***SYYS04 mammojen viikonloppu!***

Heitin matot ulos, imuroin lattiat ja karkasin hetkeksi koneelle. Ilman syysmammoja olisin ehkä jo pidemmällä siivouksessani, mutta olisi taatusti vähemmän kivaa :)



Antsa nukkuu ulkona vaunuissaan, on nukkunut jo parisen tuntia. Luultavasti herää juuri sopivasti, kun päätän alkaa lattianpesuun. Isoveljensä puuhaa metsässä kaverinsa kanssa majaa ja isosiskonsa on isinsä kanssa kylässä. Käyvät tuttavan tietokonetta katsomassa. Rakkaani röyhistää aina rintaansa ja säntää matkaan, kun joku kaipaa apua atk-pulmiin.



Rakkaasta ajatus eksyi Kukkuun myötä libidonkohennusajatuksiin. Pitäisi ryhdistäytyä, myönnän. Mies kuihtuu kohta silmissä, kun minä painun joka ilta väsyneenä pehkuihin. Kun vain väsyttää, eikä jaksa. Onpa hyvä, kun nostitte asian esille. Nyt kaikki nuupallaan olevat syysmammat joukolla stringit jalkaan, kyllä se tästä vielä ;)) Ja Kukkuulle varsinkin hauskaa iltaa! (Näin kolmen lapsen äitinä sitä alkaa olla jo niin rajoittunut, että liikuskelut ja puuhastelut ja muut sssen semmoiset kuuluvat auttamatta iltaan ja yöhön ;))



Meidän perheessä on menestyksellä kaytössä koko skaala: uhkailu, kiristys sekä lahjonta...Jos höyryää pöydässä, eikä käyttäydy kunnolla, saa ensin varoituksen ja jos se ei tehoa, ansaittuna voi olla: nurkassa rauhoittuminen, pelikielto (pelipäivät ovat perjantai ja sunnuntai ja niihin voi tulla pelikielto), vierailukielto tai jopa karkkipäivän menetys. Toki yritän kovasti kehua hyvistä asioista ja aina etukäteen keskustella siitä, miten käyttäydytään. Nykyään tehoaa oikein hyvin se, kun alan laskemaan viiteen. Jos viiteen laskiessa ei asia korjaannu (tai jokin asia tule tehdyksi) saattaa tulla joku rangaistus (luulisin, tähän asti en ole vielä viiteen päässyt ;)).



Vauvapuhelimesta kuuluu vieno " ääää..." taidan kipaista katsomaan. Oikein ihanaa lauantaita syys-siskot! Ehkä minä saan tänään siivottua (ja jos en tänään , niin huomenna...)



Saamuska

Taapero, sitähän tämä on. Siis ne siivoukset ja ruuat jää tekemättä:) Mutta tämä on oiva henkireikä, kun ei sitä aikuisseuraa ihan livenä kovin paljoa ole. Eli priorisoin oman hyvinvoinnin ohi kämpän siisteyden!



Jatu, ehkä se keskustelu menis jokseenkin näin: " Tänään mennään xxx paikkaan kylään ja siellä on sitten tarjolla xx ja yy. Meillä on keksipaketti mukana, mutta muistathan, että niitä syödään sitten yhtä aikaa kaikki kahvin kanssa joka tulee vasta xx:n ja yy:n jälkeen. Pitää jaksaa nätisti odottaa, niin kyllä sitä keksiä sitten saa ja huutamalla sitä ei ainakaan saa." Sitten pitäis vaan jaksaa pitää kiinni siitä, että jättää vaikka ilman keksejä, jos alkaa huutamaan. Minä luulen, että käytös kummasti alkais parantua, jos jaksais pitää kiinni tosta ja kestäis muutaman huutokerran. Sen jälkeen ei sitten tarvis miettiäkään sitä, että onko noloa huudattaa toista keksien takia. Se sitä paitsi ei oikeasti ole noloa! Sitähän vois vieraille/isännille sanoa, että meillä on ruvettu nyt pitämään tiukkaa kuria, että älkää ihmetelkö jos tulee kiljumista.



Minä kävin Plantagenissa! Enempää ei kai tarvi kertoa:)



T: Ynis

Tuttis, laita toki tyynyt ja peitot rumpuun! Siellä ne kuivaa kivan pöyhkeiksi eikä mene välttämättä niin paakkuisiksi. Pesuohje kannattaa tietty kattoa, mutta yleensä rumpukuivaus on ihan suositeltavaakin. Tyynyn kanssa voi käyttää sellaista tilanjakajaa, jos teidän rummussa tuli se mukana. Kannattaa muuten käyttöohjeestakin katsoa mitä siellä sanotaan tyynyistä yms.



Minä aina mietin, että miten järkky siivo meillä ois ilman rumpua, jos pyykit ois aina kuivumassa keittiön nurkassa ja ne nukat leviäis sieltä pitkin kämppää. Uskon, että sitä nukkaa joka tapauksessa tulee, rumpu vaan kuivatessaan kerää sen mukavasti " talteen" . Se siis siivoaa! :)



T: Ynis

Kylläpä Saamuska kiteytti taas timantteja tuossa nuupahdustuupahduksessa. Kukapas muu meitä taas johdattaisikaan kuin vanha viisas ikiliikuskelija...:) En yleensä pidä semmoisista lauseista, että miehet ovat sitä ja tätä tai naiset sitä ja tätä, mutta meidän mieheen pätee aivan kirjaimellisesti se, että sen näkee naamasta kun lakkaa saamasta. Meidän naiselle seksi on enemmän yksi elämän osa-alue, joka voi olla kunnossa tai epäkunnossa ja eipä-siitä-sen-enempää, mutta miehellä koko elämä tuntuu olevan epäkunnossa, jos nuupotetaan. Ja kysymys mummopikkuhousut vs. stringit on aivan polttavan olennainen miehen mielessä. Eikös ole kätevää, ei tarvitse mitään puhua eikä aloitteita vienosti tai suoremmasti tehtailla, pelkkä pöksyviestintä toimii pomminvarmasti.



Kiitos Saamuska kauniista äitisanoistasi.



Minäkin ihailen Enkelin rohkeutta puhua itselleen tärkeistä ajatuksista. Voikohan uskosta ihan vähän laskea leikkiä? Näen nimittäin silmissäni jo syysmammojen herätyksen ajat. Me levottomat ja rauhattomat sielut kiiruhdamme joukolla kirkkoon kuuntelemaan Mimmulin saarnoja ja Enkeli pitää meille pyhäkoulua. Arkisten voimien jakamisesta siirrytään korkeampien voimien suojiin ja ystävien käsistä pidetään kiinni Jumalan kämmenen turvassa.

Meillä siis yh viikonloppu, jonka siivittämänä len siivonnut alusvaatekaapistani ulos kaikki ennen valkoiset -nykyisin harmaat slogit, imetus ja muuten vain reikäiset rintsikat ja muut samaiseen kategoriaan kuuluvat... (telepatia selvästi toimii kun monilla tahoilla samankaltaista ajatusta. Vai onko mr. Freud vaan päättänyt, että syysmammojen poppoolle on nyt tehtävä jotakin -ja nopeasti ennen kuin on liian myöhäistä?)Josko näille lörppärinnoille kävisi ostamassa jotain kohottavaa. Imetyksen jälkimainigeissa on todettava: Ennen käytin aina toppia ilman rintsikoita. -Oh baby, those days are gone!!!!



siis seksipeto onnea ainakin Kukkeli ja saamuska suunnalle!!!!!



nyt neiti saa sävärit, joten mentävä on. Onneksi tuli pririsoitua ensin nämä tärkeimmät keskustelunaiheet ;)



hk -miss pinnallisiiin asioihin nyt vain paneutuva



ps. Hellura, Onskua!!!!



_Miksei lapset voisi olla aina terveitä????? Tämä on niin väärin.... Voimia äidit!

Sama aika linjoilla. Se on kyllä se Freud ;)

Pikaisesti tulin piipahtamaan. Hellulle tsiljoona kiloa onnea!!!



Oon ollu tänään kosmetologilla ja kaupungilla kaverin kanssa. Mitään en ostanut mutta saipa omaa aikaa. Onni vähän kiljui, siis tosi kovasti, kun yritin syöttää ja äidin pinnaahan se kiristi. Mikä lie kiljumiskausi täällä jo tuossa iässä.



Yö oli huono. Tulin töistä 23 jälkeen ja jossain vaiheessa Onni alkoi itkeen ja nukkui miten nukkui loppuyön meidän välissä puoli 8 asti. Mies oli illalla antanut tattaripuuroa. Kun olen sanonut, ettei mitään uusia juttuja nyt kuvioihin... No ei se paljon ollut sitä syönyt, mistä tuon tietää mikä vaivas.



Harjasin äsken juuriharjalla keittiön lattian, oli niin täynnä ruokatahroja. Nyt on puhdasta taas.



Nyt en ehdi tämän kummempia. Kukkuullako oli iltakivaa tiedossa? No, hauskaa iltaa! Ja kaikille muillekin, jotka pukee tänään stringit jalkaan:)



T-P

hoilasi armas äitini automatkan äsken teatterista kotiin. Oltiin katsomassa Tukkijoella-musikaalia. Mukavaa vaihtelua kummankin arkeen. Niin ja loppumatkasta huomautin, että laulutaito on hypännyt ainakin kahden sukupolven yli. Paapallani oli hyvä lauluääni ja hän harrasti laulamista, mutta äitini ja me, hänen lapsensa vaakumme kuin flunssaiset varikset.



Tuosta huutamisesta ja tahtojen taistelusta: katsoin eilen... tai joku päivä koska nyt olikaan teeveestä jotain Super nannyn tapaista ohjelmaa ja siinä neuvottiin olemaan huomioimatta lapsen huono käytös ja tuollainen " huutamalla tahto läpi" -tyyli. Olen nyt jo nesteessä tyttömme kanssa, koska jos ei saa jotain mitä tahtoo, alkaa kirkumaan ja hakkaamaan päätä lattiaan ym mukavaa. Eli on todella tempperamenttinen! Mutta siitä ollaan pidetty kiinni, että ei tarkoittaa ei. Jos nyt aletaan lipsua, niin mitähän olisikaan edessä. Välillä vaan meinaa itsellä mennä he rmot ja kuulo, kun lapsi kirkuu täyttä huutoa.

Tytöllä on siis todella kova ääni, sitä muutkin ihmettelevät/kauhistelevat. Äitini uskoo, että hän on meidän suvun seuraava laulaja, kun on niin voimakasääninen...



Enkeli: Olen toisinaan miettinyt tuota uskovainen-määritelmää suhteessa itseeni. En halua nimittää itseäni uskovaiseksi, vaikka uskonkin Jumalaan ja käyn jonkin verran kirkossa. Olen ortodoksi ja ennen lapsia kävin joka vuosi Kreikassa lomailemassa. Lomareissuun täytyi aina mahduttaa käynti jossain luostarissa. Ne vierailut olivat jotain niin sanoinkuvaamattoman kauniita, hyvää tekeviä, rauhoittavia... Kerrankin poljin 30km melkein koko matka ylämäkeen eräälle vuorelle Kreetalla ja se oli todellakin vaivan arvoista. Sydämeni tuntui pakahtuvan, kun astelin luostarin portista sisään. Ilma oli mitä kirkkain ja taivas kuin käden mitan päässä. En koskaan unohda sitä tunnetta. Olin fyysisesti aivan loppu polkemisurakan jäljiltä ja henkisesti olin kuin ylitse vuotava malja.



Niin siitä uskovainen-määritelmästä. Tai pikemminkin nimityksestä siis.

Se on usein jotenkin harhaanjohtava ja ahdas, siis minun mielestäni. Ehkä negatiivissävytteinenkin. En osaa nimittää itseäni uskovaiseksi, mutta uskon kuitenkin vahvasti. Uskon, että paras tapa minulle palvella Jumalaa on se, että yritän ajatella valoisasti ja auttaa muita ihmisiä.

Harvemmin varsinaisesti rukoilen. Mutta kiitollinen yritän olla siitä mitä minulla on elämässäni.



Tulipas avauduttua...



sl

Meidän hyvin omassa sängyssä nukkuva poikamme on jotenkin ajautunut/joutunut/eksynyt nukkumaan yhä useammin miehen ja minun väliin. En tunne siitä huonoa omaatuntoa, mutta se vain hieman ottaa päähän, kun miehen ja minun " ennen nukkumaan menoa läheisyys ja vonkaaminen" on jäänyt aivan minimiin. Miten ihmeessä hoitaa seksitouhut, kun parisänky on muuttumassa perhepediksi?!

Onhan niitä muitankin paikkoja, mutta tuo peti on meille aina ollut sellainen oma ihana pesä, ja kovasti vakuutettiin ja vannottiin joskus ennen muinoin, että meidän välissä eivät lapse nuku! Niinpä...

Olenko kummajainen? Minulla ei ole koskaan edes ollut stringejä. Pitäisikö hankkia? Löytyisikö Libido? Vai tehoaisiko jos hankkisin uuteen kotiin Lundiat? Meillä Libido kyllä kävi kylässä tuossa jokunen viikko sitten ja oli kovinkin aktiivista sillä saralla, mutta sitten Libido muutti taas pois. Ai mistäkö löytyi? Tuo Libido on siitä erikoinen heppu että hän saattaa piileksiä milloin missäkin, stringeissä, Lundioissa jne, mutta meille hän tuli käväisemään taloesitteissä, eri kuntien tonttitarjonnassa, rakennussuunnitelmissa. Pohjapiirustusten katselu ja vertailu oli parasta esivalmistelua... Olenkohan jotenkin pervo?



Tänään on siivottu hiki hatussa aamusta iltaan ja lattiasta kattoon. Huomenna on ensiesittely, ventovieraat ihmiset tulevat katselemaan ja arvostelemaan kotiamme. Jotenkin epämiellyttävä tunne. Ja siivota on pitänyt ja pikku korjaustöitä tehdä, että näyttäisi hyvältä. Sellaisia juttuja mitä ei itseä varten koskaan tarvinnut tehdä mutta nyt sitten. Luulisi, että kotia tehdään itseä varten, mutta näköjään ei.



[color=purple][size=4]♥Onnea Hellu!♥[/size][/color]



Uskosta, määrittelen itseni " kaappikristityksi" . Käyn kirkossa joskus ja jouluna, iltarukoukset on jääneet lasten kanssa lukematta (paitsi esikoisen kanssa oli pari vuotta sitten sellainen " vaihe" ) ja muutenkaan ei usko arjessa juurikaan näy. Se ei silti tarkoita, ettei luottamus ja usko olisi läsnä, mutta en tuo sitä esille. Joka päivä kiitän rukouksissa Jumalaa lapsistani, mutta sitä ei kukaan muu tiedä kuin minä itse. Ja nyt te.



Mies on laittanut iltapalaa, täytyy mennä.



Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥

Löysinhän minä teidät täältä kuten vähän epäilinkin. Tänne napero/taapero puolelle olette siirtyneet.



Itse ei ehdi enää kun silloin tällöin lukemaan juttujanne. Ihania ne on edelleen! Välillä tippa linssissä, välillä maha kippurassa saa lukea.. Ihanaa!



Meillä töiden täyttämä arki on alkanut. Vaikka heti eka viikolla poitsu pieni oli kipeänä. No, en ota stressiä! Jos lapsi on kipeä niin minkäs teet. Kotona ollaan ja hommatkoot jonkun muun minun töitä tekemään. PISTE!



Joo, Poitsu tykkäsi tarhasta tosi paljon ne kaksi päivää jotka siellä ehti olla. Tädit vaan tuumasi että :onpa vilkas! poika. Ja ihanaa kun ei vierasta ainakaan lapsia yhtään. Käytiin tietty tutustumassa kolme kertaa ja onhan meillä totuttu muihin lapsiin. Nukkuikin pidempiä päikkäreitä kuin kotona. Taisi olla vaikka mitä uutta nähtävää ja koettavaa niin päikkäritkin maistui eri tavalla.



Itsellä työt alkoi kans tohinalla. Kaikenlaista vastuualuetta oli minulle tungettu ja olettivat varmaan että nyt kun on yli vuoden " levännyt" niin hirmutehot päällä tekemään töitä? voisiko olla enemmän väärässä? No, siitä ne ennakkoluulot karisee. Mutta mukava oli huomata ettei ole ihan korvaamaton pojalleja kotona, ja miesväki!!! pärjää keskenään, niin aamulla kuin illallakin jonkin aikaa. Mamma viettää omaa aikaa töissä.



Mutta nyt kirjoittamaan vielä jokunen emaili. Oikein hyvää syksyn jatkoa kaikille syysmammoille! Reeli ja Riiviöpoika

Minunkaan hyllyvä pylly ei kaipaa stringejä, vaan tukevampia alkuhousuja:) Mies itse asiassa joskus sanoi, että stringit ei ole seksikkäät. Ne paljastaa liikaa eikä jätä varaa mielikuvitukselle! Siis lyhyet boxerit kunniaan! Jostain syystä luulen, että mies voisi kuitenkin viihtyä nudistirannalla:)



HELLU HELMISELLE ONNEA! Miten se toivotus onkin unehtunut koko päivän...



Illanjatkoja ystävät!



T: Ynis

Piti tulla varta vasten onnittelemaan, kun tupaa unohtumaan.



Ei oo stringejä mullakaan, eikä taida tullakaan. Miehen mielsetä alusvaatteet on parhaimmillan silloin, kun niitä ei ole :)



Ja pomps kolmanteen aiheeseen. Lempparin viestiin viitaten

mä voin sitte pitää vaikka lauluiltoja ja soitella vaikka vähän poikkihuilulla väliin, niin saadaan hiljentyä :) On tuo soittaminen jäänytkin taas muun jalkoihin.



Hyvä yötä!



T@hti ja P 1v 1kk

Miten tuo aamulla unohtukin??!!Oli tuossa pojassa niin miettimistä..

Saamuska:Tuo viiteen lasku onkin hyvä...meillä ei varsinaisia pelipäiviä ole,mut on tullu viikonkin kielto!!

Tänää vierailu Enkelin luona meni hyvin :-) Ja poikaa kehuttiin...En tiedä mitä Enkeli oli mieltä miten hyvin meni,mutta se oli meidän vilkkaalle pojalle hyvin!!tosi hyvin!!



Kiitos paljon teille ihanat näistä pojan pohdinnoista ja kannustuksesta että antaa kiljua vaan...Kyllä kai se sen lopettaa,toivottavasti, ku ei tehoo!!



Stringit löytyy,Lundioita ei...Ankkis:Eiköhän ole niin et ku tulee jotain uutta,jännää ajateltavaa ni se arki vähän katoaa ja libidokin löytyy...Et ei mitää perverssiä :-) Ja jos sitä vähän yrittää ni tahti pysyy yllä ,mut ku antaa sen kadota ni jo on vaikee löytää takasin!!!Ja miehestähän sen näkee..

Ankkis:Onnea huomiselle!!!kyllä se varmaan on outoa kun omaa kotia tullaan tarkasti katselemaan..



jatu

KIITOS!!!!!Keskustelu mallista-taidan opetella sen ulkoa ja yrittää välttää sitä älä sitä,älä tätä " keskustelua"



jatu

Minähän tosin Kukkuun innoittamana sanoin: " nyt kaikki syysmammat sringit jalkaan.." , mutta juu, ei minullakaan stringejä ole ikinä ollut. Itse asiassa, ajatus narusta jalkojen välissä tuntuu jotenkin...tukalalta. Mutta onpa kauniimpia hepeneitä kuitenkin mammapuuvillaisten rinnalla. Stringit voisi olla kuvaannollinen kuin Lundia (tosin..minullahan On Lundia ;D)



Ankkis olet minun linjoillani uskonasioissakin. Esikoinen puhuu paljonkin Jumalasta ja hänelle taivaan isä on todellinen kuin joulupukki tai hammaskeiju. Olemme keskustelleet myös esim. siitä, miten Jumala loi maailman. Ihan varmasti uskon, mutta en tiedä miten hyvin se näkyy elämässäni. Eräs ystäväni tuli jokin aika sitten uskoon ja ensin hiukan varauksella seurasin, pitääkö hän nyt minua hyvinkin syntisenä. Hän on kuitenkin edelleen oma positiivinen, ihana itsensä, vain jollain tavalla (jos mahdollista) vieläkin parempana versiona; anteeksiantavana, suvaitsevana, iloitsevana. Olen käynyt pyhäkuolussa, ollut isosena ja rukoillut Isä Meidän-rukousta iltarukoukseksi aikuisuuteen asti. Mutta todellista heittäytymistä tahi jonkinlaista oivallusta, sitä en vielä ole kokenut.



Ja myöhässä taas, mutta vielä ehdin: [color=fuchsia][b]Hellu-Hemulille halausonnittelut!![/color][/b]



Ja nyt kiusaamaan ukkokultaa...



Saamis ;)

Meillä mieskin on nykyään niin väsynyt tähän arkeen, että ei mitään kypsymistä ole nähtävissä. Kun molemmat on ihan raatoja, niin onko se sitten hyvä vai huono homma:) Siis libidon kannalta:) Onko mitään toivoa, jos Lundiat puuttuu ja vielä ne stringitkin. Auttaisko, jos mies hankkis ne stringit:) (apua, yök!:)



Jatu, ole hyvä vaan! Minä olen koittanut oikeasti keksiä niitä myönteisiä tapoja ilmaista asioita ja välttää sitä ei-sanaa. Sen vaikutuksen huomaa kyllä. En kuitenkaan väitä, etteikö kieltoja meillä kuultais! Huoh:( Mutta joskus kyse on tosiaan ihan pienestä. Voi, kun appiukkokin tajuais sen, kun meinaa loukkaantua mun huomautuksista (tosin ihan hetkeksi vaan). Tänään esikoinen jotenkin luiskahti appivanhempien nojatuolin ja rahin päältä eikä siinä tosiaan sattunut yhtään mitään. Tyttökin oli pienen hetken lähes huomaamatta tapahtunutta, mutta appiukko sanoi jotain ohhoh ja siitä se hirmu itku tulikin. Eli vanhempien ja muiden läheisten asenne ja ilmaisutyyli taitaa vaikuttaa joihinkin aika paljonkin. Ei varmastikaan kuitenkaan kaikkiin ja toki se lapsen luonne itsessään vaikuttaa paljon.



Nyt nukkumaan...



T: Ynis

Luin tänään amerikkalaista Parents-lehteä ja siinä oli lasten tavoille opettamisesta. Siellähän jäähy on time out, mutta tässä kehotettiinkin time in-tyyliin. Eli sisältää paljon kehuja, kun lapsi tekee oikein. Pitäis olla tehokkaampi keino kuin toruminen ja rangaistukset (joita ei kuitenkaan pidä unohtaa). Eli lapsi oppii mikä on oikein, kun kehutaan hyvästä käytöksestä paljon ja tekee silloin mielummin sitä mistä kehuja saa.



Piste.



T: Ynis

Huh, silmät on ihan sirrillään ku luin putkeen to&pe&tän pinon...

Paljon oli asiaa, paljon oli murhetta ja paljon paljon muutakin...



Nyt on vaan tällä äipällä takki ihan tyhjä. Ajoin melkein 700km reilussa vuorokaudessa... Mentiin lasten ja mun äidin kanssa Itä-Suomeen mun 87v mummoa katsomaan. Lähdettiin eilen aamusella ja tänään tultiin neljän maissa jo takas ku mun äidillä oli sovittua menoa... No, pääasia että tuli lähdettyä. Milloinkaan ei voi tietää milloin on viimeinen kerta..



Paljon olis kirjoitettavaa monelle. Mutta nyt vain nämä:



Lempi-Ilona: MEGA-rutistus!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Ei ole elämä reilua, ei.



Pile: MEGA-rutistus!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Ei ole elämä reilua, ei.



Meillä on surkea yö tulossa, Sassa on heränny huutamaan jo klo 22 ja 23... Syytän kulmahampaita. Suussa jo 12 ennestään, etuhampaat plus poskihampaat. Ja taas huutoa...Mentävä on...



Kerppu, poikki...

Piti tulla pelastamaan pinoa. Taitaa kaikki olla viettämässä laatuaikaa (ihoan koko sanaa) perheen kanssa. Mekin käytiin tunnin ulkoilulenkillä. Pian Onni menee unille ja minä alan pestä ikkunoista. Jos selkä kestää. On taas ollut pari päivää siinä kunnossa, että auts. Mies osti luontaistuotekaupasta työkaverinsa innoittama jotain laastareita, jossa on kristallinpalasia. Pitäs viedä kivun pois... No eipä vie.



Onni nukkui 11,5h:n yön. Eli herättiin 7.30! No mä lorvin ysiin asti sängyssä. Mutta pitkä oli siis yö. Itsekin mentiin 22 nukkumaan.



Nyt ikkunoiden kimppuun.



Aian tytsälle ONNEA!!!



T-P