Vieläkö joku haluaa pitää lapsen sukupuolen salassa ennen syntymää?

Kyllähän lapselle voi keksiä tytön ja pojan nimen varan vuoksi. Sitä ostetaan mikä on hienoa, oli sitten väriltään sinistä tai punaista.

Mitä ihmeen väliä sillä on, jos tytöllä sattuu olemaan vaikka sininen turvaistuin? Tai pojalla punanen haalari? Noita värijuttuja ehtii miettimään kyllästymiseen asti sitten kun lapsi on niin iso, että osaa itse vaatia "tyttöjen/poikien" värejä.

Ja kyllä ne nimetkin huolella voi miettiä etukäteen valmiiksi molemmille.

Vauvalle on ihan yks hailee minkävärisissä vaatteissa on, kunhan ne on puhtaat, mukavat, säähän sopivat, jne

ME TIEDETTIIN ETTÄ ESIKOINEN ON TYTTÖ, NO OSTETTIIN VAALENPUNAISET VAUNUT, KAUKALA, TURVAISTUIN, auton JA TALOMME MAALATTIIN HEMPEÄN PUNAISEKSI... TYTTÖ tuli ja meillä on ollut todella ihanaa.



Olen raskaana ja odotan P - O - I - K - A - A!



Elämä on pilalla; JOUDUMME NYT MAALAAMAAN PUOLET TALON SEINISTÄ (ulkoa päin) HEMPEÄN SINISIKSI; Pojan puoli ja toinen puoli punaiseksi. siitä sitten näkevät vieraat jo ulkoapäin missä saa tyttö liikku ja missä poika.



Nyt isä joutuu ostamaan itselleen uuden auton, eihän tyttö voi kulkea sinisellä autoalla eikä taas poika punaisella. Tulee vielä traumoja!!!



Emme siis viitsi juosta psykiatrin luona 10 vuoden päästä vaan olemme valmiit kantamaan vastuun heti alkuun.

Esikoista odottaessa kysyttiin kumpi on tulossa, meille sanottiin, että poika, mutta yllätys oli melkoinen kun saimmekin tytön.

syntymää, mutta eipä siitä ole mitään käytännön ongelmia ollut. Mulle ei ole vauvan sukupuolittaminen ollut ensiarvoisen tärkeää. Nimet on mietitty alustavasti kummallekin sukupuolelle jo raskausaikana.



Ja ei, en ole missään vaiheessa pitänyt tarpeellisena, että lapsillani on "täydellistä".

Kolmannen kohdalla kysyttiin ja kuulimme odottavamme poikaa. En silti uskaltanut luottaa tietoon täysin ja varmuuden vuoksi hankin silti neutraaleja varusteita lapselle.



Jos neljäs lapsi tulisi, saattaisin edelleen kysyä sukupuolta, mutta en enää kertoisi sitä avoimesti ystäville ja sukulaisille, sen verran törkeitä kommentteja kuulin komosta odottaessa. Kaksi ekaa lastamme ovat tyttöjä ja kolmas on poika, ja vaikka kuinka elämme muka tasa-arvoisessa yhteiskunnassa, kyllä ympäristön kommentit loukkasivat minua ja lapsiani. (Vihdoinkin meitä kuulemma onnisti, kun poika on tulossa, on se hyvä että on suvulle jatkaja, kaksi ensimmäistä olikin vain harjoituskappaleita ja nyt odotimme täydellistä lasta jne.)



Meille itsellemme tulevan lapsen sukupuoli ei ollut niin tärkeä, halusimme kolmannen lapsen, ihan sama kumpaa sukupuolta tulisi,ja loukkaanuin syvästi joistakin kommenteista tyttärieni puolesta!

Mä en koskaan kysy raskaana olevilta kavereiltani lapsen sukupuolta, koska eihän sillä oikeastaan ole mitään merkitystä. Itse erehdyin kertomaan oman lapseni sukupuolen kyselijöille, ja ultrahan olikin sitte ollut väärässä. Ikinä enää en niin tee, tuntuu vähän kököltä kun posti kantaa "vääränvärisiä" vaulahjoja kun sukulaiset on niitä hamstranneet etukäteen ja lähttävät joka tapauksessa.

En myöskään halua käydä 3D/4D-ultrassa katsomassa kasvonpiirteitä.



Meillä on suosittu vauvoilla sukuopuoletonta sisustusta, ihan jo tulevia/aiempia sisaruksiakin ajatellen ja nimiä on mietitty etukäteen molemmille sukupuolille.

sisusti tytölle huoneen ja osti laatikot täys vaaleanpunaista, myös rattaat jne vaaleanpunaista. Poika tuli vaikka ultrattu oli viikoittain. :)

Joo meilläkin on auto valittu lapsen sukupuolen mukaan :D :D :D :D :D



Halusimme tietää ensimmäisestä, toisesta emme. Nyt pidämme jännityksen vaikka ensimmäisestä nautimme siitäkin että tiesimme :)

joita meidän lapsi on saanut. Raskaus oli odotettu, mutta pelätty. Tein siis periaatepäätöksen, etten tee lapsen tavaroiden eteen mitään, ennen kuin vauva on syntynyt. Äitiyspakkauksen hain postista ja vein omalle äidilleni säilöön. Minun sitten ollessa sairaalassa vauvan kanssa. Lapsen isä hoiti kaikki asiat kuntoon anoppinsa kanssa. Nimikin keksittiin vasta ristiäisviikolla.

No onneksi aloitus on ilmiselvä provo.



Me emme itsekään tienneet vauvan sukupuolta, joten se oli kaikille salaista.



Mutta minä odotinkin vauvaa, en tyttö tai poikaa. Kaikki oli valmiina vauvalle, ei tytölle tai pojalle. Värit eivät ole sukupuolittuneita, piste.

meillä ei haluta tietää etukäteen ylipäänsä sukupuolta.

ME TIEDETTIIN ETTÄ ESIKOINEN ON TYTTÖ, NO OSTETTIIN VAALENPUNAISET VAUNUT, KAUKALA, TURVAISTUIN, auton JA TALOMME MAALATTIIN HEMPEÄN PUNAISEKSI... TYTTÖ tuli ja meillä on ollut todella ihanaa.

Olen raskaana ja odotan P - O - I - K - A - A!

Elämä on pilalla; JOUDUMME NYT MAALAAMAAN PUOLET TALON SEINISTÄ (ulkoa päin) HEMPEÄN SINISIKSI; Pojan puoli ja toinen puoli punaiseksi. siitä sitten näkevät vieraat jo ulkoapäin missä saa tyttö liikku ja missä poika.

Nyt isä joutuu ostamaan itselleen uuden auton, eihän tyttö voi kulkea sinisellä autoalla eikä taas poika punaisella. Tulee vielä traumoja!!!

Emme siis viitsi juosta psykiatrin luona 10 vuoden päästä vaan olemme valmiit kantamaan vastuun heti alkuun.

Tää on hauska, mutta uskokaa tai älkää, naapurini mielestä pojalla ei voi olla punaista pulkkaa. Arvatkaa vaan, miten paljon häntä tahallani provosoin! Ja itse pukeudun vain tummiin väreihin toisin kuin hänen vaimonsa...

nykyajan ultralaitteet olla sen verran hyviä että maallikkokin niistä näkee sukupuolen. Itse olen sitä lajia etten haluaisi tietää sukupuolta etukäteen, mutta alkaa olla aika vaikea tuota tietoa vältellä.

kun kätilö kysyi, yritetäänkö selvittää sukupuoli, että eiköhän tuo synnytyssalissa selvinne :) ekasta ja kolmannesta olin varma, että ovat poikia, toisesta en osannu sanoa, mutta hänkin poika. Ja on punainen turvaistuin. mutta asiantuntijat väittävät, että punainen väri rauhoittaa vauvaa.. :) Ja on muuten ollu vaaleanpunaisiakin vaatteita meidän pojilla eikä oo yhtään hidastanu vauhtia. 3v on mm todella ihastunu vaaleanpunaiseen dalmatialais-pyjamaan. Mummua vähän nauratti, mutta sanoin, että kun lapsi on tyytyväinen, se riittää.



Nyt luvattiin sitten polkupyörä synttärilahjaksi samaiselle 3v.lle ja hän ilmoitti, että haluaa punaisen pyörän. Katsottiin netista hienoja poikien pyöriä ja silti hän sitkeästi jankkasi, että mulle ostetaan punainen pyörä syntymäpäivälahjaksi. :)



sukupuoliseen kasvatukseen kuuluu olennaisempana paljon muuta kuin värit. Samaiselle 3v:lle oli aika suuri hämmennyksen aihe, kun äidillä ei olekaan pippeliä. Istuin saunajakkaralla, kun hän polvistui eteeni, katsoi tiukasti jalkoväliäni ja kysyi hyvin hämmästyneenä: "äiti, mikä tuo on?"



Ja ei tosiaan varmasti tiedetty ennen hänen syntymäänsä kumpi hän on. Ei ollu vaikea sisustaa kotia, ei ollu vaikea valita istuinta, rattaita jne. Ja nimikin löytyi niin helposti, että 3vkon ikäisenä hänet kastettiin, eikä ollu ongelmaa juhlien järjestämisessäkään..



Ei se sukupuoli sentään niin ratkaiseva asia kuitenkaan ole. :) Elää voi synnytkseen asti ilman sitäkin tietoa.