Opamox ja muut bentsot.. Miten helposti jää koukkuun?

Koska eihän noita pitkäaikaiskäyttöön yleensä määrätä.

Itse eron jälkeen söin niitä pahimman yli, enkä jäänyt koukkuun, mutta otinkin vain ehkä yhden päivässä ja yöksi unilääkkeen, jotta pystyin nukkumaan.

Eli mihin sä niitä käytät?

Minulle määrättiin ahdistukseen Opamoxeja, jotka ovat siis rauhoittavia (melko pitkälle vastaavat Diapamia). Olen sinnitellyt nyt viikonlopun yli ottamatta tabletteja, mutta nyt tuntuu, että pää räjähtää, ellen saa päätäni kuriin. Miten usein noita uskaltaa ottaa ilman pelkoa riippuvuudesta? Lääkäri määräsi "1-3 kpl päivässä", mitään ohjeita en saanut esim. lopettamisesta tms.. Ja resepti on 100 tabletille, tarvittaessa kuulemma voidaan uusia, jos käyn uudelleen ko. lääkärillä. Minusta kuulostaa aika suurelta määrältä.

Juopoille määrätään usein niitä sinisiä.

Tätä nykyä tunnen joka asiassa vain alemmuudentunnetta ja syyllisyyttä. Masentunut en ole (lääkäri kyseli + testaili kyllä tätä hyvän tovin), ei osannut oikein sanoa muuta, kuin että stressaava elämäntilanne.



Minulla on verrattain tuore suhde (alle vuosi), ja pikkuhiljaa olen huomannut muuttuneeni hirveäksi akaksi. Saan itkukohtauksia tämän tästä, tunnen syyllisyyttä omista tunteistani ja asioista, jotka vaivaavat minua. Mieheni on käskenyt minun kertoa aina, jos joku painaa mieltä, mutta jos kerron, niin yleensä reaktio on, että "Eihän nyt tuommoinen voi ketään vaivata" ja jonkinlainen suuttumus. Lopulta en ole uskaltanut kertoa enää kenellekään ajatuksistani, luulen että tämä se päätä kiristää.



Ajattelin kyllä hakeutua terapiaan, en itsekään näe bentsoja kovin pysyväisenä ratkaisuna. Jos mies ei ymmärrä, niin pakko tässä on jollekin ennen pitkää saada puhua. Koetan nyt ensin saada elimistöni tasaantumaan siinä määrin, että saisin riittämiin unta ja jonkinlaisen hengähdystauon ajatuksiltani.



ap

Kyllä niistä eroon sitten pääsee, jos et mitään kolme päivässä joka päivä -tahtiin ryhdy. Itse olen käyttänyt huonoina aikoina ihan surutta ja kun vointi on kohentunut, vieroittaudun niistä. Saattaa kuukausikin mennä vähentämisessä, mutta aina oon eroon päässyt.



Voimia!

kaipaat entistä elämääsi ja se vaivaa sinua? Edellistä suhdetta siis?

Vaio oletko tehnyt jotain kamalaa joskus, salaatko jotain?

Molemmat on psyykkisesti vaikuttavia rauhoittavia lääkkeitä.

Molemmat on psyykkisesti vaikuttavia rauhoittavia lääkkeitä.

ruiskeinakin, joten on nimenomaan lihasrelaksantti.

ruiskeinakin, joten on nimenomaan lihasrelaksantti.

silloin kun tulee ns. juoppohulluuskohtaus. Mutta sitä annetaan myös esilääkkeeksi esim. hammaslääkärissä pelkopotilaille. Diapamia annetaan myös rauhoittavaksi. Mulla ainakin tulee tasan sama vaikutus otan sitten kaksi diapamia tai kaksi opamoxia. Ei niistä niin helposti koukkuun jää. Otat vain tarpeeseen ja jos koet yöt hankaliksi niin otat nukkumaan mennessä. Itse nappailen joskus jokapäivä ja toisinaan voi olla kuukausikin etten ota yhtään. Eli en tod. ole koukussa. Xanor on bentsoista koukuttavin ja tehokkain.

Kyllä tosiaan tuntuu, että pakko niitä on uskaltautua ottamaan. En vain aiemmin ole käyttänyt vastaavia lääkkeitä, niin epätietoisuus pitkäaikaisvaikutuksista pelottaa. Ei ole aikomuksena aloittaa kolmella päivässä, ennemmin toivoisin tahdin pysyvän 1-5 kappaleessa viikossa. Tietysti rauhoittaa mieltä kun tietää, että voi tarvittaessa ottaa enemmän.



Edellisiä suhteita en kaipaa, enkä entistä elämääkään. Kaipaan kuitenkin itseäni, siis sitä minua, joka muistan olleeni (positiivinen, optimistinen, itsevarma). Jotenkin se elämänilo on nykyisin vain pilkahduksia siellä täällä, päällimmäisenä on kumminkin ahdistus. Salaamista minulla ei ole muuta kuin synkät ja ahdistavat ajatukseni, niistä en enää uskalla puhua kenellekään, ehkä sille terapeutille sitten joskus.



ap

eli ei todellakaan vastaa diapameja (xanor, alprox).

käy jopa raskaana oleville! eli unettomuuteen sekä ahdistukseen. Sitä annetaan kotiin ja synnärillä myös. Sinänsä siis ei luulis olevan kovin "vaarallinen".



Riippuvuutta ja toleranssia saattaa kyllä aiheuttaa.

Siis älä tuon 100 pillerin kanssa murehdi.



Hieman yllätyin kuitenkin että on 100 määrätty näin kärkeen....



Muttä älä murehdi, anna mennä ja koita saada itsesi kuntoon.



Itse olen hetkittäin ottanut Opamoxia hieman reippaammin, eikä ole missään vaiheessa ollut fiilis, että jäisi koukkuun. Toisaalta en ole juurikaan yli 100 kpl ottanutkaan yhteensä.

Vaikuttava aine alpratsolaami.



Diapam on sitten ihan erikseen.

opamox ei vastaa kumpaakaan

lääkärilta pari vuotta sitten.



Otin useita kertoja 5+ Opamoxia päivässä eivätkä auttneet yhtään.



Nykyään otan satunnaisesti Opamoxia ja puolikaskin pilleri auttaa kivasti.



Tämä siis kokemuksena. JOs on vain hieman ahdistunut, niin ennaltaehkäsevästi puolikaskin auttaa kivastiolotilassa. Huonommassa tilanteessa se ei enää auta yhtään.

Rippuvuus tarvitsee pidemmän käytön. i se ihan viikossa tai kahdessa napsahda.. mutta kohtuus kaikessa, ja siksi on hyvä ollatietoinen että -pitkäaikainen_ säännöllinen_käyttö (kuukausitolkulla maksimiannoksia) voi riippuvuus syntyä. Ajattele vaan sitä terapiaa, siitä on sinulle oikeasti apua!

Lääkäri antoi varmasti lääkkeet tarpeeseen ja ne on silloin syytä ottaa.



Omien sanojesi mukaan kuitenkin varmasit tarvitset kiireesti myös sitä keskusteluapua. Sitä vain ei apteekin hyllyltä saa, jotne lääkärin on sitä vaikeampi sinulle määrätä. Ota yhteys mielenterveys toimistoon, seurakuntaa tia ihan mihin vaan, että saat lisäks tarvitsemasi keskusteluavun. Älä jää pelkästään lääkkeiden varaan!

Eihän ne itse lääkkeet mikään ongelma ole. Itse käytin Opamoxeja 28 vuotta 30 mg x 3-5/vrk. Kaikki meni hyvin, kävin töissä ja perhesuhteet yms kunnossa. Sitten lääkärit keksi ja päätti, että en minä niitä enää tarvitse, sen jälkeen ne ongelmat alkavat. Järkyttävät reflat ja työt piti jättää, nyt siis työttömänä ja olo karmea.

Tuo on vähän kuin viinaa, mutta terveellisempää.