Lue keskustelun säännöt.
Mun ei varmaan kannata erota
11.06.2010 |
seksiä tosi harvoin ja mies haukkuu mut mul ei ole ammattia eikä töitä ei tuloja olen yhden lapsen kotiäiti.Mitään ammattia en ole pystynyt loppuun viemään vaikka useita olen yrittänyt. Meillä miehen kanssa tavallaan kaveruussuhde ollaan kämppiksiä. Uskaltaisitko erota?niin ja lapsi jäisi isälle koska hänellä tukiverkko, tulot, talo yms. Talosta vain asuntolainaa eli jos eroaisin niin mitään rahaa en saisi.
Kommentit (39)
mutta kun olen kohta jo 40v eikä mieheni enää rakasta minua. Tuntuu että on vain ajan kysymys milloin hän lähtee,katselee muita naisia eikä seksielämää paljoa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti et ole ollut koskaan köyhä kun et tunnu tietävän mistä puhun.
Miten hoidatte asianne jos noin kovasti täytyy pelätä Suomen oloissa.
mutta kun olen kohta jo 40v eikä mieheni enää rakasta minua. Tuntuu että on vain ajan kysymys milloin hän lähtee,katselee muita naisia eikä seksielämää paljoa ole.
Voisit saada työttömyysturvaa miehen tuloista riippumatta, jos ihan ensiksi hakeutuisit työkkärin valmentavaan koulutukseen. Niitä usein vähätellään pilipalikursseiksi, mutta ainakin atk-taidot (kortti) ja työnhakitaidot kannattaa hankkia ilmaiseksi työkkärin kursseilta päivärahalla ja ylläpitokorvauksella.
Ammatinvalintapsykologin kanssa voit tehdä työkkärissä testejä ja suunnitelman, mille alalle kouluttaudut sitten myöhemmin, myös siltä ajalta mahdollisuus saada työttömyysturvaa.
Etenet pienin askelin. Se, että opinnot eivät joskus nuoruudessa sujuneet ei merkkaa enää mitään, koska olet saanut elämänkokemusta ja kärsivällisyyttä ja motivaatiota, joita ei nuorena aina ole vielä.
Olen sama, joka kehotti miettimään vielä eroamista ja jota kritisoitiin siitä. Pienkin muutos elämässäsi vaikuttaa positiivisesti myös parisuhteeseenne. Edelleen olen sitä mieltä, että kannattaa kartoittaa muut vaihtoeh´dot ennen kuin lähtee kärvistelemään.
Ilmeisesti et ole ollut koskaan köyhä kun et tunnu tietävän mistä puhun.
Miten hoidatte asianne jos noin kovasti täytyy pelätä Suomen oloissa.
koska meillä taapero joka vasta alle 2v. Ja olen vanhempanakin käynyt ammatinvalintapsykologilla ilman apua monenlaista olen yrittänyt vaan en pärjää muualla kuin kotona,siihenkin kenties mies kyllästynyt että joutuu yksin elättämään meidät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta miksiköhän et pystyisi muka huolehtimaan lapsestasi? Miksikö et pärjäisi ilman miestäsi, jos hän lähtee?
mutta kun olen kohta jo 40v eikä mieheni enää rakasta minua. Tuntuu että on vain ajan kysymys milloin hän lähtee,katselee muita naisia eikä seksielämää paljoa ole.
koska meillä taapero joka vasta alle 2v. Ja olen vanhempanakin käynyt ammatinvalintapsykologilla ilman apua monenlaista olen yrittänyt vaan en pärjää muualla kuin kotona,siihenkin kenties mies kyllästynyt että joutuu yksin elättämään meidät.
Seuraava vaihe voisi siinä tapauksessa olla jonkunlainen työ- tai koulutuskokeilu, jota kautta selviäisi mahdollisuutesi uuteen ammattiin. Opiskeluhan voi olla myös työssä oppimista tai oppisopimuskoulutusta.
Vaadi päästä neurospykologisiin tutkimuksiin ja sitä kautta työkyvyn selvittelyyn. Apua näihin pääsyyn voit saada myös ihan tavis tk-lääkäriltäsi!
Kotiäidin työkin on tärkeää ja vaativaa työtä. Arvostan sitä suuresti. En edes kirjoittelisi koulutuksista, ellet itse olisi ottanut esiin että tyytymättömyyttäsi tilanteeseesi.
Ja edelleen: SE EI OLE IYSENSÄ MYYMISTÄ vaan tärkeää työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mietin vain miten hänet elätän?mulla ei turvaverkkoa kuten miehelläni on. Joutuisimme muuttamaan kerrostaloon jos lapsi olisi mun kanssa,nyt asutaan ok-talossa on monta kysymystä.
mietin vain miten hänet elätän?mulla ei turvaverkkoa kuten miehelläni on. Joutuisimme muuttamaan kerrostaloon jos lapsi olisi mun kanssa,nyt asutaan ok-talossa on monta kysymystä.
Elämässä on muitakin ratkaisuja kuin avioero.
Paljon muita ratkaisuja ja paljon hedelmällisempiä tulevaisuutesi kannalta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei kuulemma ole uusille hoitajille tarvetta. Kaippa se ero ajatus on hylättävä vaikka harmittaakin kun tilanne tämä.
Haluatko olla nyt kotiäiti?
Haluatko opiskella ammatin nyt?
Haluatko opiskella ammatin myöhemmin?
Haluatko leikkiä lapsen kanssa ja tutkailla elämää ympärillä?
Haluatko uusia ystäviä?
Haluatko käydä jossain paikassa?
Haluatko, että se, mitä joku muu ehkä vaatii sinulta, saa kokonaan määrätä, mitä teet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotiäidin työkin on tärkeää ja vaativaa työtä. Arvostan sitä suuresti. En edes kirjoittelisi koulutuksista, ellet itse olisi ottanut esiin että tyytymättömyyttäsi tilanteeseesi.Ja edelleen: SE EI OLE IYSENSÄ MYYMISTÄ vaan tärkeää työtä.
Se on tietyssä mielessä "itsensä myymistä", jos jää huonoon suhteeseen taloudellisten näkökohtien tähden. Eikä siinä siis mitään, kunhan tekee itselleen pelin selväksi. Ja opettelee olemaan onnellinen vallitsevissa oloissa.
ei kuulemma ole uusille hoitajille tarvetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kukaan ole väittänyt että kotiäitiys on itsensä myymistä, hyvänen aika sentään. Se on tietyssä mielessä "itsensä myymistä", jos jää huonoon suhteeseen taloudellisten näkökohtien tähden. Eikä siinä siis mitään, kunhan tekee itselleen pelin selväksi. Ja opettelee olemaan onnellinen vallitsevissa oloissa.
Siis on edelleen tietyissä olosuhteissa itsensä myymistä?? Ja miehenhän ei tietenkään kuuluu elättää perhettään ja lapsiaan? Kaikki on vain myymistä ja ostamista ja kohteena on aina NAINEN
Voi pyhä jysäys teitä naisia.
Ei kukaan ole väittänyt että kotiäitiys on itsensä myymistä, hyvänen aika sentään. Se on tietyssä mielessä "itsensä myymistä", jos jää huonoon suhteeseen taloudellisten näkökohtien tähden. Eikä siinä siis mitään, kunhan tekee itselleen pelin selväksi. Ja opettelee olemaan onnellinen vallitsevissa oloissa.
Siis on edelleen tietyissä olosuhteissa itsensä myymistä?? Ja miehenhän ei tietenkään kuuluu elättää perhettään ja lapsiaan? Kaikki on vain myymistä ja ostamista ja kohteena on aina NAINEN
Voi pyhä jysäys teitä naisia.
Huonoon suhteeseen voi haluta jäädä monista syistä. Joku ajattelee yhteisten lasten etua. Joku omaa mainettaan ja kunniaansa. Joku turvallisuuden tunnettaan. Joku jotain muuta. Niin kauan kun suhteesta saa jotain sellaista mitä itse haluaa, ei voida puhua "myymisestä". Kumpikin saa ja antaa.
Sen sijaan jos se mitä saa on ainoastaan raha, ja muuten itse kituu suhteessa, voi minusta alkaa miettiä asioita vähän toiseltakin kantilta.
Huonoon suhteeseen voi haluta jäädä monista syistä. Joku ajattelee yhteisten lasten etua. Joku omaa mainettaan ja kunniaansa. Joku turvallisuuden tunnettaan. Joku jotain muuta. Niin kauan kun suhteesta saa jotain sellaista mitä itse haluaa, ei voida puhua "myymisestä". Kumpikin saa ja antaa. Sen sijaan jos se mitä saa on ainoastaan raha, ja muuten itse kituu suhteessa, voi minusta alkaa miettiä asioita vähän toiseltakin kantilta.
Sellaista suhdetta ei olekaan, jossa saisi AINA kaiken mitä haluaa eikä KOSKAAN mitään mitä ei halua.
Sen lisäksi suhde muuttuu koko ajan. On seurusteluvaihe, on pikkulapsivaihe, on erilaisia kriisejä, seksi ei aina suju tai sitä ei ole, on kausia jolloin inhoaa toista, on kausia jolloin kaikki on hyvin, on keski-iän kriisit, on eläköitymisvaihe. On työssäolokausia, on työttömyskausia. On kotiäiti ja -isäkausia. On päiväkoti- ja koulukausia.
Jokaiseen sisältyy elementtejä, joita ei halua tai joita haluaisi lisää. Ei ole ollenkaan itsensä myymistä silloin jarruttaa halujaan "vapaana kuin taivaan lintu" vaan se on vastuullista ja pitkäjänteistä harkintaa.
Ainoat asiat jotka eivät muutu koskaan parempaan ovat puolison väkivaltainen luonne ja päihteiden käyttö.
Huonoon suhteeseen voi haluta jäädä monista syistä. Joku ajattelee yhteisten lasten etua. Joku omaa mainettaan ja kunniaansa. Joku turvallisuuden tunnettaan. Joku jotain muuta. Niin kauan kun suhteesta saa jotain sellaista mitä itse haluaa, ei voida puhua "myymisestä". Kumpikin saa ja antaa. Sen sijaan jos se mitä saa on ainoastaan raha, ja muuten itse kituu suhteessa, voi minusta alkaa miettiä asioita vähän toiseltakin kantilta.
Sellaista suhdetta ei olekaan, jossa saisi AINA kaiken mitä haluaa eikä KOSKAAN mitään mitä ei halua.
Sen lisäksi suhde muuttuu koko ajan. On seurusteluvaihe, on pikkulapsivaihe, on erilaisia kriisejä, seksi ei aina suju tai sitä ei ole, on kausia jolloin inhoaa toista, on kausia jolloin kaikki on hyvin, on keski-iän kriisit, on eläköitymisvaihe. On työssäolokausia, on työttömyskausia. On kotiäiti ja -isäkausia. On päiväkoti- ja koulukausia.
Jokaiseen sisältyy elementtejä, joita ei halua tai joita haluaisi lisää. Ei ole ollenkaan itsensä myymistä silloin jarruttaa halujaan "vapaana kuin taivaan lintu" vaan se on vastuullista ja pitkäjänteistä harkintaa.
Ainoat asiat jotka eivät muutu koskaan parempaan ovat puolison väkivaltainen luonne ja päihteiden käyttö.
että niin kauan kun suhteesta saa jotain mitä haluaa/tarvitsee. Kaikissa mainitsemissasi tilanteissa näin voi tapahtua ja normielämässä tapahtuukin.
On myös noin yleisellä tasolla käsitellen suhteita, joissa joutuu tekemään suhteettoman suuria myönnytyksiä ja jos niitä suostuu tekemään rahasta, niin...
ja onko itsensä myymistä vai ei. Se ei nyt auta ap:tä.
Mielestäni joku tuossa edellä teki aika fiksuja kysymyksiä, siitä, mitä itse haluat, ap. Nyt sinun on aika se selvittää. Ei se, mitä oletat miehesi haluavan tai mitä yhteiskunta tai av-mammat haluaa, vaan ihan mitä itse haluat.
Viestiäsi leimaa tietynlainen pelko. Pelko toimeentulosta, lapsen menettämisestä, avioerosta. Tuo pelko estää sinua näkemästä, että voit itse vaikuttaa näihin asioihin ainakin jonkin verran. Et kertaakaan totea, että ei, en halua avioeroa, koska rakastan miestäni. Tai kyllä, haluan avioeron, koska mies ei arvosta minua. Sen sijaan puhut siitä, kuinka mies ei rakasta sinua ja kuinka mies varmaan jättää sinut.
Nyt on aika miettiä, haluatko sinä jatkaa liittoanne, haluatko mennä töihin, haluatko opiskella vai olla kotiäiti. Tee itsesi onnilliseksi ja itsevarmaksi. Mene vaikka kiireapulaiseksi kauppaan töihin, saat omaa rahaa, jolla voit käydä kampaajalla, ostaa uusia vaatteita ja esim. harrastaa jotakin. Et voi elää elämääsi ajatellen, että joku muu tekee ne päätökset ja sinä vain reagoit sitten niihin ja sopeudut. Kun teet itsesi onnelliseksi, saattaa hyvinkin olla, että myös avioliittosi paranee.
Se on työtä. Pää pystyyn! Siihen, että sinulla ei vielä ole ammattia, on varmaan omat syynsä.
Sinun ei tule ajatella: Minulla ei ole ammattia --> Olen huono.
Älä anna kenenkään painaa sinua alas. Tämä ei tarkoita, ettetkö olisi tehnyt elämässäsi väärin ja virheitä. Mutta et sinä ole huonompi ihminen kuin miehesi tai kukaan muu. Rakasta itseäsi ja lastasi, vaikka olisi vaikeaa.