Lastenkutsut, miten antaa vieraiden lahjat?

Eli olen piilottanut pienet pussit kaikille ja ovat etsineet niitä tietystä huoneesta

voisi karsia kaiken turhan krääsän, eli lahjat (!) pois! Sankarillekin annettavat lahjat ovat vain kauhea lisä lastenhuoneen tavara/krääsä/muoviesine -paljouteen!



Puhumattakaan nyt että vieraillekin annetaan halpaa Tiimaritavaraa kotiin hajotettavaksi!



Lapsemme eivät tarvitse enempää tavaraa!



Vähemmän roinaa, enemmän aikaa, kuten Vihreätkin jo sanoivat.

voikun



mutta lasten näkökulmasta ne ongintajutut on niin ihania, niin meilläkin niitä tehdään. Yleensä lapset haluaa just sitä perusongintaa tai aarteenetsintää.

Se voi olla myös syötävää, tarroja tms. kulutustavaraa. Vihko+värikyniä, mitä vain :)

Ei lahjan ole pakko olla krääsää (kyniä, tarroja, kumeja, pari karkkia on meidän lahjapussukoissa)

Ja meillä on ostettuna saippuakuplia lapsille, mielestäni kiva näin kesällä ;)

vihko, puuhakirja, kynä, purkkaa tms. Meillä lahjapusseja on etsitty "polttaa, polttaa, viilenee" leikillä. Tiedättekö mitä leikkiä tarkoitan :) Mä olen kuiskannu vihjeen antajille missä pussukka on.

että hemmetti pitää vieraillekkinlahjat vielä antaa!!!!! Jos lapsella on yhtenä päivänä vuodessa synttärit niin eikö se nyt voisi nauttia yksin niistä lahjoista. Kuitenkin tod.näk. synttärisankari kutsutaan sitten vastavuoroisesti toisen synttäreille ja sinne viedään lahja...en ymmärrä...



Juuri eräs äiti kirosi puistossa kun vastalahja oli ollut arvokkaampi kuin heidän viemänsä lahja...ei mitään ideaa eikä järkeä sanon minä...ei minun lapsuudessani tällaista ole ollut. itse keksittiin leikit ja äiti teki herkut. Ei tartettu mitään ohjattua toimintaa vaan ihan oma mielikuvitus riitti ja hauskaa oli!!



Onneksi meidän lapset on vielä niin pieniä että ei tarvitse murehtia tällaisia. Ja voin vannoa että meidän kaverisynttäreillä ei vastalahjoja ostella!

Vituttaa kun synttäreiltä työnnetään mukaan jotain turhanpäiväistä krääsää. Antakaa lapsille lahjaksi hyvin voiva maapallo.

ei minun lapsuudessani tällaista ole ollut. itse keksittiin leikit ja äiti teki herkut. Ei tartettu mitään ohjattua toimintaa vaan ihan oma mielikuvitus riitti ja hauskaa oli!! /i]

Ja ne vieraiden lahjat eivät minullakaan ole ykkösenä, mutta kyllä meillä 70-luvullakin oli ongintaa. Vanhempani myös ohjasivat yhteisiä leikkejä, sitä vapaata leikkiä oli montasataa muuta päivää vuodessa ;) Ja muistan aina kivoina ne vanhempien osallistumiset niin omissa kuin kavereidenikin synttäreillä.

t. ap

synttäreiltä tarvi jakaa.

jota minun tuttavapiirissäni on tuskailee aina tätä vastalahja systeemiä...oli se sitten aarteen etsinnän tai onginnan muodossa...eli pliis jättäkää ne krääsät pois!

Sillä siitä päästään. Meidän lasten lähipiirissä se onneksi on harvinaista. Toki meilläkin on ollut esim aarteenetsintää, josta porkka on löytänyt ison karkkiaarteen. Karkit on sitten popsittu porukalla heti. Musta paras kaverilahja on virikkeellinen, aktiivinen synttärijuhla, jossa ohjelma on etukäteen mietitty ja vieraita ajateltu. Inhoan noita "pelattiin pleikkaa koko aika" -juhlia!