saitko mielestäsi teini-iässä riittävästi muotivaatteita?
Kommentit (7)
en kyllä ollut hirveästi muotivaatteiden perään, olisin saanut Levikset silloin kun olivat muotia mutten halunnut, ärsytti se lammasmaisuus millä niitä porukka hankki.
Mutta siis aika lailla sain sellaisia vaatteita kuin halusin.
Syntynyt -78, eli teinivuodet siinä 90-luvun alkupuolella. Perheemme oli todella köyhä, enkä uskaltanut aina edes kertoa äidille, että olisin tarvinnut vaatteita. Tiesin, että rahaa tarvittiin muuhunkin. Asuttiin lähellä kalliihkoa asuinaluetta ja luokkakavereista suurin osa oli hyvävaraisista kodeista. Vieläkin hävettää oma pukeutuminen lapsena ja nuorena.
Olen aina pukeutunut oman maun mukaan.
kasarilla. Farkkuja minulla oli yhdet. Ne pestiin viikonloppuisin. Sukulainen teki vaatteita. Vähän vanhempana sitten aloin saada enemmän vaatteita kun osasin niitä tiukemmin vaatia.
Sain valita ehkä pari vaatekertaa (ei kalliita merkkivaatteita), mutta koen silti saaneeni riittävästi. Serkuilta sain paljon kivoja vaatteita kun ne jäi niille pieneksi.
En saanut kalliita merkki vaatteita. Vanhemmat olivat sitä mieltä, että turha maksaa 400 mk leviksistä, jos satasellakin saa toimivat farkut, viis siitä, onko taskujen tai lahkeiden malli oikea. Sama linja läpi koko vaatetuksen. Muistan kun kaverit sai tosi makeita paitoja ja mulle ostetiin Valintatalosta jotain perusjuttuja, harmitti!
Tästä on jäänyt se vaikutus, että nykyään olen tosi tarkka vaatteistani ja pukeudun aina tosi hyvin. En nyt joutunut häpeämään lapsenakaan vaatteitani, mutta en mielestäni saanut riittävästi hyviä vaatteita. Esim. välikausi vaatteita ei ostettu lainkaan, oli vain toppatakki ja kesätakki ja sitten keväällä piti kulkea toppatakissa niin kauan, että tuli riittävän lämmintä laittaa kesätakki. Se oli ärsyttävää, siksi mulla on nykyään monta takki ja monet kengät, aina säähän sopivat.
tietty kaupasta
70-luvulla. oltiin siskon kanssa kuuluisia tyylikkäistä vaatteistamme jo silloin. ; )