Pitääkö paikkansa, että jos lapsella on raju uhmaikä, pääsee murrosikäisenä helpommalla?

Meillä ihan tajuton kiukutteija pienenä, murrosikäisenä siinä 13- ja 14-vuoden paikkeilla vähän selvittelyä mutta sen jälkeen ei mitään ongelmia.

Ehkä niillä tulee sitten paha dementia.

Meillä helppo uhmaikä, helppo murkku.



Tiedä sitten oisko auttanut settä kaikki on aina perusteltu, eli lapsi on aina tiennyt että kaikille kielloilla ja käskyille on (järkevä) syy, ei vain aikuisten "koska mä nyt vaan sanon niin"-mielivalta. Samoin muuten minuakin on kasvatettu, ja uhmaikäni oli kuulemma helppo, samoin murrosikä.

Meillä poika (nyt 17) ollut aina rauhallinen, järkevä ja harkitseva.



Tytär (nyt 16 v ) ollut aina temperamenttisempi, oli vauvana erittäin vaatina, uhma-ikä oli hirveä. Myös nyt murkkuiässä kapinoi enemmän.

Toisaalta - uskon, että tytär kyllä maailmassa pitää puolensa, tuo vaativaisuus tuo myös rohkeutta.

oli vaikea uhmaika ja nyt on talossa TOSIMURKKU!



joten meilla ei ainakaan pitanyt paikkaansa- VALITETTAVASTI!

15-vuotiaana tyttö sen sijaan lähti kotoa, eikä mitkään kiellot mennyt perille. Tätä kesti pari vuotta. Lapsi otettiin huostaan. Oli aika kova paikka.