Onko väärin sanoa lapselle, että jos huuto ei lopu niin saa mennä parvekkeelle huutamaan?
Meillä on 2v lapsi, joka on todella lujatahtoinen. Saattaa huutaa kokemaansa "vääryyttä" tunninkin. Siinä ei auta arestit, sylissä pitäminen tai mikään muukaan. Tänään paloi sitten hermo, kun lapsi oli jo 45min huutanut sitä, etten antanut hänen heitellä ruokaa ympäri keittiötä. Sanoin, että saa mennä parvekkeelle huutamaan jos haluaa, mutta minä en enää jaksa kuunnella tuollaista karjuntaa. Lapsi laittoi suun kiinni ja katsoi minua ihmeissään. Teinkö väärin?
Kommentit (14)
Vaikka olisit toteuttanutkin uhkauksesi, ei lapselle olisi tapahtunut mitään pahaa.
Joskus lapsi vaan huutaa huutamisen ilosta, ja silloin on hyvä, jos saa sen huomion kiinnittymään muualle. Vaikka noin, ja mielummin noin kuin ylenmääräisellä lepertelyllä ja periksiantamisella...
Tsemppiä sinne!
Mun ei todellakaan tarvitse kuunnella naapurin kakaran huutamista parvekkeella!
Onneksi naapuritkin ovat lapsiperheitä, joten ymmärtävät kyllä meidän lapsen huutamisen. Kuuluu sitä mekkalaa heiltäkin :)
Ap
Et sitten ole huomannut, että lapset eivät toimi kuten aikuiset. Tässä kohtaa voisit ajatella seuraavia seikkoja, jos kykenet:
-Lapset ovat tässä maailmassa välttämättömiä.
-Laittamalla lapsen jäähylle huuto voi tyrehtyä nopeastikin.
-Jos aikuiset antavat tilanteen jatkua, huuto voi jatkua vaikka kuinka kauan tai muuttua entistä tavallisemmaksi keinoksi yrittää saada vanhemmilta mitä mieli nyt tekeekin.
Jos et siedä lapsia, muuta sinne missä niitä ei ole.
mene sinä happipullon kanssa niin et kärsi savusta
2 v. ei tiedä, mikä on hyvää käytöstä ja mikä ei, vaan oppii kaiken sinun esimerkkisi mukaan. Eli kyllähän parvekkeella huutaminen ainakin naapureita häiritsee, niin ei kannata sellaiseen opettaa.
Lapsi karjuu ja huutaa vaikka sylittelen, laulan, istutan arestissa, ohjaan leikkeihin ym. Minulla on keinot vähissä. Esikoinen ei koskaan raivonnut tällä tavalla.
Tiedän kyllä, ettei parvekkeella huutaminen ole mitenkään kovin kivaa naapureille. Eikä lapsi siis ole siellä koskaan (vielä) huutanutkaan.
Ap
On hyvä että ap:lla on naapurissa (pikku)lapsiperheitä. Ja lohdullista kuulla, että muillakin huudetaan.
Minunkin kotoani löytyy kovakalloinen alle 3 v, jolla pahin huutamisen into alkaa olla ohi. Mutta pahinta se oli tuossa 2 ikävuoden hujakoilla. Samaan aikaan 6 v karjui omaa tahtoaan.
Minä en tupakoi, joten en voinut mennä hermosavuille parvekkeelle ja jättää keskenään huutamaan. Keinot oli vähissä: millä saan heidät hiljaiseksi?
Ja kun siinä sitten itselläkin paloi pinna, huudettiin kaikki.
Naapureilta ei todellakaan liiennyt ymmärrystä, kaikkea muuta!! tekivät valitusta ja kävivät oven takana haukkumassa. Olisivat tulleet katsomaan, huudon syy: pyysin 2,5 vuotiasta siirtymään että pääsen itse kaapille / laatikolle.
Hermostui kirkumaan.
Tai kun pienempi rikkoi isomman leikin, isompi hermostui huutamaan, töni pikkuisen pois, joka alkoi huutamaan ja sitten lopulta molemmat huusi ja minä karjun että suu kiinni, ei saa huutaa.
Tosi fiksua, että äiti huutaa: Ei saa huutaa. Mutta kun siinä vaiheessa oli se tieto, miten naapurit inhosi meiltä lähtevää huutoa ja kiljuntaa, olin jo valmiiksi hermona, pinna paloi nopeasti.
Uhkasin minäkin viedä 6 v rappukäytävään, komeroon, parvekkeelle ja lopulta , kun aikaa ja kuukausi kului , uhkasin, että lyön.
Olen laittanut käden suun eteen ja kieltänyt huutamasta.
Ja meillä kuitenkin huutoa ei ollut joka pv, ei koko päivää, mutta usein. Ja yöllä nukuttiin.
Lapsi karjuu ja huutaa vaikka sylittelen, laulan, istutan arestissa, ohjaan leikkeihin ym. Minulla on keinot vähissä. Esikoinen ei koskaan raivonnut tällä tavalla. Tiedän kyllä, ettei parvekkeella huutaminen ole mitenkään kovin kivaa naapureille. Eikä lapsi siis ole siellä koskaan (vielä) huutanutkaan. Ap
Samaa minäkin mietin, kun kerrostalossa asuin: millä sen huudon saa loppumaan, ja lapsen hiljenemään? Kun kyseessä on kuitenkin noin pieni. Isomman kanssa voi keskustella ja toimia toisin, tehdä vaikka kiltteystarra-tauluja tms., palkinnon keräämistä hyvästä käytöksestä.
Toisaalta ei sen huudon pitäisi "tappaa" ketään. Meitä vaan on niin erilaisia, toiset on kovakalloisempia, itsepäisempiä, vahvatahtoisempia.
Hyviä ja kivoja lapsia sellaisista just tulee, kun ei liikaa lannisteta.. mutta naapureita se huuto haittaa, luulevat vaikka mitä. Tai vaikkeivät luulekaan, ärsyyntyvät.
Kaikki väkivallattomat keinot on sallittu, jotka tilannetta auttavat. Mutta tietysti kannattaa miettiä, ettei toiminnallaan pahenna tilannetta seuraavalla kerralla eli aivan lyhyt näköisesti ei kannata kaikkia keinoja käyttää ;)
Mutta tuosta uhkauksesta ei ole mitään haittaa, eikä siitäkään, että joskus vaikka vie sinne parvekkeelle huutamaan, jos ei uhkailut enää tehoa.
Meillä myös erittäin lujatahtoinen ja haastava 2v10kk ja kuulostaa tutulta tuo että huuto "hirttää kiinni" eikä mikään konsti maailmassa auta.. Meillä on myös käytössä tuo uhkailu että joutuu ulos kuistille seisomaan tai leikkimökkiin huutamaan jos ei lopu. Kerran olen joutunut toteuttamaan ja nakkasin tytön tuohon oven toiselle puolen, mistä näki meidät ikkunasta kyllä koko ajan. Sanoin että sisälle pääsee heti kun on rauhoittunut ja lopettaa huutamisen. Ei mennyt montaa sekuntia ja siitä lähtien olen sanonut että muistatkos kun jouduit sinne ulos silloin ja pitääkö taas mennä siihen vai lakkaatko huutamasta ja kerrot mikä harmittaa. Toimii!
pari kertaa tuon parvekkeelle nostamisen. :) Ja huuto on loppunut todella nopeasti. Asutaan kyllä omakotitalossa, mutta varmasti on huuto kuulunut naapureiden pihalle. Mutta yhtä lailla mäkin kuuntelen naapureiden kaljottelumölinää ja karaokevehkeiden huudatusta...
mutta pahassa hetkessä voit myös sanoa, että huuda vielä kovempaa, että kaikki kuulee, ja kerrot, että avaat kaikki ikkunatkin ja ulko-oven...