Te, jotka olette asuneet nuoruutenne syrjäseudulla, mistä hankitte muotivaatteenne?

ala-asteellani ollessani ehdoton hitti oli printticollege :D

Ero nykypäivään ehkä oli se, että 1-2 collegea riitti siihen että oli muodikas, ei todellakaan tarvittu joka viikollle (saati päivälle!) uutta asukokonaisuutta. Sitä samaa collegea pidettiin jopa koko kouluviikko, jos ei sattunut likaantumaan.

Että jos olisi kiinnostanut, ei rahaa olisi ollut niihin käyttää. Nykymaailmassa saa kaikkea netistä. Jos siis haluaisin muodin mukaisia vaatteita, ostaisin netistä tai tekisin itse ompelemella/neulomalla, koska osaan!

esillä. Kunhan oli vaatteet päällä. Tosin oli täällä silloin vielä vaateliikkeitäkin, joten tarvittaessa jotain sai. Ja Anttilan kuvasto tuli kotiin!

suhtauduttiin hieman eri tavalla, ja vaatteet muutenkin oli kalliimpia. Silloin ei ihmisillä ollut niin paljon vaatteita, ja ne olivat huomattavasti yksinkertaisempia. Tämä siis 90-luvulla.



Kyllä meidän paikkakunnalla oli liike, joka möi mm. Leviksen vaatteita. Silloinhan "kaikilla" oli Levikset. Myös viereisellä suuremmalla paikkakunnalla käytiin vaateostoksilla, ja ylipäätään isommissa kaupungeissa.

Ei kiinnostanut silloin eikä kiinnosta vieläkään :D

Parempia vaatteita sai naapurikaupungista, jonne oli parikymmentä kilometriä matkaa.

mitkä muotivaatteet? Ei meillä sellaisia ollut.



Nimim. kasiluokalla koulussa paidalla jossa oli kissanpennun kuva rinnassa.

kaupunkiin ja takaisinkin, onneksi oli autokin jo silloin keksitty, ei enää mennyt koko päivää kaupunkireissuun niinkuin isoäidillä joka kulki linjuriautolla.



Täytyy sanoa että minulla oli paremmat ja muodikkaammat vaatteet kuin nykyisin, äitini on rättikoulun käynyt vaatefriikki, eli paras vain kelpasi hänen tyttärilleen.

Oli aikas syrjänen paikka, lähikaupungitkin "maalaiskaupunkeja". Siis melko punaniskaista menoa.



Ainut mitä muistan joskus kysyneeni äidiltä, oli ne surullisen kuuluisat Levikset. Kesätöillä sai kuulemma rahaa sellaisiin kotkotuksiin.



Muuten ei kukaan vaatteilla kohkannut.

ettei ennenkään (siis 80-luvulla) ollut niin syrjäistä kolkkaa, etteikö sieltä olisi päässyt kaupunkiin ostamaan muotivaatteita.

Ei me juuri tajuttu muodista yhtään mitään. Lähimmässä kaupungissa oli Seppälä, sieltä kaikki haki vaatteensa. Yhtenäkin vuonna luokalla oli kahdeksan samanlaista toppatakkia, ja oltiin tyytyväisiä kun kaikkien vanhemmat oli tehneet järkihankinnan ja ostaneet edulliset ja kivannäköiset toppikset.



Myöhemmin tilasin postimyynnistä vaatteita. Mut mä jotenkin kaipaan sitä aikaa kun vaatteet oli vaan vaatteita, ei mitään elämää suurempaa itsensä toteuttamista.

Paikkakunnalla jolla asuin ei ollut edes vaatekauppaa, vain pari ruokakauppaa ja huoltoasema.



Pidin niitä vaatteita joita äiti sattui minulle tuomaan ja mitä perin serkuilta, vielä kuudennella luokalla pidin ihan vapaaehtoisesti talvisin toppahousuja eikä siitä kukaan huomauttanut koulussa.



Yläasteelle piti sitten matkata kauemmas kun omassa kunnassa ei sellaista ollut, ja siellä alkoi joillakin jo olla merkkivaatteita, mutta suurimmalla osalla oli mitä sattui. Muodista ei ollut tietoakaan

Joko tilaamalla katalogista tai paikan päälle lähtemällä.Ja kun oli tosiaan pieni kyläpahanen, niin kyllä mua kiusattiinkin niistä vaatteista.

mitkä muotivaatteet?



Muistan kun ysiluokan päättäjäisiin käytiin ostamassa uudet farkut oikein vaatekaupasta kirkonkyliltä. Sovittelin sit yksiä farkkuja, ja sanoin äidille että otan ne.



Äiti vei ne kassalle ja muistan niin elävästi äitini kauhistuneen ilmeen kun myyjä sanoin hinnan: 290mk. Noh, sain ne farkut kuitenkin mutta tosi inhottava muisto tosta jäi. Olisi pitänyt sanoa etten halua koko housuja. Taisi mennä äidin viikon ruokabudjetti mun pökiin.

Jos käytiin isolla kirkolla, käytiin salaa apteekista peräpukamarasvaa.

suhtauduttiin hieman eri tavalla, ja vaatteet muutenkin oli kalliimpia. Silloin ei ihmisillä ollut niin paljon vaatteita, ja ne olivat huomattavasti yksinkertaisempia. Tämä siis 90-luvulla.

Kyllä meidän paikkakunnalla oli liike, joka möi mm. Leviksen vaatteita. Silloinhan "kaikilla" oli Levikset. Myös viereisellä suuremmalla paikkakunnalla käytiin vaateostoksilla, ja ylipäätään isommissa kaupungeissa.

niin kauaa ole, kun vaatteet ei olleet niin tärkeitä. Suomikin muuttui tosi äkkiä erittäin kulutusorientoituneeksi. Muistan, kun oli vuoden vaihdossa aivan 90-luvun lopussa, ja kun palasin, Suomi oli muuttunut tosi paljon, siis nimenomaan kulutuksen suhteen.

juuri itseä miellyttäviin, sopiviin vaatteisiin.

ootte te parempia ihmisiä, jotka ette koskaan ole ostaneet mitään "muotivaatteita". Kyllä mullakin on ihan oma tyyli ollut aina, mutta jostain kaupasta ne vaatteet pitää ostaa. Ja olen joskus saattanut pukeutua johonkin sellaiseenkin joka on MUOTIA! *hirvee lammas*

siinäpä ne pikkupaikan shoppailumahdollisuudet. Vaan eipä silloin (-80-luvulla teininä) ollut vielä muotijutut tärkeitä, etenkään maalla. Eikä tavallisessa perusperheessä koskaan kehdannut tai osannut mitään vaatiakaan.