.."
Vähemmästäkin tulee paineita!
taalla nyt lytataan kaikki, varmuuden vuoksi.
älä ajattele, mitä muut ajattelee tai mitä muut tekis sun tilanteessa. Sä elät omaa elämääs, teet omat valintas ja vastaat niistä. Niin sanoin mummullenikin, kun hän arvosteli mun ammatin valintaa.
mun elämä, mun valinnat ja itse elän valintojeni kanssa.
Ja oon muuten pian neljän lapsen äiti ja vanhin on 3v, siinäpä sitä sais selitellä, mutta oon kuivasti todennu, että välit miehen kanssa kunnossa ja suojaamattomasta seksistä saattaa olla seurauksia. En kysele kenenkään ratkaisuja, enkä koe, että mun tarvii selitellä kenellekään elämääni. :)
Mulle riittää, että mä kelpaan lähimmille itsenäni, muut ajatelkoot mitä haluavat. :)
Saako kysyä, mikä ammatti ei mummulle kelvannut ja miksi?
Totta on, että jos tietää tekevänsä oikein, ei muiden mielipiteillä ole väliä.
Ehkä ap. olet hieman vielä epävarma itsestäsi, mutta vaikutat varsin hyvältä ja vastuulliselta äidiltä. Älä tosiaan kuuntele muiden mielipiteitä liikaa tai mieti, mitä he ajattelevat.
Minkä ihmeen takia te äidit poltatte tupakkaa työntäessänne vaunuja? Ilmeisesti ei lapsen terveys kiinnosta eikä imetys innosta? Tai ehkä vauva saa tupakanmakuista maitoa myrkkyineen?
Poltitteko myös raskaana vai aloititteko uudestaan heti synnytettyänne? Tupakan myrkyt kulkeutuvat vauvaan myös hiuksissa, vaatteissa ja hengityksessä. Passiivinen tupakointi on lähes vaarallisempaa, kuin jos itse tupakoisi.
Tuollaisille ihmisten ei pitäisi lapsia saadakaan, jos omat (pahat) riippuvuudet menevät lapsen terveyden edelle.
Tässä ei todellakaan päde se ikivanha "ei saa syyllistää" tai "jos tietää tekevänsä oikein, ei muiden mielipiteillä ole väliä". Lapsen pahoinpitely -kemiallinenkin- on aina asia, johon täytyy puuttua. Lapsi itse ei voi asialle mitään tehdä, vaikka hän joutuu kantamaan seuraukset vanhempiensa itsekkyydestä ja tyhmyydestä.
Tekisi mieli itse sylkäistä naamaan idiootteja, jotka polttelevat tupakkaa vaunujen tai pikkuvauvojen kanssa. Sterilisoisivat itsensä.
et taida olla kovin varma itsestäsi jos
laitat noin paljon painoa mitä vieraat ihmiset saattavat äitiydestäsi ajatella.
Minusta juuri se, että ap on 20-v tekee näistä mainituista asioista enemmän kuin normaaleja. Ihan varmasti 20-vuotias äiti saa joka tapauksessa vastailla kysymyksiin ja osakseen nenänvarttapitkin katseita enemmän kuin 30-vuotias. Tottakai jotkut katsovat aiheelliseksi kyseenalaistaa nuoren äidin kyvyt ilman sikspäkkiäkin, ikävä kyllä.
Kyllä se siitä helpottaa kokemuksen myötä, mutta muista, että sillä ei ole oikeasti mitään väliä, mitä vieraat ihmiset ajattelevat. Tärkeää on vain se, miten asiat oikeasti ovat.
Haluaisin sanoa ap:lle että tsemppiä ja voit tosiaan vähän höllentää rimaa ja yrittää unohtaa mitä muut ajattelevat.
Itse sain lapsen 32-vuotiaana ja ehkä iän ansioista en stressannut tuollaisista, kyllä ehkä muista asioista.
Voit ajatella myös näin:
-olla YLPEÄ kumppanistasi, joka hoitaa lastasi kun sinä nautit hyvin ansaitusta vapaa-ajasta.
-olla YLPEÄ siitä, että sinulla on erilaisia ystäviä, joista osa "jopa" tupakoi tai kiroilee. Moninaisuus on rikkautta.
Siitä vaan sixpackia ostamaan, kunhan et juo kaikkea kerralla ;-)
monissa viesteissä on tästä että "nuorten" äitien täytyy jotenkin selitellä ja saada hyväksyntää äitiydestään. minä olin 20v. kun sain esikoisen ja alle 25 kun minulla oli kolme lasta. minun ei ole ikinä tarvinut selitellä nuorta äitiyttä kenellekkään, olen erittäin iloinen siitä että olen tehnyt lapset nuorena.
minusta sinun ei tarvitse häpeillä mitään. ole ylpeä siitä mitä olet, et ole kenellekkään, varsinkaan puolitutuille tilivelvollinen äitiydestäsi. ja siitä oluen ostamisesta...ei siinä ole mitään hävettävää jos ostaa silloin tällöin. menee se sitten itselleen tai ei.
minä kävin kahdestaan äitini kanssa juhannuksena ostamassa ABC:ltä mäyräkoiran, ja meitä molempia hävetti... Naurettiin kyllä molemmat asialle, mutta kun on tietyllä tavalla kasvatettu, niin ne asiat on selkäytimessä.
Oikeasti, nuo jututhan on myös itsetuntokysymyksiä, eikä ikäkysymyksiä. Nauti ja elä omaa elämääsi, äläkä välitä toisten ajatuksista. Pääasia on, että miten elätkin ja mitä teetkin, teet sen itsesi tai lapsesi takia, etkä sen takia, mitä joku toinen ajattelee tai sanoo.
kamala, kuinka rajoittunutta elämä on tuon ikäisellä! Ei kukaan sinua kaupassa tuijota ja arvostele. Itse olen käynyt alkossa vauvan kanssa moneen kertaan, eikä ole kertaakaan käynyt edes mielessä että myyjät paheksuvat jakuvittelevat minun yksinäni juovan ja hoitelevan vauvaa samalla humalassa.
Yritä uskoa itsekin siihen, että olet juuri oikean ikäinen äidiksi, koska olet lapsesi halunnut ja vielä lisääkin on toiveissa! Ota vain vähän rennommin ja nauti lapsestasi, ystävien seurasta häpeämättä heidän käytöstään. Sinulla ei ole mitään tarvetta selitellä omia valintojasi, vasta siinä vaiheessa kun joku tulee ääneen arvostelemaan, kerrot napakasti että elät oman elämäsi juuri niin kuin haluat.