Sanokaapa mitä kolmikymppisen kannattaisi lähteä opiskelemaan!

Pidetään ylhäällä tää mielenkiintonen ketju.

Meitä alan vaihtajia on näköjään paljon,kiva!









t:myös kolmekymppinen,yh-äiti

Ei eläkevirkaan enää astuta kaksvitosena suoraan koulusta. Alaa ja ammattia voi hyvinkin vaihtaa monta kertaa työelämänsä aikana ja niin pitääkin. On hyvä kerätä monen alan kokemuksista itselleen sellainen ' mix' , jonka osat tukevat toisiaan ja luovat kustakin yksilöllisen ja ylivertaisen osaajan.



Kaupallinen peruskoulutus on aina hyvä valinta, myös perustaksi ja tueksi muille opinnoille.



Antaa palaa vaan, 30 v. on oikeasti vielä aika juniori työmarkkinoilla. Kaikki mahdollisuudet siis vielä edessä...

Itse puhuit toisia tukevista tutkinnoista, mun mielestä täällä puhutaan nyt totaalisesta alanvaihdosta. Minusta on täysin todellisuuden vastaista väittää, että neljää kymmentä lähestyvälle löytyy helposti töitä, jos ei siihen mennessä ole työkokemusta kertynyt juuri mistään tai se on todella vanhentunutta.

Harva vetää korkeakouluopintoja edes tossa ajassa. Kyllä sitä vanhemmankin opiskelijan elämään voi tulla mutkia, jotka hidastavat valmistumista ihan tuohon normaaliin keskiarvoon. Ihan turha väittää, etteikö tälläkin hetkellä olisi paljon työttömiä kaupallisella alalla.

Minäkin suunnittelen alan vaihtoa, nyt 26 v. Puolitoista vuotias lapsi on ja toinen syntyy parin kuukauden päästä... Eli ei varmaankaan ihan helppoa, mutta ei kai eroa " paljoa" siitä onko töissä vaiko opiskeleeko...? Mitä nyt jonkin verran joutuu tekemään iltaisinkin kotitehtäviä jne...



Olen tradenomi ja täysin pettynyt koko koulutukseen ja työllistymiseen. Kun opiskelun aloitin (1998), alaa hehkutettiin ja opettajat kuorossa lauloivat, kuinka meidät REVITÄÄN valmistumisen jälkeen töihin. HAH! Määräaikaisuuuksia, jokaista erittäin harvaa avointa, järkevää paikkaa kohden vähintään 2000 hakijaa ja työkkärit täynnä kaltaisiani työttömiä tradenomeja (ja merkantteja ja merkonomejakin).



Olisi sittenkin pitänyt tosissaan pyrkiä logopedian opintoihin, mutta jätin leikin kesken ja nyt kadun. Yritän mahdollisesti siis uudelleen, jos saan lasten hoitopaikat ja raha-asiat järjestykseen (asuntolainaa on...), ja miehen puolelleni.

Kyllä minuakin jurppii, että työelämässä naisen mahdollisuudet sen kuin vähenevät iän myötä, miehillä on hieman enemmän armon aikaa. Minusta OIKEASTI 30 - 40 v on vielä nuori, työikää paljon edessä ja viisautta ja kokemusta jo takana, mutta sanoppa se näille työnantajille!



Olen monesti ihmetellyt, miten ihmiset kokevat realismin aina negatiivisuudeksi. En sano, että alan vaihto on mahdotonta, mutta on realistista varautua siihen, että joutuu taistelemaan kynsin hampain työpaikoista, joihin hakee myös paljon kokeneempia ja nuorempia. Tuurilla ja monesti suhteilla voi selvitä tuostakin.

Vierailija:

Kotiäitivuodet alkavat olla takana ja nyt pitäisi keksiä, mitä teen loppuelämäni :D

Älliä riittäisi kyllä vaikka yliopistoon, mutta onko mitään järkeä lähteä enää niin pitkää tutkintoa suorittamaan? Joskus mietin, olisiko sittenkin pitänyt opiskella ennen lapsia.. No, enää ei kannata jossitella :) Mihinkään kaupan kassalle en kuitenkaan halua kolmeksikymmeneksi vuodeksi!

Lääketyöntekijäksi tms. voisi onnistua. Katso tämän päivän 31.1. Hesarista koulutusilmoitus, jossa infoa lääkekäsittelijän tm. koulutuksesta. Siinä oli muistaakseni vielä erikseen mainittua aikuiset opiskelija. En siis muista tuota titteliä tarkkaan. Kun sen on suorittanut, voi hakea yliopistoon opiskelemaan farmasiaa, vaikka ei olisi käynyt lukiota.



Ketju ylös ja lisää vinkkejä tulemaan!

Kiva, kun pidätte ketjua ylhäällä :))



Joku kysyi, mitä osaan.. Osaan kaikkea, mitä vain haluan opetella tekemään. ;) Minulle sopii käytännönläheinen työ, sekä ajattelua ja tietoa vaativa homma. Pääsykokeisiin lukeminen on hyvällä mallilla, opiskelen noin neljä tuntia päivässä, se on kyllä ihan maksimi, mihin aikani riittää tällä hetkellä. Äidinkielestä kirjoitin aikoinaan ällän ja muutenkin olen kirjoittamisesta aina tykännyt, joten suomen kieli alkaa vaikuttaa ykkösvaihtoehdolta. Sieltä luulisin töitäkin aina löytyvän, vaikka joku epäilikin, että humanisteille ei töitä löydy.



Olen määrätietoinen ihminen. Jos jonkun asian päätän tehdä, teen sen myös kunnolla. Minulla ei ole koskaan mitään pahempaa huolta ollut tulevaisuudesta, tiedän että jostakin paikkani löydän.

Eläkeikä ehtii nousta moneen otteeseen ennenkuin me pääsemme lepäämään laakereillamme, joten vaikka joku valmistuisikin vasta 4-kymppisenä unelma-ammattiinsa, niin hän ehtii silti tehdä 25 vuotta tai ylikin duunia.

Kiva lukea jonkun onnistumisestakin.Olin jo alkanut " epäillä" omaa mahdollisuuttani opiskeluun,mut sainpahan uutta puhtia yrittää.

Kiitos vielä!

:-D











t:ei AP mut uutta uraa aloitteleva toinen 3-kymppinen

Vierailija:

Eläkeikä ehtii nousta moneen otteeseen ennenkuin me pääsemme lepäämään laakereillamme, joten vaikka joku valmistuisikin vasta 4-kymppisenä unelma-ammattiinsa, niin hän ehtii silti tehdä 25 vuotta tai ylikin duunia.

Vierailija:

Kiva, kun pidätte ketjua ylhäällä :))

Joku kysyi, mitä osaan.. Osaan kaikkea, mitä vain haluan opetella tekemään. ;) Minulle sopii käytännönläheinen työ, sekä ajattelua ja tietoa vaativa homma. Pääsykokeisiin lukeminen on hyvällä mallilla, opiskelen noin neljä tuntia päivässä, se on kyllä ihan maksimi, mihin aikani riittää tällä hetkellä. Äidinkielestä kirjoitin aikoinaan ällän ja muutenkin olen kirjoittamisesta aina tykännyt, joten suomen kieli alkaa vaikuttaa ykkösvaihtoehdolta. Sieltä luulisin töitäkin aina löytyvän, vaikka joku epäilikin, että humanisteille ei töitä löydy.

Olen määrätietoinen ihminen. Jos jonkun asian päätän tehdä, teen sen myös kunnolla. Minulla ei ole koskaan mitään pahempaa huolta ollut tulevaisuudesta, tiedän että jostakin paikkani löydän.

eräs tuttu lähti 40-senä opiskelemaan arkkitehdiksi, sinne 19-kesäisten joukkoon. Sillä päättäväisyydellä hän oli ensimmäisenä alan harjoittelupaikassa opiskeluaikana, ja ensimmäisenä vakipaikassa. En ole kuullut että olisi vauhti vähentynyt. tosin opiskelijaelämään ja -palkkoihin sopeutuminen vaatii joustavaa mieltä.



Toinen tuttu meni 28-na yliopistoon lukemaan kunnallishallintoa. Töitä on ollut, vaikka kyllä niitä työttömyyspätkiäkin.

p

Varsinkin erityisluokanopettajista tulee vähän ajan päästä kova pula kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Lisäksi tarvitaan kielten ja matikan opettajia.

toista vuotta. Kun opintoihin pääse kiinni ja rytmi löytyy, niin tämähän on oikeastaan aika sujuvaa.



-pitkät kesälomia jo odotellessa-

Kuoleeko farmaseutit yleensä tylsyyteen?? :)

t. tamperelainen

Ja kun eläkeikä lähentelee kohta 70 vuotta, niin jotainhan tässä pitää keksiä.