Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi läskiä vihataan?
24.06.2010 |
Siis tarkoitan vihalla sellaista epärationaalista raivoa ja syvää halveksuntaa. Syvää emotionaalista tilaa, joka on joidenkin tapauksessa syvempi kuin äidinrakkaus (äiti häpeää ja solvaa omaa lastaan) tai ystävyys (jotkut eivät kestä näyttäytyä reilusti ylipainoisen kanssa).
Jotkut vieraatkin kokevat asiakseen kommentoida toisen ulkoista olemusta, vaikka samat ihmiset eivät kehtaisi suutaan aukaista esim. halvaantuneelle tms.
Ihan selvennyksen vuoksi: en ole itse mikään superläski. =DD Tämä vain on tällainen huomio, joka on jäänyt askarruttamaan: mikä ihme siinä, että toinen ihminen ei kontrolloi oman ruumiinsa muotoa ja rajoja on niin uhkaavaa, että se herättää niin valtavia tunteita?
Kommentit (48)
Ite oon normipainonen (bmi 20), imetysaikana liiankin vähän alipainoinenki, enkä todellakaan pelkää lihovani (pysyn hyvässä kunnossa melkein itsestään). Ja täytyy myöntää että lihavat ihmiset inhottaa (ei nyt mikään kovin voimakas tunne mutta kuitenkin).. Lihavat on minun mielestä rumia, ja tulee sellanen kuva että onpa laiska ja saamaton ihminen kun päästää ittensä tuommoseen kuntoon. Kaikista ällöttävintä on nähdä lihava ihminen vetämässä jotain oikeen rasvasta pizzaa/herkkuja tai muuta epäterveellistä. Tai lihava äiti syöttämässä herkkuja lapsilleen (jotka todennäkösesti tulee olemaan lihavia jos eivät sitä vielä ole).
Sairaalassakin näitä näkee paljon: lihavia ihmisiä joilla esim. polvet ei enää kestä. Lääkäri neuvoo ensin laihduttamaan, sitten voidaan leikata. Laihduttaako läski? Tuskin.. Se on sitte vuoden päästä lääkärillä ronkumassa sitä leikkausta kun ei pysty kävelemään. Niin miksköhän? (Lopulta leikkaus tehään vaikka riskit ylipainosilla on aina suuremmat).
Eli siis ärsyttävää on se asenne ettei pidetä itsetä (ja lapsista) huolta.. Toisaalta mitä se minulle kuuluu jos muut ei pidä itestään huolta kun ite elän terveellisesti? En osaa sanoa, mutta ärsyttävää se on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että lihavat poikkeuksetta luulevat laihojen jotenkin elävän kituuttamalla. Kyllä suurin osa elää normaalisti; syöden terveellisesti ja liikkuen, se ei vaadi mitään ponnisteluja, päinvastoin.
Ite oon normipainonen (bmi 20), imetysaikana liiankin vähän alipainoinenki, enkä todellakaan pelkää lihovani (pysyn hyvässä kunnossa melkein itsestään). Ja täytyy myöntää että lihavat ihmiset inhottaa (ei nyt mikään kovin voimakas tunne mutta kuitenkin).. Lihavat on minun mielestä rumia, ja tulee sellanen kuva että onpa laiska ja saamaton ihminen kun päästää ittensä tuommoseen kuntoon. Kaikista ällöttävintä on nähdä lihava ihminen vetämässä jotain oikeen rasvasta pizzaa/herkkuja tai muuta epäterveellistä. Tai lihava äiti syöttämässä herkkuja lapsilleen (jotka todennäkösesti tulee olemaan lihavia jos eivät sitä vielä ole). Sairaalassakin näitä näkee paljon: lihavia ihmisiä joilla esim. polvet ei enää kestä. Lääkäri neuvoo ensin laihduttamaan, sitten voidaan leikata. Laihduttaako läski? Tuskin.. Se on sitte vuoden päästä lääkärillä ronkumassa sitä leikkausta kun ei pysty kävelemään. Niin miksköhän? (Lopulta leikkaus tehään vaikka riskit ylipainosilla on aina suuremmat). Eli siis ärsyttävää on se asenne ettei pidetä itsetä (ja lapsista) huolta.. Toisaalta mitä se minulle kuuluu jos muut ei pidä itestään huolta kun ite elän terveellisesti? En osaa sanoa, mutta ärsyttävää se on!
Paitsi etten noista sairaaloista mitään tiedä.
Mutta siis olen juuri samaa mieltä. En itsekään joudu sinänsä tekemään mitään sen suurempaa pysyäkseni tässä kunnossa (BMI hieman alle 20) mutta katson toki etten mitään hulluja määriä syö makeaa ja rasvaista koska tiedän miten siinä pitemmän päälle käy. Ei se kuitenkaan vaadi mitään kituuttamista, sillä syön normaalisti ja herkuttelen normaalisti, joten se tosiaan siitä teoriasta.
Mutta todella ihmetellen katselen niitä valtavia ihmisiä... Naisia varsinkin. En vaan tajua. Miksei voi tehdä asialle jotain? Tänäänkin olin isossa huonekalukaupassa (joo, Ikea) ja kyllä myönnän että melkein suu auki jäin erästä TODELLA isoa nuorehkoa naista tuijottamaan. Toivottavasti ei huomannut! Siis hän oli oikein laittanut hiuksensa, meikannut, panostanut vaatteisiinsa. Ja ehkä juuri siksi näyttikin niin täysin ristiriitaiselta etten tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa...
Joskus tosin tunnen myötätuntoa ajatellessani, että tuo varmaan haluaisi olla hoikempi mutta syystä tai toisesta ei pysty laihtumaan.
Enemmän minua ällöttää epäsiisti pukeutuminen, karvojen ajamattomuus (naisilla) tai likainen ja mallista yli kasvanut tukka. Näistä asioista tulee mieleen laiskuus ja välinpitämättömyys - ne laittavat ihmettelemään, miksi ihminen haluaa ehdoin tahdoin olla RUMA, kun pienellä vaivalla voisi olla kauniskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ite oon normipainonen (bmi 20), imetysaikana liiankin vähän alipainoinenki, enkä todellakaan pelkää lihovani (pysyn hyvässä kunnossa melkein itsestään). Ja täytyy myöntää että lihavat ihmiset inhottaa (ei nyt mikään kovin voimakas tunne mutta kuitenkin).. Lihavat on minun mielestä rumia, ja tulee sellanen kuva että onpa laiska ja saamaton ihminen kun päästää ittensä tuommoseen kuntoon. Kaikista ällöttävintä on nähdä lihava ihminen vetämässä jotain oikeen rasvasta pizzaa/herkkuja tai muuta epäterveellistä. Tai lihava äiti syöttämässä herkkuja lapsilleen (jotka todennäkösesti tulee olemaan lihavia jos eivät sitä vielä ole).
Sairaalassakin näitä näkee paljon: lihavia ihmisiä joilla esim. polvet ei enää kestä. Lääkäri neuvoo ensin laihduttamaan, sitten voidaan leikata. Laihduttaako läski? Tuskin.. Se on sitte vuoden päästä lääkärillä ronkumassa sitä leikkausta kun ei pysty kävelemään. Niin miksköhän? (Lopulta leikkaus tehään vaikka riskit ylipainosilla on aina suuremmat).
Eli siis ärsyttävää on se asenne ettei pidetä itsetä (ja lapsista) huolta.. Toisaalta mitä se minulle kuuluu jos muut ei pidä itestään huolta kun ite elän terveellisesti? En osaa sanoa, mutta ärsyttävää se on!
Huvittavaa on juuri se, että aika reilukin ylipaino on pienempi terveysriski kuin anorexia, mutta silti niitä anorektikoita säälitään (ja jotkut salaa kadehtii) kun taas sitä ylipainoista vihataan. Ei ole järkevää terveysargumenttien kannalta se. Reilu ylipaino on yhtä todennäköisesti seurausta syömishäiriöstä kuin reilu alipainokin.
miksi ihminen haluaa ehdoin tahdoin olla RUMA, kun pienellä vaivalla voisi olla kauniskin.
taas tukan pesu tai karvojen ajelu ei ole homma eikä mikään.
8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis "Mitä se sun persettä kaivaa"? Onko se jotenkin sinulta pois, että joku (nainen vieläpä) ei suostu olemaan sitä mitä hänen "pitäisi olla"?
Olen ollut normaalipainoinenkin, mutta suuremman osan elämääni ylipainoinen. Oli ihan ok olla normaalissapainossa, mutta ei se mun elämääni muuttanut. Miehenikin tapasin läskinä. Mä lihon todella herkästi, eli mun pitäisi syödä todell a vähän ollakseni hoikka. Vaikeaa, kun rakastan ruuanlaittoa ja varsinkin leipomista. Läskieni salaisuus on kyllä juustot ja pähkinät, en mussuta suklaata tai karkkeja.
En ole laiska, olen opiskellut, ollut töissä välillä, valmistunut ja ollut nykyisellä työnantajalla kohta 20v. Lisäksi olen kouluttautunut työssä ja olen opsikellut aikuisena uuden vieraan kielen. Keskustelutunneilla käyn edelleen. Olen ollut ay-tehtävissä liitomme hallituksesta lähtien, työpaikalla eri luottamustehtävissä, nykyisin työsuojeluvaltuutettuna. Lisäksi koulun johtokuntaa, asukasyhdistystä yms.
Olen lisäksi läskeistäni huolimatta hyvässä kunnossa (testatusti) ja kolesteroliarvoni yms ovat hyvät (3,2). Talous on kunnossa, koti siisti ja puutarha hoidettu:-)
Kai mullakin joku heikkous saa olla, olkoon se sit hyvä ruoka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis "Mitä se sun persettä kaivaa"? Onko se jotenkin sinulta pois, että joku (nainen vieläpä) ei suostu olemaan sitä mitä hänen "pitäisi olla"?
koska ymmärrän hyvin tuon tunteen, että toisen "pitäisi tehdä asialle jotain". Minulla se vain tulee eri asioista kuin lihavuudesta.
Tunne tulee siis siitä, että ehdoin tahdoin ruma nainen ikäänkuin loukkaa olemuksellaan koko naissukupuolta. Se taas mitä naissukupuolen pitäisi olla, nousee itse kunkin henkilökohtaisista arvostuksista. Minusta esim. naisen kuuluu tavoitella edes jossain määrin kauneutta, tai vähintäänkin siisteyttä!
On muitakin, käyttäytymiseen liittyviä asioita jotka minusta loukkaavat naisia yleensä. Esim. hyvin perinteinen, miestä palveleva ja passaava nainen on minusta äärimmäisen ärsyttävä ja loukkaava, koska hän ylläpitää arvoja, joista MINUN MIELESTÄNI naisten pitäisi päästä eroon.
8
[/quote]
Huvittavaa on juuri se, että aika reilukin ylipaino on pienempi terveysriski kuin anorexia, mutta silti niitä anorektikoita säälitään (ja jotkut salaa kadehtii) kun taas sitä ylipainoista vihataan. Ei ole järkevää terveysargumenttien kannalta se. Reilu ylipaino on yhtä todennäköisesti seurausta syömishäiriöstä kuin reilu alipainokin.
[/quote]
Ite ainenki tulee nähtyä lihavia ihmisiä paaaaljon enemmän ku anorektisia. Ja anoreksiahan on AINA sairaus, joten kyllä, säälin heitä, vaikken voi ymmärtää. Toki mielessä käy myös kun oikeen lihavan näkee että voihan tuokin olla sairauden takia, mutta sitten just näkee sen vetämässä jotain hampurilaista ja limpparia ja miettii eikö ihmisellä oo yhtään järkee ajatella kuin epäterveellistä se on! Tai yhtään itsekuria laihuttaakseen!
Sitäpaitsi anorektikko voidaan laittaa pakkohoitoon (mikä kertoo jo sairauden vakavuudesta), mutta läskit ne juoksee rauhassa Mäkkärillä (olivat sairaita tai eivät)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis "Mitä se sun persettä kaivaa"? Onko se jotenkin sinulta pois, että joku (nainen vieläpä) ei suostu olemaan sitä mitä hänen "pitäisi olla"?
koska ymmärrän hyvin tuon tunteen, että toisen "pitäisi tehdä asialle jotain". Minulla se vain tulee eri asioista kuin lihavuudesta.
Tunne tulee siis siitä, että ehdoin tahdoin ruma nainen ikäänkuin loukkaa olemuksellaan koko naissukupuolta. Se taas mitä naissukupuolen pitäisi olla, nousee itse kunkin henkilökohtaisista arvostuksista. Minusta esim. naisen kuuluu tavoitella edes jossain määrin kauneutta, tai vähintäänkin siisteyttä!
On muitakin, käyttäytymiseen liittyviä asioita jotka minusta loukkaavat naisia yleensä. Esim. hyvin perinteinen, miestä palveleva ja passaava nainen on minusta äärimmäisen ärsyttävä ja loukkaava, koska hän ylläpitää arvoja, joista MINUN MIELESTÄNI naisten pitäisi päästä eroon.
8
Itse olen niin vastarannan kiiski, että arvostan ihmisiä, jotka ovat juuri sitä mitä itse haluavat täysin välittämättä ympäristön paineista. Vaikkapa sitten antaa kainalokarvojen rehottaa tai passaa miestään. Jos kerta tahtoo tai ei kiinnosta tehdä toisin.
Olen ollut normaalipainoinenkin, mutta suuremman osan elämääni ylipainoinen. Oli ihan ok olla normaalissapainossa, mutta ei se mun elämääni muuttanut. Miehenikin tapasin läskinä. Mä lihon todella herkästi, eli mun pitäisi syödä todell a vähän ollakseni hoikka. Vaikeaa, kun rakastan ruuanlaittoa ja varsinkin leipomista. Läskieni salaisuus on kyllä juustot ja pähkinät, en mussuta suklaata tai karkkeja. En ole laiska, olen opiskellut, ollut töissä välillä, valmistunut ja ollut nykyisellä työnantajalla kohta 20v. Lisäksi olen kouluttautunut työssä ja olen opsikellut aikuisena uuden vieraan kielen. Keskustelutunneilla käyn edelleen. Olen ollut ay-tehtävissä liitomme hallituksesta lähtien, työpaikalla eri luottamustehtävissä, nykyisin työsuojeluvaltuutettuna. Lisäksi koulun johtokuntaa, asukasyhdistystä yms. Olen lisäksi läskeistäni huolimatta hyvässä kunnossa (testatusti) ja kolesteroliarvoni yms ovat hyvät (3,2). Talous on kunnossa, koti siisti ja puutarha hoidettu:-) Kai mullakin joku heikkous saa olla, olkoon se sit hyvä ruoka.
Tässäkin tapauksessa sitä ihmettelee että kuin sitä tarmoa riittää tehä kaikkee muuta, mutta ei sit pitää itestään huolta?! Luultavasti jos ei paino pysy kurissa terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla kyseessä on joki elimistön häiriö, miks ei lihava ihminen sitte mene lääkärille ja ota asiasta selvää? Tuntuu ettei lihavilla ole minkäänlaista tahdonvoimaa..
Eikä se, että sun kolesteroliarvot on nyt ok tarkota et ne on sitä muutaman vuoden kuluttua, jos samalla tavalla jatkat. Ja näitten sydänköhtausten ym lisäks lihavat nimenomaan on polvi- lonkkaleikkaus-jonoissa, kun ei oma elimistökään enää kestä sitä painoa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut normaalipainoinenkin, mutta suuremman osan elämääni ylipainoinen. Oli ihan ok olla normaalissapainossa, mutta ei se mun elämääni muuttanut. Miehenikin tapasin läskinä. Mä lihon todella herkästi, eli mun pitäisi syödä todell a vähän ollakseni hoikka. Vaikeaa, kun rakastan ruuanlaittoa ja varsinkin leipomista. Läskieni salaisuus on kyllä juustot ja pähkinät, en mussuta suklaata tai karkkeja. En ole laiska, olen opiskellut, ollut töissä välillä, valmistunut ja ollut nykyisellä työnantajalla kohta 20v. Lisäksi olen kouluttautunut työssä ja olen opsikellut aikuisena uuden vieraan kielen. Keskustelutunneilla käyn edelleen. Olen ollut ay-tehtävissä liitomme hallituksesta lähtien, työpaikalla eri luottamustehtävissä, nykyisin työsuojeluvaltuutettuna. Lisäksi koulun johtokuntaa, asukasyhdistystä yms. Olen lisäksi läskeistäni huolimatta hyvässä kunnossa (testatusti) ja kolesteroliarvoni yms ovat hyvät (3,2). Talous on kunnossa, koti siisti ja puutarha hoidettu:-) Kai mullakin joku heikkous saa olla, olkoon se sit hyvä ruoka.
Tässäkin tapauksessa sitä ihmettelee että kuin sitä tarmoa riittää tehä kaikkee muuta, mutta ei sit pitää itestään huolta?! Luultavasti jos ei paino pysy kurissa terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla kyseessä on joki elimistön häiriö, miks ei lihava ihminen sitte mene lääkärille ja ota asiasta selvää? Tuntuu ettei lihavilla ole minkäänlaista tahdonvoimaa..
Eikä se, että sun kolesteroliarvot on nyt ok tarkota et ne on sitä muutaman vuoden kuluttua, jos samalla tavalla jatkat. Ja näitten sydänköhtausten ym lisäks lihavat nimenomaan on polvi- lonkkaleikkaus-jonoissa, kun ei oma elimistökään enää kestä sitä painoa..
Ei ole pakko, tämä on vapaa maa.
Kun sairastuin vatsahaavaan (hoikkana). Kolesteroliarvojani on mitattu eka kera yli 10 v sitten, ne on siitää vain parantuneet. !2 v sitten kolesteroliarvoni oli 3, 8, 7 v sitten 3, 6 ja 2v sitten 3, 2. Ikää on siis jo 47 vuotta.
Pidänhän minä itsestäni huolta, urheilen, kuntoilen. Siksi olenkin ihan hyvässä kunnossa, myös polvet. Ja jos mä yhtäkkiä kuukahdan sydänkohtaukseen, niin eikös se tule yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin eläisin 107 vuotiaaksi laitoksessa? Lihava isoäitini kuoli "seisovilta jaloiltaa" aivoverenvuotoon 89 v.
Eiköhän meillä kaikilla ole omat virheensä, toisilla ne näkyy helpommin päällepäin. Suurempi syy esim työkyvyttömyyteen on henkiset syyt kuin läskit. Jos olen iloinen ja tyytyväinen läski ilman Prozacia, niin antakaa mun olla:-)
Olen ollut normaalipainoinenkin, mutta suuremman osan elämääni ylipainoinen. Oli ihan ok olla normaalissapainossa, mutta ei se mun elämääni muuttanut. Miehenikin tapasin läskinä. Mä lihon todella herkästi, eli mun pitäisi syödä todell a vähän ollakseni hoikka. Vaikeaa, kun rakastan ruuanlaittoa ja varsinkin leipomista. Läskieni salaisuus on kyllä juustot ja pähkinät, en mussuta suklaata tai karkkeja. En ole laiska, olen opiskellut, ollut töissä välillä, valmistunut ja ollut nykyisellä työnantajalla kohta 20v. Lisäksi olen kouluttautunut työssä ja olen opsikellut aikuisena uuden vieraan kielen. Keskustelutunneilla käyn edelleen. Olen ollut ay-tehtävissä liitomme hallituksesta lähtien, työpaikalla eri luottamustehtävissä, nykyisin työsuojeluvaltuutettuna. Lisäksi koulun johtokuntaa, asukasyhdistystä yms. Olen lisäksi läskeistäni huolimatta hyvässä kunnossa (testatusti) ja kolesteroliarvoni yms ovat hyvät (3,2). Talous on kunnossa, koti siisti ja puutarha hoidettu:-) Kai mullakin joku heikkous saa olla, olkoon se sit hyvä ruoka.
Tässäkin tapauksessa sitä ihmettelee että kuin sitä tarmoa riittää tehä kaikkee muuta, mutta ei sit pitää itestään huolta?! Luultavasti jos ei paino pysy kurissa terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla kyseessä on joki elimistön häiriö, miks ei lihava ihminen sitte mene lääkärille ja ota asiasta selvää? Tuntuu ettei lihavilla ole minkäänlaista tahdonvoimaa.. Eikä se, että sun kolesteroliarvot on nyt ok tarkota et ne on sitä muutaman vuoden kuluttua, jos samalla tavalla jatkat. Ja näitten sydänköhtausten ym lisäks lihavat nimenomaan on polvi- lonkkaleikkaus-jonoissa, kun ei oma elimistökään enää kestä sitä painoa..
Ei ole pakko, tämä on vapaa maa.
Näin ite terveysalan ihmisenä kyllä se vituttaa että nimenomaa niitä läskejä pitää siel sairaalassa hoidella sen takii et ne ei viiti itestään pitää huolta. Ei alkoholistillekaa anneta noi vaa maksansiirtoo, miks läskit sit saa kaikki leikkaukset ym ilman aikomustakaa muuttaa elämäntapojaa. Ja vaikka ne leikkaukset maksaa sille potilaalleki ne ei ikinä korvaa koko kuluja mitä sen hoitamiseen on tarvittu. Sinne män mein verorahat, hiiohei...
läskin aiheuttamat terveyskulut! Ja tosiaan elämäntapoja ei voida niin millään muuttaa! Sylettää.
Ihmiset, jotka ei viitsi opiskella ja hankkia ammattitaitoa? Naiset jotka tulevat "vahingossa" raskaaksi? Sterilisaatioleikkausket yhteiskunnan piikkiin? ( vois huolehtia ehkäisystä itse tai olla sitten ilman. Kai sitä tuon vertaa vois kieltäytyä, jos seksi ei "sovi"). Urheiluvammat? Tupakoinnista johtuvat? Kännissä sekoilut? Yhteiskunnan tukien varassa elävät, jotka ei halua töihin? (työnhaluiset työttömät on eri juttu, tai vajaakuntoiset)
Löytyyhän noita....
Torit ja puistot on täynnä alkoholisteja, jotka aiheuttavat moninkertaiset kulut yhteiskunnalle.
Ja just tyypillisen "rasistisia", eli liitetään johonkin ominaisuuteen asioita, jotka ei millään tavalla liity siihen.
Ihan esimerkkinä tahdonvoiman puute, laiskuus, saamattomuus... Kyllä mäkin voisin lesotella, kuinka mulla on hulluna tahdonvoimaa, kun en juo viinaa, käytä huumeita, tupakanpolton olen lopettanut just milloin olen halunnut ilman vinkumisia, kun on niiiiin vaikeaa. Onko se niin vaikea tajuta, että lähes kaikilla meillä on omat heikkoutemme, ja jos jollain on eri kuin itsellä, se ei tarkoita yleistä velttoutta.
Toisekseen, sekään ei ole tahdonvoiman tai laiskuuden asia, jos joku EI HALUA tehdä ylipainolleen mitään. Ja jos vainoamisen tielle lähdetään siinä, kuka saa aiheuttaa sairaskuluja yhteiskunnalle, toivottavasti kukaan teistä ei ole synnyttänyt tänne tietoisella riskillä allergisia, perinnöllisesti sairaita tms lapsia? Koska niin tulen niitä väijymään ja halveksumaan ja oikein sylettää ne teidän sairaalloiset pilttinne!
Ja juu, olen läski, ja sellaisena pysyn. Ihan vaan teidän kiusaksi. Harmi kun en vielä ole pystynyt teille lisäkuluja tuottamaan, kun ihan terve olen aina vaan.
Alue: Aihe vapaa
joille hoikkuus on niin ankaran kieltäytymisen takana, että se hallitsee elämää. Ja kun itse kitkuttelee, niin raivostuttaa sellaiset ihmiset, jotka "eivät tee itselleen mitään" ja "päästävät itsensä läskiintymään" - eli kitkuttele ja kärsi samalla tavalla.