Lue keskustelun säännöt.
Synnäri on ihan oma maailmansa!
09.11.2004 |
Kolme kertaa synnyttäneenä on kokemusta, että se synnytysosasto on ihan oma maailmansa. Siellä kulminoituu ihmiselämän suuret tunteet. Toisaalta se on raaka kokemus: kipua, hikeä,verta,huutoa..Mutta se palkinto kruunaa kaiken. Tuntuu kuin maailma olisi hyvin kaukana, kun ikkunasta katsoo ihmisvilinäistä kaupunkia, autot tööttäilevät aamuruhkassa, ihmiset juoksevat keretäkseen bussiin ja töihin...
Synnytysosastolla ei ole kiire mihinkään, vauva määrää tahdin, syödään ja nukutaan ja syödään ja nukutaan...
Tuulahduksen ulkomaailmasta tuo mies ja lapset, jotka tulevat välillä vierailulle.
Muistan aina sen tunteen, kun katselin ikkunasta synnytyksen jälkeen, mietin minne ihmisillä voi olla kiire vaikka täällä on juuri syntynyt SUURI IHME..
Senkin muistan, kun mies ja lapset tulivat hakemaan minua ja vauvaa sairaalasta, ajettiin kaupungin läpi, pelotti aivan se vilinä ja kiire, tuli vaistomainen tarve suojella lapsiaan...
Anteeksi sekava kirjoitus, mutta nämä tunteet on niin suuria, että niitä on vaikea pukea sanoiksi...Toivottavasti vielä kerran saisi kokea sen SUUREN IHMEEN syntymän...
Kommentit (48)
Kiitos ap, kommentistasi. Se hieman kirkasti harmaata päivää. Mutta minä en synnärille pääse kuin lääketieteellisen ihmeen kautta. Ja yleisellä puolella siihen voi kulua vuosia ja taas vuosia. Yksityisten taksoihin ei ole varaa.
Olkaa te onnellisia, joilla on jo lapsia. Minunkin puolestani...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on pieni vauva. Täydellinen elämä, täydellinen riippuvaisuus äidistään. Sen suurempaa ihmettä ja onnea ei voi olla kuin oman lapsen syntymä.
Vapisen kuin haavanlehti ja olen kuin kuumeessa, kun käyn synnärillä ystävieni ihmeitä katsastamassa: kun kerran on siihen ihmemaahan itse päässyt pujahtamaan, sitä vain kaipaa yhä uudelleen takaisin. Eikä oma synnytykseni siis ollut lainkaan peace of cake! Mahdollisimman pian takaisin ammeeseen kellumaan ja tuskissani vaikeroimaan, jahka Luontoäite, Jumala, Kohtalo, Onni tai jokin muu asiasta päättävä taho suosii rohkeaa... Ü
kun luin kirjoituksianne. Ja jos kaikki menee hyvin, niin koen sen itse 30 viikon kuluttua :)
synnärivierailuja!
Ihanaa oli pitkästä aikaa lukea positiivisia kokemuksia/kertomuksia! Yleensä tällä palstalla nousevat vain ne negatiiviset tunteet esiin.
Nauttikaa raskauksistanne ja menkää mieli avoimena synnyttämään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ymmärrän mitä tarkoitat.
Muistan vieläkin sen kun odottelin supistusten alkua
aamulla ja ikkunasta katselin kun ihmiset kiirehti töihin....
Oli niin rauhallinen olo,ja kuitenkin välillä mietti tulevaa
ja jännittikin mitä seuraavaksi tapahtuu....
kun sai aamulla niin hyvälle mielelle! Kerrankin positiivinen juttu äitiydestä/synnytyksestä!
t.14
Toisaalta on kiire kotiin muun perheen luo, odottaa että pääsee nukkumaan omaan sänkyyn, saa pukea omat vaatteet. Mutta toisaalta taas se ilmapiiri mikä siellä on, pääsee valmiiseen ruokapöytään, ei tarvitse huolehtia pyykeistä, saa tutustua rauhassa uuteen tulokkaaseen...
Nauttikaa niistä muutamasta päivästä, mitkä siellä tavallisesti vietetään, kotona saatte kyllä sitten olla ihan ihan varmasti...
t.ap