Omasta halusta lapseton
Alempana olevan ketjun innostamana tämä. Joku kyseli miksi lapsettomuudesta kysyminen on niin arka asia, miksi ei voi vain vastata että pitää lapsista mutta ei halua omia.
No jos ei tosiaan pidä lapsista! En siis tietenkään lapsia inhoa tai kohtele huonosti. En vain pidä niistä samaan tapaan kuin en pidä kesäkeitosta. Eli lapset eivät kuulu elämääni.
Ikää minulla 32 ja elän parisuhteessa, onko tällainen elämäntapa tosiaan mielestänne niin outo?
Ja ai niin, vastaus miksi olen Vauvalla on Google, joku kuitenkin kysyy ja ihmettelee!
Kommentit (26)
ja kerro tilanteesi, sinulla saattaa silloin olla lapsia tai haluat niitä. Niin se mieli vaan muuttuu. Vähän päälle kolmekymppisenä moni haluaakin nykyään olla lapseton, kun opiskelut ja mieleisen duunin saavuttaminen vie niin kauan aikaa. Elämäänsä voi täyttää jos jonkinlaisilla harrastuksilla ja ystävien kanssa hengaamisella, mutta monelle se ei kuitenkaan loppujen lopuksi riitä ja siinä 40 vuoden paikkeilla tulee halu saada oma perhe.
vien miehesi ja saan vielä lapsetkin kaupanpäälle eikä tarvitse itse vaivautua synnyttämään. Tattis vain! Elämältä kaiken sain... ;D
Elämäänsä voi täyttää jos jonkinlaisilla harrastuksilla ja ystävien kanssa hengaamisella, mutta monelle se ei kuitenkaan loppujen lopuksi riitä ja siinä 40 vuoden paikkeilla tulee halu saada oma perhe.
ja kerro tilanteesi, sinulla saattaa silloin olla lapsia tai haluat niitä. Niin se mieli vaan muuttuu. Vähän päälle kolmekymppisenä moni haluaakin nykyään olla lapseton, kun opiskelut ja mieleisen duunin saavuttaminen vie niin kauan aikaa. Elämäänsä voi täyttää jos jonkinlaisilla harrastuksilla ja ystävien kanssa hengaamisella, mutta monelle se ei kuitenkaan loppujen lopuksi riitä ja siinä 40 vuoden paikkeilla tulee halu saada oma perhe.
Voin tullakin kertomaan. Jos pääni yhtäkkiä 40 vuoden pinnassa sekoaisi ja haluaisinkin lapsia, essureni huolehtii ettei niitä tule.
Tehty jo vuosi sitten ja sitä ennen tappelin 1.5 vuotta sen saamiseksi, vaikka laillisen ikärajan jälkeen pitäisi olla läpihuutojuttu.
Olen 50-vuotias enkä ole elämässäni hetkeäkään halunnut lasta. Muuten olen mielenterveydeltäni ns. normaali. Minulla on pienestä pitäen ollut elämässäni tavoitteita ja päämääriä eikä minun ole tarvinnut täyttää elämääni lapsilla. Minulle lapset eivät riittäisi elämän pääsisällöksi. Voin toki keksiä pahempiakin elämäntapoja kuin lapsille eläminen, mutta globaalisti ajatellen parempiakin on.
Olen 50-vuotias enkä ole elämässäni hetkeäkään halunnut lasta. Muuten olen mielenterveydeltäni ns. normaali. Minulla on pienestä pitäen ollut elämässäni tavoitteita ja päämääriä eikä minun ole tarvinnut täyttää elämääni lapsilla. Minulle lapset eivät riittäisi elämän pääsisällöksi. Voin toki keksiä pahempiakin elämäntapoja kuin lapsille eläminen, mutta globaalisti ajatellen parempiakin on.
Ihan sama kuin minä menisin esim. jääkiekko-aiheisille sivustoille kertomaan, että hei, mä en ole yhtään kiinnostunut lätkästä. Sillä tiedolla tuskin kukaan tekee mitään, saati, että se kiinnostaisi ketään.
vaikuttaa siltä, kuin korostaisivat elämäntapaansa. Se johtuu siitä, että kaikkien oletetaan automaattisesti haluavan lapsia, ja jos niitä ei ole, oletetaan, että kyse on tahattomasta lapsettomuudesta. Kuitenkin nykyään yhä useammat tekevät valinnan pysyä lapsettomina. Äitipalstoilla vap.eht.lapsettomat tuomitaan, mitä en voi ymmärtää. Jokaisen oma valinta. Tulee mieleen, että kyseisiä tuomitsijoita harmittaa, kun joku on päättänyt olla luopumatta vapaudestaan, yöunistaan jne. Kun oma uhmis valvottaa tms. niin sellaisen lukeminen netistä ärsyttää takuulla. Ja kun joku kirjoittaa netissä, ettei jaksa riehuvia lapsia, äitiä siinä ärsyttää tieto siitä, että kyseistä kirjoittajaa ärsyttävät juuri ko. äidin omat lapset kaikkien muiden joukossa.
Ymmärrän sen, että kaupungilla tai muissa julkisissa paikoissa nähdyt tuntemattomat lapset ovat rasittavia. Usein lapset sotkevat, pitävät meteliä jne. Omaa lastaan yleensä rakastaa ja hänen sotkuunsa, huutoonsa jne. suhtautuu siksi ymmärtäväisemmin. ITselläni on lapsi, ja suunnittelen toisen hankintaa, mutten itsekään jaksa vieraiden lapsia kovinkaan pitkiä aikoja. Omat lapset ovat vaan eri juttu.
Olen 50-vuotias enkä ole elämässäni hetkeäkään halunnut lasta. Muuten olen mielenterveydeltäni ns. normaali. Minulla on pienestä pitäen ollut elämässäni tavoitteita ja päämääriä eikä minun ole tarvinnut täyttää elämääni lapsilla. Minulle lapset eivät riittäisi elämän pääsisällöksi. Voin toki keksiä pahempiakin elämäntapoja kuin lapsille eläminen, mutta globaalisti ajatellen parempiakin on.
Ihan sama kuin minä menisin esim. jääkiekko-aiheisille sivustoille kertomaan, että hei, mä en ole yhtään kiinnostunut lätkästä. Sillä tiedolla tuskin kukaan tekee mitään, saati, että se kiinnostaisi ketään.
Kyllahan taalla keskustellaan muustakin kuin lapsista. Toissapaivana joku taisi kysella jotain vetoketjun ompelemisesta ;-), vai onko sekin sallittua vaan lapsellisille? ;-)
Olen 50-vuotias enkä ole elämässäni hetkeäkään halunnut lasta. Muuten olen mielenterveydeltäni ns. normaali. Minulla on pienestä pitäen ollut elämässäni tavoitteita ja päämääriä eikä minun ole tarvinnut täyttää elämääni lapsilla. Minulle lapset eivät riittäisi elämän pääsisällöksi. Voin toki keksiä pahempiakin elämäntapoja kuin lapsille eläminen, mutta globaalisti ajatellen parempiakin on.
etta naa ihmettelijat ovat suuremmaksi osaksi nuoria ei koulutettuja ihmisia, jotka luulevat, etta "elaman tayttymys" loytyy lapsista ja omakotitalosta ;-)
Joidenkin on vaan vaikea laajentaa sita putkinakoa ja ymmartaa, etta elaman sisaltoa voi saada vaikka mista. Lapset ei ole ainoa onni ja autuus :-)
nim.merk "kahden aiti, mutta ymmarran myos muita valintoja"...
just niinkun joku sanoi, ettei hänkään mene jääkiekkosivustoille vinkumaan ettei tykkää jääkiekosta!!
En mene minäkään vinkumaan moottoripyöräsivustoille siitä kuinka en voi sietää moottoripyöriä!!
Niinpäs mielestäni lapsettomat, jotka täällä kumminkin pyörivät, haluaisivat todellisuudessa lapsia, mutta eivät vain ole syystä tai toisesta niitä saaneet ja sitten leikitään niin onnellista lapsetonta...
Ei todella arsyta muiden valinnat! Olen NIIIIIN onnellinen siita etta mulla on lapset. Elama joka pyoris tyon ja jonku harrastuksen valia tuntuis vaan todella ohuelta. Lahinna mua saalittaa etta joku jaa vapaaehtoisesti jostain niin suuresta ja hienosta asiasta paitsi. Toisaalta koitan olla saalimatta, jokainen valitsee itse elamanpolkunsa omista lahtokohdistaan.
Sitapaitsi yllatys yllatys - aiditkin voi tehda tyota ja harrastaa ja matkustella ja kaikkea muuta mita muutkin. Ihan kaikki entiset hommat vaan ei enaa kiinnosta kun on kokenut jotain niin paljon suurempaa.
Onnea kaikille valitsemallaan polulla, luulis vaan et taa on vahan vaara foorumi hehkuttaa vapaaehtoista lapsettomuutta. Ei valttamatta osu ja uppoo.
vaikuttaa siltä, kuin korostaisivat elämäntapaansa. Se johtuu siitä, että kaikkien oletetaan automaattisesti haluavan lapsia, ja jos niitä ei ole, oletetaan, että kyse on tahattomasta lapsettomuudesta. Kuitenkin nykyään yhä useammat tekevät valinnan pysyä lapsettomina. Äitipalstoilla vap.eht.lapsettomat tuomitaan, mitä en voi ymmärtää. Jokaisen oma valinta. Tulee mieleen, että kyseisiä tuomitsijoita harmittaa, kun joku on päättänyt olla luopumatta vapaudestaan, yöunistaan jne. Kun oma uhmis valvottaa tms. niin sellaisen lukeminen netistä ärsyttää takuulla. Ja kun joku kirjoittaa netissä, ettei jaksa riehuvia lapsia, äitiä siinä ärsyttää tieto siitä, että kyseistä kirjoittajaa ärsyttävät juuri ko. äidin omat lapset kaikkien muiden joukossa.
Ymmärrän sen, että kaupungilla tai muissa julkisissa paikoissa nähdyt tuntemattomat lapset ovat rasittavia. Usein lapset sotkevat, pitävät meteliä jne. Omaa lastaan yleensä rakastaa ja hänen sotkuunsa, huutoonsa jne. suhtautuu siksi ymmärtäväisemmin. ITselläni on lapsi, ja suunnittelen toisen hankintaa, mutten itsekään jaksa vieraiden lapsia kovinkaan pitkiä aikoja. Omat lapset ovat vaan eri juttu.
Minäkään en ymmärrä, miksi lapsettomat ylipäätänsä käyvät täällä. Maailma on täynnä mielenkiintoisia saitteja (jos haluaa vaikka niitä vetoketjun ompeluohjeita), mutta että juuri vauva-lehden verkkosivuille.... Ei ymmärrä. Ei tulisi itselleni mieleenkään mennä sellaisille sivuille, joiden toiminta ei oikeasti kiinnosta.
vilkaissutkaan tällaista palstaa. (nyt 40v ja 3 lasta) Ukko muuten väittää, ettei edelleenkään halua vaihtaa nuorempaan, vaikka olen vapauden antanut eli mun hyvintienaavaa timmiä ukkoa tuskin saat ;)
Mä muuten kävin jopa gynellä kyselemässä 30v sterilisaatiota, kun olin niiiin varma, että mähän en kakaroita tee. Onneksi hän oli minua vanhempi ja viisaampi. Niin se mieli voi muuttua, mutta mulla on myös 2 yli 40v tuttavapariskuntaa, joiden mieli ei ole muuttunut, eikä rouvat enää hedelmällisessä iässä olekaan. Eli koetan antaa kaikkien kukkien kukkia ja itse muistutan itseäni tasaisin väliajoin, että sanonta "mä en ainakaan koskaan.." on koominen
onhan tämä paljon esillä aina ihan lehdissäkin (lainataan juttuja) eli itse en sitä ihmettele yhtään. Tämähän on keskustelupalsta, vaikka nimeltään onkin vauva.... Mutta siis asiaan: itse ymmärrän täysin jos joku ei halua lapsia. En itsekään niitä nuorempana halunnut. Mulla on 2 lasta, mutta ikinä ei ole ollut vauvakuumetta ja jos me ei oltaisi jostain syystä lapsia saatu niin ei se olisi ollut maailmanloppu. Ja vaikka mulla omia lapsia on niin silti en ole noin yleisesti lapsirakas, eli omia lapsia rakastan yli kaiken, mutta muista lapsista en erityisesti pidä.
Mäkin olen 32v ja elän parisuhteessa. En koskaan voisi sanoa, että pidän lapsista, koska se ei ole totta. Mutta en myöskään voi sanoa, että inhoan lapsia, vaikka se on totta! En ole koskaan osannut olla lasten kanssa, enkä mielelläni tapaa lapsia, koska ne ovat niin arvaamattomia, likaisia ja meluavat kovaan ääneen, itkevät, kitisevät, ovat itsekkäitä ja tarvitsevia. En halua ottaa lapsia tai vauvoja syliin, se tuntuu inhottavalta. Mutta näitä ajatuksia ei ole soveliasta julkisesti sanoa, enkä siksi niin tee. Voi olla että mieleni joskus muuttuu ja haluankin oman lapsen, mutta se on kuitenkin poikkeus. Muiden lapset ovat silti inhottavia.
just niinkun joku sanoi, ettei hänkään mene jääkiekkosivustoille vinkumaan ettei tykkää jääkiekosta!!
En mene minäkään vinkumaan moottoripyöräsivustoille siitä kuinka en voi sietää moottoripyöriä!!
Tämän nimihän on aihe vapaa! Täällä on erikseen noita palstoja joissa aihe on rajatumpi.
tämä on keskustelupalsta, aihe vapaa, ei lapsiin liittyvä palsta, vaikka sattuukin olemaan vauva-lehden sivulla. Taitaapi olla muuten yksi suomen suosituimpia keskustelupalstoja vielä!
Olen elänyt lapsiperheessä suurimman osan elmästäni, koska mieheni lapset ovat asuneet perheessäni. Rakastan heitä, mutta omia lapsia en tosiaan ole koskaan halunnut, eivätkä mieheni lapset ole olleet eivätkä tule olemaan elämäni pääsisältö.
Siitä, että on a, ei automaattisesti seuraa b. Lapsettomuudesta ja haluttomuudesta hankkia omia lapsia ei seuraa, että ei tietäisi mitään lapsiperheen elämästä eikä olisi siitä kiinnostunut. Olen kiinnostunut siitä ja tiedänkin siitä jotakin. Se vain ei ole elämäni pääsisältö. Kuten ei tämä palstakaan.
Olen 50-vuotias enkä ole elämässäni hetkeäkään halunnut lasta. Muuten olen mielenterveydeltäni ns. normaali. Minulla on pienestä pitäen ollut elämässäni tavoitteita ja päämääriä eikä minun ole tarvinnut täyttää elämääni lapsilla. Minulle lapset eivät riittäisi elämän pääsisällöksi. Voin toki keksiä pahempiakin elämäntapoja kuin lapsille eläminen, mutta globaalisti ajatellen parempiakin on.
Ihan sama kuin minä menisin esim. jääkiekko-aiheisille sivustoille kertomaan, että hei, mä en ole yhtään kiinnostunut lätkästä. Sillä tiedolla tuskin kukaan tekee mitään, saati, että se kiinnostaisi ketään.
Ei vaan, vakavasti ottaen: ihmettelen lähinnä sitä, miksi teillä vapaaehtoisesti lapsettomilla on kova tarve puolustella valintaanne nimenomaan meille "lapsellisille". Olen huomannut myös tietynlaista oman elämäntavan ylikorostamista, ainakin ne vapaaehtoisesti lapsettomat joita tunnen, huutelevat aina kovaan ääneen sitä etteivät lapsia halua. Ehkä kohtaatte ennakkoluuloja? Joskus myös vahvistatte niitä omilla puheillanne ja käytöksellänne. Minulle henkilökohtaisesti on ihan sama, hankkiiko joku lapsia vai ei. Se on henkilökohtainen asia, enkä kysele kenenkään lapsisuunnitelmia, jos kyseinen henkilö ei itse ota niitä puheeksi. Lapsivihaajia en ymmärrä, kuten en ymmärrä minkään tietyn ihmisryhmän vihaajia (kukaan ei esim. koskaan sano vihaavansa vanhuksia, joten miksi kukaan vihaisi kaikkia lapsiakaan). Itse pidän joistain lapsista enemmän, toisista vähemmän. Kaikkia kohtelen kuitenkin siten kuin toivon omia lapsiani kohdeltavan, eli ystävällisesti.
Minulle on monesti käynyt niin, etten ole edes ihmetellyt jonkun ihmisen lapsettomuutta, kun he itse usein ja perusteellisesti asiaa haluavat puida. Aika moni lapsettoman elämän valinnut on lisäksi tehnyt aivan oikean ratakisun, monille heistä olisi edes vaikeaa kuvitella lasta.
ne olivat mulle ihan yhdentekeviä kunnes sitten sain ensimmäisen omani. Sitä tunnetta ei voi kuvailla sanoin, mutta nyt kun tiedän mitä äidinrakkaus on, en kadu yhtään sitä että lapsia sain. Mutta kukin kulkee omaa polkuaan, ja sitä on muiden kunnioitettava.
parkuvia, kirkuvia, oksentavia, kuolaavia, metelöiviä, likaisia, haisevia, takertuvia, sotkuisia, sotkevia, aikaavieviä lapsia. Muita lapsia en inhoa!