Miksi YLI 3-vuotiaan kotihoitoa kritisoidaan? (jos ei pienempia sisaruksia)

Monessa maassa vanhemmilla ei ole kirjoitus- ja lukutaitoa ja silti kasvattavat lapsensa rakkaudella hyviksi ihmisiksi.

Tällaisten vanhempien seurassa lapsi ei kyllä saa virikkeitä ja muuta kehittävää toimintaa. Suosittelisin kyllä päiväkotia. Tosin ap:n lahjoilla ei varmaan työpaikkaa saa.

Tällaisten vanhempien seurassa lapsi ei kyllä saa virikkeitä ja muuta kehittävää toimintaa. Suosittelisin kyllä päiväkotia. Tosin ap:n lahjoilla ei varmaan työpaikkaa saa.

että meidän perheessä päiväkodin viisivuotiaalle antamat virikkeet ovat tulleet tarpeeseen. En ole itse mikään ylitsevuotavan sosiaalinen ihminen, ja johtuen siitä, että olen tehnyt lapseni muutaman vuoden eri tahdissa kuin ystäväpiirini, minulla ei ole ns. äitituttuja, emmekä käy lasten kanssa päivisin kyläilemässä, olemme arkisin lähinnä keskenämme ja touhuamme kotijuttuja. Lapset näkevät paljon serkkujaan sekä jonkin verran ystäviemme lapsia, mutta se ei riitä enää 5-v:lle. Viisivuotiaalla on oman reviirinsä sisällä tasan yksi kaveri, joka on päivät päiväkodissa. Lapsi oli ennen päiväkotiin menoa selvästi turhautunut. Kyseli mm. että miksi kaikilla muilla on niin paljon "omia" kavereita ja hänellä vain yksi!

Kun 5-v meni päiväkotiin, hänen oli aluksi vaikea ryhmäytyä ja hankkia ystäviä, vaikka olikin periaatteessa pidetty ja sosiaalinen lapsi. Aiemmin kun kaverit olivat olleet melkein kohdusta tuttuja ja äitien järjestämiä.

Viisivuotias kaipaa jo itsenäistä leikkiä ja kaveruuden rakentamista. Omasta lapsestani näen tämän niin selvästi. Oli hienoa seurata, millaisia onnistumisen tunteita lapsi sai siitä, kun hän sai ensimmäisen Oikean kaverin tarhasta. :)

Ja myöskin tietysti perheestä, sen rakenteesta, onko sisaruksia jne. jne.

Mä itse muistan kuinka tylsistynyt olin kotiäidin lapsena, mun äiti kun ei kauheasti jaksanut mun kanssa touhuilla.

Mulla taas on kolme poikaa n. 2,5-v ikäeroilla, ja kotona olivat kunnes olivat 2, 4,5 ja 7. Kaksi isointa kävivät kerhoissa. Mä aina välillä kyselin, haluaisivatko päiväkotiin ja onko tylsää, mutta eipä noilla koskaan ole ollut.

Eikä kenelläkään ole ollut ongelmia sopeutua nyt päiväkotiin ja eskariin, vaan hyvin on mennyt. Keskimmäinen tosin on haikaillut kovasti rauhallisen kotielämän perään, hänen mielestään kerho kolmesti viikossa oli se sopiva määrä sosiaalista toimintaa.

Oman pienen otantani perusteella olen sitä mieltä, että 2,5-v. on päiväkotiin vielä vähän liian pieni. Päiväkodissa joutuu pakostakin liukuhihnahoitoon silloin, kun ei vielä osaa pukea tai hoitaa vessakäyntejä itsenäisesti. Pieni lapsi tarvitsee ennen muuta perushoitoa ja syliä, eikä päiväkoti ole niihin paras paikka.

4-vuotiaalle päiväkoti alkaa jo olla ihan kiva ympäristö. Silloin lapsi on oppinut omatoimiseksi ja alkaa saada päiväkodista irti jotain. Hän saa päiväkodissa ystäviä, pääsee harjoittelemaan ryhmässä toimimista, oman vuoron odottamista ym.

6-vuotiaalle päiväkoti on jo lähes "välttämätön". Tarkoitan tällä "välttämättömällä" sitä, että 6-vuotias todellakin jo kaipaa ikätoveriensa seuraa muutenkin kuin satunnaisten kyläilyjen muodossa. Perhekerhoissa taas ei ikätovereita ole. Lisäksi koulun aloitus lähestyy jo, ja on hyvä totutella pikku hiljaa olemaan myös isossa porukassa.

Tämän pohjalta - jos nyt olisin tekemässä päätöstä koti/päivähoidosta, pitäisin lapset kotona noin 4-vuotiaiksi ja laittaisin sen jälkeen päiväkotiin. Jos vanhemmat pystyvät joustamaan työajoissa, niin hoitopäivät pysyvät kohtuullisen mittaisina ja perheelle jää iltaisin myös omaa, rauhallista kotiaikaa. Se on ilman muuta tärkeää, vaikka lapsi olisi päiväkodissa.

Joten ei sitä mihinkään päiväkotiin enää tarvitse laittaa. JOtkut vieläpä täyttävät sen 6 vasta eskarivuoden puolessa välissä.

Joissakin paikoissa on tosin koulueskareitakin.

oli vahvasti sitä mieltä, että lapseni pitää (1,5v) mennä päiväkotiin. Kysyin miksi, voitko perustella? Vastaus oli -"joo, tota noin, kun niin nyt aina sanotaan... "

voin hoitaa lapset kotona eskari-ikaan asti. :) en kritisoi sen enempaa toisten valintoja,mutta oma valintani on oikea ja sen kanssa on hyva elaa :) valitan kirjoitusvirheita, nappaimisto erilainen :/

lapsi oli nyt juuri koulun yhteydessä olevassa eskarissa. Kuulemma jotkut sellaiset ovat hyvin "koulumaisia", siis istutaan pulpeteissa ja ulkoillaan välitunnit koululaisten kanssa. Meillä oli ihanan pehmeä lasku koulumaailmaan. Täällä ei kotihoidossa olevat lapset edes pääse päiväkodin eskariin (tai siis virallisestihan tuokin kuului päiväkotiin, mutta oli siis koulurakennuksessa). Joka tapauksessa toiminta oli aika erilaista mitä tutut kertovat päiväkotihoidosta, ei tarvinnut miettiä onko tänään mitään eskarijuttuja henkilökunnan sairastamisen takia tms. Eskari oli aika kerhomainen ja tosi kiva, eikä tietysti kestänyt koko päivää vaan neljä tuntia. En osaa siis ajatella, että lapseni olisi ikinä ollut päiväkodissa.

kaydaan pari kolme kertaa viikossa avoimessa paivakodissa seka tietysti nama normaalit puistoilut jne. Tama on aina se mita saa kuulla, etta lapsi ei paase harjoittelemaan sosiaalisia suhteita,mutta kylla han paasee. olen itse hvin meneva ja lapsi luonnollisesti mukana :o mieheni kotimaassa kaydessa, ollaan taalla parhaillaan, lapset saavat leikkia ja nahistellla serkkujensa kanssa :D esikoinen ollut myos kotihoidossa ja viime vuoden oli seurakunnan kerhossa ja siella hanta kehuvat sosiaaliseksi ja reippaaksi tytoksi :o kai se on luonnekysymskin etta minkalaisia lapset ovat, ei niinkaan kiinni siita onko ollu hoidossa vaiko kotona.

Miksi et voinut kertoa tätä jo aloitusviestissäsi? Sen sijaan kirjoitit, että haluatte "pitää lapset eskariin asti kotona". Sehän kuulostaa siltä, ettette paljon kodin ulkopuolella liiku. Taidat katsella asioita hieman liian mustavalkoisesti. Toisaalta suosit kotihoitoa päivähoidon yli, mutta kuitenkin kehuskelet sillä, miten paljon olette koko ajan menossa. Toisin sanoen elämämme ei olekaan niin pysyvää ja rauhallista. Päiväkotiin ei tietenkään ole pakko lapsiaan laittaa, mutta minusta perusteesi eivät täysin pidä. Pysyvä ja tuttu päiväkotirytmi voi olla monille lapsille parempikin vaihtoehto kuin jatkuvasti vaihtuvat kuviot kotona ja puistossa.

äidit hoitavat lapsia kotona mahdollisimman kauan. En oikeasti ymmärrä lasten 10 tunnin hoitopäiviä päiväkodissa, tuntuu ihan järkyttävältä. Meillä on esikoinen käynyt kerhossa 3 vuotiaasta muutamana päivänä vikkossa, eskarin aloitti viime syksynä, ja oli siellä sen 4 tuntia päivässä, mikä oli esiopetusaika. Samassa ryhmässä oli myös lapsia joiden äidit myös olivat kotona ( kuten olen itsekin ) pienenpien sisrusten kanssa, ja silti eskari-ikäiset lapset viettivät päiväkodissa 8 tuntia päivässsä. Minusta hieman omituista.



Mielestäni on ihanaa hoitaa omia lapsia kotona. Ja onneksi siihen on taloudellinen mahdollisuus.

Tällaisten vanhempien seurassa lapsi ei kyllä saa virikkeitä ja muuta kehittävää toimintaa. Suosittelisin kyllä päiväkotia. Tosin ap:n lahjoilla ei varmaan työpaikkaa saa.

mitää löytyy eli pitkää kiiretöntä lapsuutta.

Lahjoillako ne työpaikat jaetaan?

Pysyvä ja tuttu päiväkotirytmi voi olla monille lapsille parempikin vaihtoehto kuin jatkuvasti vaihtuvat kuviot kotona ja puistossa.

Käsittämätön ajatus. Ai että koti-ja puistokuviot liian vaihtelevia lapselle? No just...

......

Tällaisten vanhempien seurassa lapsi ei kyllä saa virikkeitä ja muuta kehittävää toimintaa. Suosittelisin kyllä päiväkotia. Tosin ap:n lahjoilla ei varmaan työpaikkaa saa.

noin kovastikko kalvaa kun ei itsellä ole ollut varaa, eikä voimia hoitaa omia lapsiaan. Pitää sitten täällä palstalla purkaa pahaa mieltä ja syyllisyyttä lasten aikaisesta hoitoon viennistä.

Voi kun minäkin voisin jäädä kotiin lapsien kanssa. Itselläni oli kotiäiti. Aina vaatteet silitettyinä ja pulla tuoksui rapussa koulusta tullessa ...

En todellakaan ymmärrä.