Ideoita itsetehtäviin lahjoihin?
Kommentit (219)
erikseen mitään servettikiinnitysainetta. Jos on rempasta ym jäänyt Satu-saunasuojaa, se käy ihan samalla tavalla. Ja jos tekee paljon niitä hommia, niin tulee halvemmaksikin.
Sulatin eilen kookosrasvaa. Lapset laittoivat tyhjien jogurttipurkkien pohjalle siemensekoitusta, auringonkukansiemeniä jne. Sidoin villalangan pitkäksi lenkiksi ja laitoimme sen roikkumaan reunalta pohjalle asti. Päälle kaadoin kookosrasvaa ja lapset veivät pihalle jäähtymään.
Niistä tuli tosi hienoja ja nyt kovasti odotetaan lumia että saisivat ripustaa jo ulos. Jos niitä antaa joululahjaksi, ne kannattaa kietoa vaikka sellofaaniin niin eivät rasvaa paperia.
Siis sillon pikkukundina. Ketutti, kun veistetyt nuolet eivät koskaan olleet riittävän suoria lentääkseen suoraan, eikä niiden muutkaan fysikaaliset ominaisuudet oikeen riittäneet kovin kummosiin suorituksiin. Faija sitten opasti, että valmiiksi sahattuun ohuen ohueen mäntyrimaan kun teippaa mutterin toiseen päähän painoks, niin siinä mallia hyville nuoeln ominaisuuksille. Mehän kokeiltiin, ja nää varreltaan suorat, riittävän keulapainon omaavat nuolet lensi noin sata kertaa pidemmälle kun lyhyet, kevyet ja käyrät itse veistetyt. Sopivan kokosella jousella niillä ammuttii täyskasvusten kuusten yli.
Mahtavat lento-ominaisuudet tietysti sai aikaan sen, että pituutta ammuttaessa ne aika usein lens pitkälle lepikkoon ja katos. Niissä alkaa sitten olemaan sen verran sitä liike-energiaakin jo, että eipä paljon kannata tähtäillä toisia päin. Ja painotan, että ne mutterin kiinnitetään runsaalla teipillä/erkalla niin että se nuolen pää on tylppä. Vaikka me tietenkin sitten vähän isompana kiinnitettiin rautanauloja letkunkiristimellä painoksi... ne nuolet jysähtikin sitten jo syvälle puuhun kiinni =) Mutta tätä en suosittele kaupunkialueelle.
kotikosmetiikkakirja suomalaiselle naiselle, jossa on tosi paljon hyviä ohjeita itsetehtyihin kauneudenhoitoaineisiin. Valitettavasti en muista tekijää, mutta kirjan nimi oli muistaakseni Ruusuvettä ja koivunlehtiä..
Ajattelin ostaa opuksen ja tehdä sen mukaan esim. äidilleni ja siskolleni sekä kavereilleni itsetehtynä kasvovoidetta, kylpysuolaa ym. ja pakata ne nätisti.
NaperonÄiti:
Löytyypi osoitteesta http://personal.inet.fi/koti/mme/avatar/Helpompi varmaan löytää haluamansa jutut kuin täältä...
Kummeille, mummeille sun muille t-paitoja, joissa lapsen käden- ja jalanjäljet ja vaikka teksti " Maailman paras mummi" tai " Jaakon rakas kummi" tms. Tai sitten digikameralla vaikka mustavalkokuva, joka tulostetaan, liimataan ensin valkoiselle, sitten mustalle kartongille ja esim. hopeanvärisiin kehyksiin, joita saa vaikka Tiimarista tai Paperikuusta tai Anttilan kodin osastolta.
Jotenkin niin miehisesti ja lapsuutta muistelevasti kirjoitettu. Hyvä!!
PS. Aion toki säilyttää hyvät ohjeet jos vaikka tulis meillekin joskus poika...
Vierailija:
Siis sillon pikkukundina. Ketutti, kun veistetyt nuolet eivät koskaan olleet riittävän suoria lentääkseen suoraan, eikä niiden muutkaan fysikaaliset ominaisuudet oikeen riittäneet kovin kummosiin suorituksiin. Faija sitten opasti, että valmiiksi sahattuun ohuen ohueen mäntyrimaan kun teippaa mutterin toiseen päähän painoks, niin siinä mallia hyville nuoeln ominaisuuksille. Mehän kokeiltiin, ja nää varreltaan suorat, riittävän keulapainon omaavat nuolet lensi noin sata kertaa pidemmälle kun lyhyet, kevyet ja käyrät itse veistetyt. Sopivan kokosella jousella niillä ammuttii täyskasvusten kuusten yli.Mahtavat lento-ominaisuudet tietysti sai aikaan sen, että pituutta ammuttaessa ne aika usein lens pitkälle lepikkoon ja katos. Niissä alkaa sitten olemaan sen verran sitä liike-energiaakin jo, että eipä paljon kannata tähtäillä toisia päin. Ja painotan, että ne mutterin kiinnitetään runsaalla teipillä/erkalla niin että se nuolen pää on tylppä. Vaikka me tietenkin sitten vähän isompana kiinnitettiin rautanauloja letkunkiristimellä painoksi... ne nuolet jysähtikin sitten jo syvälle puuhun kiinni =) Mutta tätä en suosittele kaupunkialueelle.
Meillä isä teki meille jousipyssyt valkoisesta muoviputkesta, jonka sisällä sähköjohdot kulkevat seinän sisällä. Melkoisen aseen sai kahdesta sisäkkäin laitetusta putkesta. Ammuimme sillä ilmaan kohti taivasta nuolen joka hävisi näkyvistä eikä tullut koskaan takaisin...
T. Sähkömiehen tytär ;-)
Osta kangaskaupasta metritavarana lakanakangasta ja ompele niistä tyynyliinoja (tai valmiita tyynyliinoja) ja kangasväreillä lapset painavat kätensä jäljet tyynyliinoihin. Isovanhemmat tykkää! Eikä maksa paljon.
Itse teen marinoituja valkosipulinkynsiä, torttuja ja pipareita sekä teen itse jouluasetelmat. Kortit askarrellaan lapsen kanssa tänä vuonna oikein kursseilla ; ) Tämmöistä meillä. Lapsille (myös sukulaisten) sitten ostetaankin kaupasta, ovat kaikki jo niin isoja, että kaikilla on jo " listaa" .
jotka oli tehty valmiista harjan- tai haravan varresta. Ne oli sahattu noin 15 sentin mittaisiksi, päät hiottu sileiksi ja lakattu tummalla lakalla kiiltäviksi.
Nämä ovat olleet varmasti käytetyimmät " lelut" mitä lapsilla koskaan on ollut.
Äitini, joka on toimintaterapeutti teki lapsilleni nikkarointi-taulun (en tiedä sille muuta nimeä). Pohjana on tavallinen korkkitaulu, sellainen johon laitetaan nastoilla muistilappuja. Äiti oli myös ostanut pienen vasaran ja pikkuruisia nauloja ja leikannut softis-levyistä eri muotoisia palasia, joiden keskelle hän oli tehnyt reiät. Näistä palasista voi suunnitella kuvioita, jotka sitten naulataan korkkitaululle. Osat on helppo irrotella, kun puuha on ohi. Ihan pienelle ei tätä varmasti voi suositella, mutta sellaiselle, jonka uskoo hallitsevan vasaran ja naulojen käytön.
Miehelle voi tehdä henkilökohtaisen esiliinan. Muistaa vaan laittaa vetoketju aukon sepalus korkeudelle. Materiaali voi olla vähän rouvinpaa. Jos pokka pitää niin säkkikangasta ja hamppunarua.
Lasipurkki kynttilöitä valmistaessa kannattaa miettiä palovaaraa. Jos purkki halkeaakin kuumuudessa. Tuoteturvallisuuden takia on vedetty markkinoilta " hyttyskynttilöitä" . Laakea savivati roihahtaa täyteen liekkiin loppuvaiheessa. Liekit 80cm korkeat.
Mehiläisvaha kynttilöihin löytyy materiaalia eri väreissä, sekä raakavahaa
http://www.lahtisenvahavalimo.fi
saa tehtyä pikkulapsille mieluisen napsuvan maton. Virkkaa kansien ympärille napakka " pussi" , käytä erivärisiä lankoja. Sitten vain yhdistät kannet(joissa virkkaus ympärillä) ommellen. Maton ei tarvitse olla kuin kynnysmaton kokoinen, niin lapsilla on jo hauskaa tallustella sen päällä. Saikohan tästä selvän mitä ajoin takaa...
ns. pirun nyrkki eli palikoista kasaantuva pallo on hyvä idea. jos pystyy tarkkaan puu työstöön.
mun vanhemmat, appivanhemmat ja mun kaksi veljeäni saivat toissavuonna vauvanruokapurkilliset sinappia, joissa luki etiketeissä " kotitekoista sinappia t.***** (alle 1 kk ikäisen tyttäreni nimi)"
Sinappi tosin oli sitä kaupasta saatavaa vahvaa turunsinappia, mutta kyllä nauratti, kun veljeni ei oikein ollut ihan varma että onko se sinappi oikeesti tyttärestäni peräisin!
Mummo ja vaari olivat mobilen kehikoksi ostaneet Tiimarista(?) halvan pyykinkuivatustelineen (sellainen pyöreä, pikkupyykeille tarkoitettu, kyllä te tiedätte....) ja napsineet siitä ne " pyykkipojat" pois. Kalastajalangalla olivat kiinnittäneet kirppupelin kirppuja rei`istä roikkumaan, keskirinkulasta roikkuu puisia kuufiguureja ja ihan keskelle he olivat laittaneet jännän vieteriampparin. Nuo roikkuvat jututhan voivat olla ihan mitä vaan värikästä, mitä nyt sattuu itse löytämään, mutta pääidean kuitenkin ehkä tajusitte? Lisäksi kehikkoa kiertelivät eriväriset possupaljetit. Oli oikein söötti, ja mikä parasta, itsetehtyä!
Ja jos jollain ois tuo sivu, mihin nää on koottu niin ois kiva:) Niin paljon ettei kaikkia jaksais lukea
..
Piippurassista kruunu (idea pikkukakkosesta tällä viikolla), helmistä koruja, mekko kankaasta. Aivan ihanat (ainakin itse olisin lapsena ratkennut riemusta) ovat keijunsiivet (kuten Piano-elokuvassa), rautalangasta ja sukkanauhakankaasta (mitä se nyt sitten oikeasti onkaan).
Pojalle puusta miekka ja kankaasta vyö ja tuppi. Kaksipuoleinen viitta, jolla voi vaikka lentää. Tiedänpä yhden pojan, joka tahtoi häntää syntymäpäivälahjaksi, senkin voi tehdä kankaasta!
Jännittävä idea voi olla myös aarre, jotain aivan simppeliä muunnettuna merkittäväksi. Esim. kultamaalilla spreijattu käpy, jolla on taikavaikutuksia, tai omasta menneisyydestä jokin esine, jolla on historia ja tunnemerkitys, esim. jokin koriste-esine tai koru. Itse annoin kummipojalleni ristiäislahjaksi hopeisen riipuksen, jonka olin aikoinani itse saanut ristiäislahjaksi jo edesmenneeltä isoäidiltäni.