Sanokaapa mitä kolmikymppisen kannattaisi lähteä opiskelemaan!
Kotiäitivuodet alkavat olla takana ja nyt pitäisi keksiä, mitä teen loppuelämäni :D
Älliä riittäisi kyllä vaikka yliopistoon, mutta onko mitään järkeä lähteä enää niin pitkää tutkintoa suorittamaan? Joskus mietin, olisiko sittenkin pitänyt opiskella ennen lapsia.. No, enää ei kannata jossitella :) Mihinkään kaupan kassalle en kuitenkaan halua kolmeksikymmeneksi vuodeksi!
Kommentit (91)
Vaikka ap ei vissiin ihan tätä ajatellutkaan, mutta pakko kommentoida asiasta jotain tietävänä..
Vierailija:
Olen käsittänyt, että ainoastaan Jyväskylässä voi opiskella toimintaterapeutin tutkinnon.
Pääsykokeisiin pääseminen on muuttunut siten, että työkokemuspisteitä ei enää oteta huomioon, ja pääsy koulutusohjelmaan on vaikeutunut entisestään. Ennen opiskelijoissa oli aika korkea keski-ikä, mutta nyt paljon suoraan lukiosta tulleita ja huippu keskiarvolla. Kannattaa kuitenkin hakea, sillä töitä on paljon ja itsenäinen ammatti. Pääsykokeissa kannattaa loistaa opettajien haastattelussa ;) Kannattaa ottaa huomion myös koulukohtaset erot..
t. tt-opiskelija
Luokanope olisi kyllä perheelliselle kohtuullisen hyvä ammatti. Itseäni pännii resurssien puute eikä oma teoreettinen ja matemaattinen luonteeni jaksaisi aina sitä sosiaalisten kontaktien sekasotkua, vaan mieluummin miettisin välillä jotain yksikseni. Pitäisikö lähteä siis tekemään väikkäriä?
Tsemppiä!
t:eräs kolmekymmpinen pääsykokeisiin lukija myös :)
opiskelemaan kätilöksi, jos ei halua tehdä kolmivuorotyötä, ihan oikeasti. Tuskin sinua edes valittaisi opiskelemaan, sinne on paljon pyrkiöitä.
" Helppo" kokonaisuus ja siellä ikää arvostetaan :)
Yksi suurimmista virheistä on lähteä opiskelemaan alaa, joka vain ' tuntuu mun jutulta' , ilman aavistustakaan siitä, miten aikoo jatkossa työllistyä. Alan työkokemusta kannattaa myös ruveta hankkimaan jo opiskelujen aikana.
t: yksi humanisti
Huomioidaanko työpaikoilla lainkaan kunkin perhetilannetta? Eli jos kyseessä kolmivuorotyö, niin koskeeko aina myös perheellisiä, erityisesti pienten lasten äitejäkin? eli kannattaako edes harkita opintoja jos on perheellinen...