Lukemaan oppimisesta
Täällä taas yksi ekaluokkalaisen äiti hätäilee¿
Meidän poika tunnistaa melkein kaikki kirjaimet ja on oppinut tekstauskirjaimiakin ihan opetuksen tahtiin. Niiden muuttaminen äänteiksi ja äänteiden yhdistely tavuiksi on hänelle sen sijaan ihan utopiaa. Osaa kyllä sanoa a ja s, mutta ei ymmärää että yhdessä niistä tulee as.
Rupesin eilen miettimään, että mitenkä se lukemaan oppiminen yleensä mahtaa koulussa mennä. Nyt poika opettelee sanoja ja tavuja ulkoa ja arvailee sen mukaan mitä on tunnilla muiden perässä toistanut. Tuntuu jotenkin hullulta että hän etenisi näin kaikki aakkoset läpi, mutta niin kai ne lapset tekee jotka ei osaa lukea ennen joulua (ja onhan niitä joka luokalla, tiedän kyllä). Onko kellään kokemusta, tuleeko se oivallus yhtäkkiä jonain kauniina päivänä vai edistyykö oppiminen pala palalta niin, että ensin osaa lukea sen as ja sitten is ja viikon päästä jo si? Poika itse ei ole edistymisestään huolissaan, minä vain välillä hermostun, kun hän ei tunnu yhtään tajuavan mistä lukemisessa on kyse, ja siksi yritänkin välttää asiasta puhumista ja luotan että koulusta ilmoitellaan jos on todellista aihetta huoleen¿
Kommentit (24)
Ilmeisesti minun viestini saivat sinut ärsyyntymään. Kun kommentoin opettajan kurinpitoa, toistin vain sen, mitä toiselta äidiltä kuulin eli oli siis omalta osaltani pelkkä toteamus. Oma poikani ei ole kertonut minulle mistään levottomuudesta tunnilla, vaikka olen kysellyt joskus. Muutenkaan ei ole esittänyt moitteita opettajaa tai luokkatilannetta kohtaan. Poika suhtautuu kouluun ja opettajaansa positiivisesti ja näin toivon asioitten myös olevan jatkossa. Nykyaikana on todellakin paljon ylivilkkaita/kurittomia lapsia. Ei käy kateeksi opettajien työ.
Huomautan myös, että kysymyksessä on siis esikoiseni. Eli ensimmäistä kertaa elämässäni koen sen, kun oma lapseni lähtee kouluun. En ole päässyt vielä tutustumaan juuri ollenkaan koulun systeemeihin. Tuskinpa olisi opettajan kanssa näinkään paljoa oltu yhteyksissä ellen itse olisi soitellut ja kysellyt, miten pojalla menee. Kiva oli tänään pistäytyä pojan luokassa. Näin vähän sitäkin tilannetta, vaikka se olikin vain pikainen silmäys. Onneksi eka vanhempainilta on pikapuoliin tiedossa. Opettelua tässä on siis itsellekin, tutustumista uuteen maailmaan. Tai toisaalta myös vanhaan, mutta uudesta näkökulmasta.
Tuntuu minustakin vaan siltä, että opettaja ei vaan jaksa ymmärtää, että se on ihan normaalia kun asiat vaikenee niin ei noin pieni vielä jaksa välttämättä keskittyä kunnolla jos opetus jää hänen osalta vajaaksi!!
Meillä opettaja ymmärtää kyllä ettei voi vielä kuormittaa liikaa. Minusta kuulostaa kyllä ihan normaalilta oppimistahdilta!!! Älä turhaan huolestu, ei perheneuvolakaan ota vastaa tuollaisen takia.
Suoraan sanottuna, opettaja suosittelee perheneuvolaa minun kokemukseni mukaan jos on epäilyksiä, että kotona on ongelmia. Ainakin textiä lukiessani ymmärsin opettajan nyt syyllistävän kotia keskittymisvaikeuksista. Aika kummallista!!! Kannattaa ottaa opettajaan yhteyttä ja keskustella hänen kanssaan ettei lapsi leimaudu opettajan silmissä " ongelmaiseksi" . Kun asiat selviävät opettajan kanssa, ehkäpä opetustasokin paranee. TSEMPPIÄ!!!
Meillä miehen lapset muuttivat meille asumaan äidin ongelmien ja piittaamattomuuden takia. Vanhin poika regoi jo koulussa ja silloin äidille oli suositeltu perheneuvontaa, josta kieltäytyi. Samoin puheterapeutti tälle ekaluokkalaiselle eskariaikana. Kun muuttivat meille, asiasta keskusteltiin opettajien kanssa tässä uudessa koulussa mutta kaikki onneksi mennyt hyvin kuitenkin.
olit jutellut opettajan kanssa. Meillä kyllä opella riittää aikaa jokaiselle oppilaalle, pitää ekalla luokalla riittää. Mukava kuulla, että asia kuitenkin selvisi :))
Kävin tänään pojan mukana kouluterveydenhoitajan luona näöntarkastuksessa. Lähi- ja kaukonäkö olivat täysin normaalit eikä " silmät pomppineet" eri riveille. Kävin viemässä näkötarkastuksen tulokset opettajalle nähtäväksi ja samalla myös juteltiin. Kertoi, että poikamme on viime päivinä tosi hyvin skarpannut tunneilla. Toissa päivänä oli ollut sanelu ja siinä oli saanut 8/10 oikein eli hyvin oli mennyt. Kerroin, että mekin harjoiteltiin kotona sanelua ja sitten ollaan opeteltu käyttämään sormia apuna laskemisessa. Sanoi, että tosi hyvä, että jaksat tehdä töitä pojan kanssa, koska hän ei mitenkään ehdi paneutua jokaiseen erikseen.
Huojentunein mielin siis olen tällä hetkellä ja yhteys opettajaan toimii hyvin.