Lue keskustelun säännöt.
Paikalla muita jotka uskovat tietävänsä asioita..? Elikkä siis...
08.06.2010 |
... tarkoitan sitä, että olen jo pitkään kokenut näin, ja viime aikoina todennut, että minulla täytyy olla jokin "kyky" tai intuitio, miksi sitä sanotaankaan. Tiedän, että monen mielestä tämä kuulostaa hullulta ja kuvittelulta, mutta sellainen jolla itsellään on tällaista kokemusta, tietää mistä puhun. Eli,
koen, että "tiedän" mitä ihminen oikeasti ajattelee. Jos puhun jonkun kanssa, niin vaistoan hänestä hänen ajatusmaailmansa, ja sen, onko hän aidosti sitä mitä on olevinaan. Ja että yrittääkö hän esittää jotain muuta mitä on. Tällaiset asiat uskon tietäväni.
Ja tuo tekee elämän aika hankalaksi välillä, kun, noh...... minä vain tiedän mitä toinen minusta ajattelee! En voi sille mitään.
Ymmärsiköhän kukaan?
Niin, ja olen äärimmäisen herkkä ihminen, siis todella. Ihan liian herkkä...
Kommentit (37)
Ja kuinka paljon - tai vähän - täällä on todennäköisesti porukkaa tällä hetkellä, on huolestuttavaa kuinka suuri osa populasta luulee olevansa ajatuksenlukijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omaan hyvän tunneälyn ja lapsena jouduin monesti menemään väliin kun isä kävi äitiin käsiksi : (
ihmisellä, joka on joutunut lapsuudessaan herkistymään vanhempiensa oikuille ja mielialojen vaihtelulle.
Minä jouduin aina myötäilemään ja pienestä pitäen varomaan, mitä tuleman piti. Aikuisena sama jatkuu siten, että huomaan pienimmätkin ilmeet ja ilmeen ja eleiden muutokset ja osaan niistä päätellä, mitä toinen ajattelee.
Ja kyky on rasittava. Sillä kaikki ihmiset eivät suinkaan ajattele ystävällisesti kanssaihmisestään.
mitä ihmisille pian tapahtuu, avioero, sairaus jne.
nyt sekoitat käytöksen kultaisen kirjan opit!
vaan huonoa käytöstä ja ennakkoluuloja. Tiedätkö puhelinmyyjän soittaessa, èttä hän myy lehtiä? Minäkin tiedän, mutta en pidä itseäni näkijänä.
Minä teen katsantoja,enegiahoitoja,aura tulkintoja,enkeli hoitoja yms.Ennen kans sain ihme värinöitä ihmisten lähellä kun tietoa vaan alkoi tulemaan,nyt olen oppinut sulkemaan tuon "linjan" kun tapaan ihmisiä...tahdon tutustua heihin kuin normaaleihin ihmisiin ilman että "näen" heidän vierellään kuolleen isän jolla olisi asiaa.Eilen juuri bussissa mietin tätä aihetta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jossain juhlissa on esim hyvin raskasta kun lukuisien ihmisten tunteet vyöryy ja velloo siellä. Olenkin mieluummin pienissä piireissä tai omassa rauhassa, kun on raskasta olla kaiken sen ihmisten sisäisen jutun kanssa.
Minä myös herkistynyt lapsena pienillekin viesteille. Ikinä ei tiennyt mistä tuuli ja piti olla tuntosarvet pystyssä.
Yleensä teen nopeat intuitiiviset päätelmät ihmisistä. Enkä ole useinkaan erehtynyt. Hassua on, että jostain syystä tilanteet menee niin, että ihmisten fasadit pettävät seurassani. Luulen, että sen takia en ole mikään supertykätty hynytyttöpatsaan saaja :)
en missään tekemisissä minkään henkien tai vainajien kanssa niin kuin jotkut tässä ketjussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
uskovainen, ja olen huomannut että tunnistan toiset uskovaiset.
en kuitenkaan väitä että tunnistaisin kaikki uskovat, mutta aina kun on tullut se outo aavistus, niin se on pitänyt paikkansa.
(niissä tapauksissa mitkä olen myöhemmin saanut selville)
esim. vilkaisin viimeisintä vauvalehteä, ja siellä oli juttu sairaasta lapsesta. heti tuli sellainen fiilis että vanhemmat ovat uskovaisia, ja niin he olivatkin.
En tiedä onko minulla muuta herkkyyttä tietää mitä muut ihmiset ajattelevat jne. ainahan sitä kaikenlaisia ajatuksia tulee, mutta harvemmin jään miettimään niitä enempää, sillä useinkaan en pääse tutustumaan ihmisiin niin hyvin että saisin tietää onko aavistukseni osuneet oikeaan vai eivät.
uskovainen, ja olen huomannut että tunnistan toiset uskovaiset.
Fraseologia, tietyt valinnat. Jutun kuvituksessa on ollut jotain huomaamattomia uskonnollisia elementtejä. Helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te itserakkaasti oletatte tietävänne totuuden kuuntelematta muita ihmisiä. Huhhuh. Jokaisella meistä on joskus sellaisia ajatuksia että riippumatta siitä mitä olemme nähneet, kuulleet tai muuten kokeneet tuntuu kuin joku ehkä olisi jonkinlainen. Niitä kutsutaan ennakkoluuloiksi. On hyvin huono idea vain heittäytyä sen kuvitelman varaan että oma ennakkoluuloisuus on jonkinlainen "lahja".
Tottakai jotkut ovat parempia ihmistuntijoita kuin toiset, mutta ajatus siitä, että "tietää, mitä toiset OIKEASTI ajattelevat" on kieltämättä jo sairasta. Ja vaarallista, epäreilua ja ties mitä.
Voihan sitä luulla tietävänsa vaikka mitä, mutta on täysin eri asia mikä on totuus, ja oikeastaan sairauden häilyvä raja taitaa mennä siinä, että ymmärtää sen. Voi ajatella toisen "varmaankin miettivän näin", mutta jos ihminen oikeasti elää uskossa, että näkee toisten pään sisään, se on huono juttu.Enkä nyt halua tällä mitätöidä kaikkien muiden "kykyjä", vaan nimenomaan keskittyä tähän "tiedän mitä muut oikeasti ajattelevat" -tapaukseen.
mutta itse (olen se mm. raskaanaolevien bongailija) olen huomannut että minulle tapahtuu samaa. Yleensä juttu menee niin, että henkilö sanoo olevansa vaikkapa asiasta sitä ja tätä mieltä, mutta hetken kuluttua kun puhumme asiasta enemmän hän kertookin ettei itse asiassa ajattelekaan niin. Sanoo vaikka, että Marja on mukava ihminen ja hetken kuluttua käykin ilmi että Marjan kanssa on ollut ongelmia,eikä hän olekaan niin mukava, ihan näin vaan esimerkkinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minun äitini kuvittelee 'tietävänsä asioita' ja näkee 'enneunia'. Myös läheisten ajatukset ja tunteet kuvittelee tietävän.
Kaikkien sanomisista lukee rivien välistä semmoista mitä siellä ei ole. Kaikkien sanomisten kanssa pitää olla aina hyvin tarkkana hänen kanssaan.
Soittelee sitten minulle ja kaikille sukulaisille ja tivaa ties mitä ihmeellisyyksiä joita pitää aivan totena.
Se on oikeasti kauhean raskasta. Koskaan ei tiedä mitä omituista asiaa alkaa jauhamaan ja vielä koko suvun kesken.
Tulipahan vaan mieleen :/
pakkohan sen on perustua tietäjän omiin uskonmusjärjestelmiin, oletuksiin siitä miten maailma makaa ja miten sen pitäisi maata. Mutta kun ihmisten ajatukset eri asioista voi olla hyvinkin erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minun äitini kuvittelee 'tietävänsä asioita' ja näkee 'enneunia'. Myös läheisten ajatukset ja tunteet kuvittelee tietävän.
Kaikkien sanomisista lukee rivien välistä semmoista mitä siellä ei ole. Kaikkien sanomisten kanssa pitää olla aina hyvin tarkkana hänen kanssaan.
Parasta oli, kun lasta yrittäessämme alkoi tivaamaan olenko raskaana. Oli aivan varma siitä, ja loukkasi minua todella jankuttaessaan asiasta. Olimme yrittäneet jo tovin ja aihe oli kipeä. Myöhemminkin on ollut samantyylistä, kun on ollut varma jostain asiasta, mikä ei ole kuitenkaan pitänyt paikkaansa. Toisille jää mukava osa jankuttaa, että hän on erehtynyt.
Aavistan asioita ennakolta, jo ennen kuin mitään siihen viittavaakaan on tapahtunut (mm. äitini kuoleman tiesin "vaistonvaraisesti" jo pari vuotta ennen kuin hän sairastui vakavasti.
Kykenen myös aistimaan ihmisten välisiä energioita. Isossa seurueessa kykenen tuntemaan jos joillain on keskenään suhde (esim. pettävät puolisoitaan).
Samoin tiedän pomminvarmasti onko joku raskaana (olen muutamasta ihmisestä tiennyt heidän raskaudestaan jo ennen kuin ihminen itse). Olen tähän mennessä myös aina tiennyt raskaana olevien ystävien lasten sukupuolen ennakolta.
Lisäksi olen muutamia kertoja nimettömästä lehtiuutisesta tiennyt, kuka onnettomuuden uhri on.
En kuitenkaan yleensä puhu näistä aavistuksistani tai tiedoistani kenellekään, en halua olla mikään "ennustajaeukko". Monesti usein hämmästyn itsekin kun tajuan tienneeni jonkin asian ennakolta...
ovat mielisairauksia.
Intuitiosta ei voida puhua samana päivänä.
Kukaan meistä intuitiivisistä ei varmasti ajattele noin yksioikoisesti, kuin teilaajat.
Tyyliin jos tuo nyt ajattelee sanaa mansikka, niin pääni sisällä on mansikoita tonneittain.
Intuitio varmaankin koostuu tarkasta ja tahattomasta kehonkielen lukemisesta, eleistä, ilmeistä, äänen painoista, näkyvistä ja näkymättömistä vihjeistä, joista nämä päätelmät syntyvät...
Harva kertoo lyhyen tuttavuuden perusteella, että on älykäs tai onneton.
Aina voi kuvitella toisesta vaikka mitä, mutta kenen totuutta olet kertomassa? Omaasi vai sen toisen, jonka ajatusmaailmaan et ikinä pääse.