Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun vihaa omaa äitiään, mutta on pakko olla tekemisissä.
24.06.2010 |
Miten te ihmiset olette ratkaisseet tällaisen ongelman? Te, jotka vihaatte omaa äitiänne, mutta lasten takia joudutte väkisin olla tekemisissä. Välit ovat koko ajan kireät, ja kaikki yhteydenpito stressaa. Visiittien jälkeen sisällä kuohuu ja koko menneisyys lapsuudenperheessä tuntuu hirveältä paskalta.
Kommentit (5)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun pystyy ymmärtämään jotenkin, pystyy antamaan anteeksi- ja se eheyttää itseä tosi paljon.
*been there, done that*
Emme ole missään tekemisissä, lapset eivät tarvitse mummoa, joka kaikin tavoin pyrkii mustamaalaamaan heille äitiään. Kun lapset ovat 18v, saavat itse päättää, mitä tekevät. Siihen asti en kuljeta heitä mummolle enkä salli mummon käyvän täällä meillä.
Ei biologinen sukulaisuus tee pahasta ihmisestä sellaista, että hänen kanssaan on pakko olla tekemisissä.
"Tulee syyllinen olo, jos en pidä huolta siitä, että yhteys mummoon on kuitenkin olemassa."
Itse ajattelen, että omat lapset ja perhe ennen kaikkea, se on mun velvollisuuteni. Mun äitini sanoi mulle aikoinaan yhden kerran , että niin makaa kuin petaa. Voisin sanoa äidilleni nyt samat sanat. Yritän päästä syyllisyydentunteesta eroon ja pitää OMAN mielenterveyteni ehjänä. Minun on se tehtävä lasteni ja itseni takia. En halua, että lapsenikin saavat riesakseen päästään sairaan äidin.
Alue: Aihe vapaa
Miksi lasten takia? Eivät lapset tarvitse ilkeää mummoa.