Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Alkaisitko seurustella miehen kanssa kenellä Down lapsi?

Vierailija
23.06.2010 |

Kommentit (28)

Vierailija
21/28 |
24.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

perheessä se hoitaja, huoltaja, arjenpyörittäjä joten toki mies voi helpommin ottaa naisen jolla vammainen lapsi. Ei joudu hoitajaksi kuten nainen joutuu.

Vierailija
22/28 |
24.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

adhd, autismi, cd-vamma tms? Ja, kyllä ottaisin, jos rakastaisin häntä, sillä rakkaus on aina ehdotonta, silloin kun se on aitoa ja puhdasta.

Ne, jotka eivät alkaisi seurustella, sanoisin, että voi, voi.... elämä voi aina myös teidän kohdallenne muuttua yllättäen..

vaiko vinyyli?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/28 |
24.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja, kyllä ottaisin, jos rakastaisin häntä, sillä rakkaus on aina ehdotonta, silloin kun se on aitoa ja puhdasta.

Ne, jotka eivät alkaisi seurustella, sanoisin, että voi, voi.... elämä voi aina myös teidän kohdallenne muuttua yllättäen..

Miten rakkaus muka muuttaisi ihmisen periaatteita? En voisi ikinä rakastua ihmiseen, johon en voisi myös järkiperustein rakastua. En voisi rakastua mieheen jolla on jo lapsi tai varsinkaan vammainen lapsi! Ei rakkaus ole mikään taika jonka avulla pääsisi yli asioista jotka ovat itselle tärkeitä. En ymmärrä kun minullekin ihmiset ovat sanoneet että "sinullekin voi kuule käydä niin että rakastut lyhyeen ja vaaleaan mieheen ja se on sitten menoa". Ei niin vain voisi tapahtua!

Vierailija
24/28 |
24.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

sinkkun aen olisi ihan helposti alkanut seurustella sellaisen miehen kanssa, jolla lapsia. Siis ihan terveet lapset olisivat olleet aikamoinen este. En tiedä, jos olisin rakastunut ihan tosissaan johonkin lapselliseen, mitä sitten loppupeleissä olisi tehnyt.

Nyt olen aviossa ja on omiakin lapsia. Jos jäisin leskeksi tai eroaisin, niin kynnys uusio perheeseen olisi tosi iso, luultavasti olisin yksin loppuelämän tai seurustelisin niin, että en muuttaisi kuitenkaan yhteen.



Eli kynnys ryhtyä yhdistämään perheitä on mulle tosi korkea. Mutta asiaa ei kyllä muuttaisi down syndrooma lainkaan. ELi jos oisi valmis seurustelemaan lapsellisen miehen kanssa, niin asiaan ei vaikuttaisi se, onko lapsi terve vai down vai jotain muuta.

Vierailija
25/28 |
24.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Fuckbuddyksi kelpaisi, muuhun ei.

Vierailija
26/28 |
24.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikentasoisille kehitysvammaisille kyllä löytyy sopiva asuinpaikka kodin ulkopuolelta. Asuntoa täytyy tosin alkaa hakea hyvissä ajoin, koska jonoja on. Kenenkään ei siis tarvitse aikuista down lastaan hoitaa kotona.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/28 |
24.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

äidiksi en alkaisi, koska lapsella olisi jo äiti. Tässä tosin on ihan se ja sama onko lapsi terve vai ei.

Vierailija
28/28 |
24.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Downin syndrooman omaavalla lapsella on omat erikoistarpeensa jotka täysin ymmärrettävästi kuormittavat hänen vanhempiansa (ja uusia mahdollisia kumppaneita) täysin eri tavalla kuin terveen lapsen tarpeet. En ole valmis ottamaan tätä ylimääräistä kuormitusta vastaan. Uusperhetilanteet ovat mielestäni tarpeeksi vaikeita jo sinäänsä - en kaipaisi siihen ylimääräistä kuormitusta.



Joku kysyi alkaisinko sitten seurustelemaan miehen kanssa jonka lapsella on esim. autismi tai joka olisi huumekoukussa. Vastaus on ehdoton ei. En rupeaisi seurustelemaan miehen kanssa jonka elämässä on jokin ylimääräinen todella vaativa elämän hankaloittaja.



Ja niille vastaukseksi (jo etukäteen) jotka kohta kirjoittavat ja kysyvät että "no mitäs jos tapaisit miehen ja menisitte yhteen ja sitten 5v päästä se suloinen pallero joka sillä nyt on olisi huumekoukussa" tai "no kuule voi se sun omakin lapsesi saada autismidiagnoosin vaikka 7v ikäisenä" niin vastaan kyllä, tiedän näiden mahdollisuuksien olemassaolon. Silti korostan että en EHDOINTAHDOIN lähtisi tilanteeseen jossa altistan itseni (ja oman lapseni) erittäin kuormittavaan elämäntilanteeseen ja suhteeseen jonka toisella osapuolella on lapsi jolla on erityistarpeita. Jos sen sijaan jo tapaamani miehen, nykyisen pitkäaikaisen kumppanin, lapsella todettaisiin joskus tulevaisuudessa esim. autismi/huumeiden väärinkäyttöongelma tmv. niin sitten sille ei tietenkään voi mitään. "Elämä antaa mitä antaa". Samoin omaa lastani tietenkin rakastaisin varauksettomasti (kuten varmaan kuka tahansa äiti rakastaisi omaansa) vaikka tämä todettaisiin myöhemmin erityislapseksi. Mutta toistan yhä: Minä en EHDOINTAHDOIN lähde suhteeseen yhdenkään miehen kanssa jolla on erityislapsi - tarkoitti tuo "erityis-" termmi sitten sairautta, syndroomaa tai huumeiden/alkoholin väärinkäyttöä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kaksi seitsemän