Lue keskustelun säännöt.
"Adoptio ei ole välttämättä eettistä" /HS 12.6.2010
18.06.2010 |
Tämä mielipidesivuilla julkaistu Hannele Lindellin, kirkkonummelaisen adoptioäidin kirjoitus herätti minussa ainakin seuraavaa pohdintaa.
Mitä te adoptoineet aiotte tehdä henkilökohtaisesti?
Kirjoituksessa kerrotaan tuoreista tutkimuksista, joiden mukaan jopa 80%:lla lastenkodeissa olevista lapsista on ainakin toinen vanhempi elossa. Tämä vanhempi huolehtisi itse lapsestaan, jos ei köyhyyden vuoksi olisi pakotettu luopumaan oikeudestaan vanhemmuuteen. Tällainen vanhempi pitää usein yhteyttä lastenkodissa olevaan lapseensa, mutta (minun huomio) yhteydenpito varmaankin katkeaa siihen, kun adoptiopaperit on allekirjoitettu, lapsi luovutettu ja lennätetty toiseen maahan. Ja siis jopa 80%:lla lapsista on tällainen biologinen vanhempi elossa, jonka yhteystiedot voisit varmastikin saada jotakin kautta itsellesi!
Otatko sinä vastuuta tämän biologisen vanhemman köyhyyden tuomasta ahdingosta ja esim mahdollistat tapaamiset häneltä adoptiolla saamaallesi lapselle ja biologiselle vanhemmalle? Miten uskot, että lapsi tulee suhtautumaan sinuun aikuisena? Taustaansa selvittäneet nyt jo aikuiset adoptoidut ovat Hesarin kirjoituksen mukaan törmäneet epäselvyyksiin, asiakirjaväärennöksiin ja lapsikauppaan, joista Suomessakin vaietaan. Ainakin Kiinassa ja Intiassa on paljastunut systemaattista lapsikauppaa. Aiotko siis yrittää ottaa suoran yhteyden lapsen biologisiin vanhempiin?
Kommentit (5)
Suurimmalla osalla äiti on joutunut antamaan lapsensa adoptioon köyhyyden vuoksi. Jos äiti olisi saanut edes puolet siitä summasta, jonka suomalaiset adoptiovanhemmat laittavat adoptioon, hän olisi voinut pitää lapsen itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä tutkittiin Koreasta 1970-luvulla adoptoituja.
Suomessa adoptiopalvelunantajat ovat tarkkoja kontakteistaan, joten en usko, että tänne päätyy lapsia lapsikaupan seurauksena.
Tietenkin biovanhemmat haluaa selvittää, mutta aina se ei ole mahdollista. Esimerkiksi Kiinasta on saatu noin viidet yhteystiedot (joiden luotettavuudesta ei ole tietoa), kun lapsia kuitenkin on tullut satoja.
Adoption syyt eivät myöskään aina ole köyhyydestä johtuvia, vaan esimerkiksi poliittisia. Maailmanpolitiikkaan on vaikea yhden ihmisen vaikuttaa.
Ja ainakin omien lasteni kohdalla tiedän, että heidän oli kuitenkin parempi päästä tänne kuin nääntyä sinne lastenkotiin.
Siskoni olisi ainakin halunnut. Valitettavasti näin ei varmaankaan tule käymään, sillä lapsi löytyi hylättynä. Hylkäys oli tehty paikkaan, mistä lapsi taatusti löytyy, ja lapsesta oli huolehdittu. Nämä on vaikeita asioita, eivätkä ollenkaan yksioikoisia. Osa vanhemmista on valmiita hylkäämään lapsensa, että tämä saa paremman elämän. Lasteni serkun biologiset vanhemmat ovat siis erittäin todennäköisesti elossa.
Moni lapsensa adoptioon antava bioäiti tarvitsisi henkistä tukea ja ehkä terapiaakin, mutta sitä ei ole ollut saatavilla. Moni bioäiti ei pysty pitämään lasta, koska hänellä itsellään on ollut epävakaat vanhemmat ja kasvuolosuhteet ja siten oma mielenterveys liian hauras, että hän pystyisi pitämään edes itsestään, saati lapsesta huolta. Pitäisikö näitäkin äitejä tai ainakin synnyttäneitä naisia jotenkin tukea?!
mutta joskus oli myös juttua että monet muista kulttuureista adoptoidut ovat olleet sitä mieltä että olisi ollut parempi jäädä alkuperäiseen kotimaahan. EI kaikki, mutta yllättävän monet. Varmaan riippuu paitsi lapsesta, niin myös esim. lähtömaan tilanteesta, lapsen kasvuympäristöstä (esim. kaverit ja mahdollinen kiusaaminen) jne.