5 vuotiaan taidot? Neuvola?

Koetan muistella, mitä meillä piti pojan tehä..



- hyppiä yhellä jalalla

- täti näytti pojalle että tee näin käsillä, laita selän taa yms. piti siis matkia

- kuvista näyttää jotain sellasta että kissa on katolla, näytä missä se on tässä kuvassa

- näkö katottiin





Nuo tuli nyt ekaksi mieleen, oli kai siellä muutakin vaan en nytten muista enää..

lapsen pitää kertoa joku järkevä tarina, jossa on oikea juoni. Kuvasta pitää osata kertoa, mikä on hassua/ väärin. Saksilla pitää leikata joku kuvio.



Palikoilla pitää rakentaa samanlainen kuvio, minkä neuvolan täti rakensi.



Koputusleikki, eli neuvolantäti koputtaa ensin ja lapsi perässä samanlailla.



Lisäksi kiinnitetään huomio äännevirheisiin.

10.14 Viisivuotias lapsi neuvolassa

Lastenneuvolaopas

1.6.2004

Sosiaali- ja terveysministeriö



Viisivuotiaan neuvolatutkimus on yleensä kaikista määräaikaiskäynneistä laajin ja aikaa vievin. Suhteellisen lievätkin, mutta myöhemmin kouluvaikeuksia aiheuttavat neurologiset ongelmat pitäisi havaita viimeistään tässä iässä. Siten niitä voidaan asianmukaisesti selvittää ja tarvittaessa käynnistää tukitoimenpiteet ennen kouluikää. Huolellisistakin testauksista huolimatta kuitenkin osa oppimisvaikeuksista tulee esiin vasta kouluiässä. Oppimisvaikeudet aiheuttavat herkästi syrjäytymiseen johtavan kierteen, jonka ehkäisemiseksi olisi tehtävä kaikki mahdollinen. Kun häiriö on tunnistettu, lapselle tulee järjestää asianmukaiset tukitoimenpiteet ja tarvittaessa varhaiskuntoutus. Kannattaa selvittää, oikeuttaako lapsen ongelma esimerkiksi varhennettuun esiopetukseen. Tutkimukseen voi liittää esihaastattelulomakkeen, jonka vanhemmat täyttävät. Kehitysseulontojen laajuudesta ja ajoituksesta voidaan päättää paikallisesti (ks. Neurologisten ongelmien seulonnat 1). Jos alueella on päätetty keskittää tarkimmat kehitysseulonnat viittä vuotta nuorempiin lapsiin, on muistettava, että jollakin muulla paikkakunnalla tarkempi tutkimus tehtäisiin ehkä vasta viisivuotiaille. Tästä syystä alueelle muuttaneiden lasten viisivuotistarkastuksessa on syytä selvittää, onko lapselle kehitysseulonnat tehty.



Suositellaan, että 5-vuotistutkimusta varten pyydetään myös lausunto lapsen päivähoitajilta. Heillä on usein hyvä käsitys lapsen tilanteesta, taidoista ja mahdollisista pulmista. Heidän lausuntonsa on arvokas asiantuntijakannanotto, joka täydentää vanhempien kertomusta. On myös mahdollista toteuttaa osa 5-vuotistutkimuksesta päiväkodissa (ks. Yhteistyö päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kanssa 2).



Terveydenhoitajan ensisijaisia tehtäviä viisivuotistarkastuksessa ovat vanhempien esihaastattelu, yleinen terveyskasvatus, lapsen mittaaminen, punnitseminen ja kehitystasotehtävien teettäminen (ellei niitä ole tehty päivähoidossa). Näiden pohjalta lääkäri tekee lapsen somaattisen tutkimuksen, kokoaa tulokset yhteen ja esittää johtopäätökset. Jatkosuunnitelmat tehdään yhdessä vanhempien ja terveydenhoitajan kanssa. Jatkosuunnitelmat ovat usein lisätutkimustarpeista päättämistä ja yhteydenotoista sopimista.



Terveen viisivuotiaan lapsen kehitysvaihe. Viisivuotiaan kyky pitkäjännitteiseen toimintaan on jo melko hyvä. Lapsi jaksaa keskittyä erilaisiin tehtäviin ja esim. 5-vuotistesteihin vähintään 25–30 minuutiksi. Lapsi on utelias (esimerkiksi kiinnostunut ympäristöstään, myös terveydenhoitajan huoneessa olevista tavaroista). Hän keskustelee ja kuuntelee mielellään satuja ja musiikkia. Viisivuotiaan motoriset taidot (liikkeiden yhdistely ja sujuvuus) ovat jo varsin kehittyneitä. Lapsi kiipeilee, pyöräilee, hyppää narua jne. Askartelu on usein mieluista, ja lapsi osaa jo leikata saksilla ympyrän, pujotella sujuvasti helmiä ja jäljentää kolmion. Kätisyys on vakiintunut, ja kynäote on aikuismainen kolmisormiote. Ihmispiirroksessa on useita yksityiskohtia. Lapsi löytää kuvista pieniä yksityiskohtia, vertaa ja lajittelee esineitä niiden ominaisuuksien mukaan ja rakentaa mallin mukaisia kokonaisuuksia palikoista. Lapsi ymmärtää kysymyslauseita, käyttää aikamuotoja, kykenee toistamaan lyhyitä rytmisarjoja ja lauseita ja ymmärtää peruskäsitteitä. R:n, S:n tai D:n puuttuminen on hyvin tavallista. Jos jokin muu äänne puuttuu tai on virheellinen, ohjataan lapsi puheterapeutille. Jos suvussa on luki- tai oppimishäiriöitä, puheen ja/tai kielen kehityksessään viivästynyt lapsi pitäisi ohjata puheterapeutille viimeistään 5-vuotiaana. Tärkeämpää kuin pienet äännevirheet on, että puhe on muuten sujuvaa ja kielelliset taidot ovat muuten iänmukaisia. Viisivuotias pystyy yleensä selviämään ristiriitatilanteista ilman äärimmäisiä tunteenpurkauksia. Hän on sosiaalinen ja viihtyy niin leikkitoverien kuin aikuistenkin seurassa. Lapsi kykenee oppimaan sopimusten tekemistä ja arvioimaan omaa käyttäytymistään. Leikkitoverien kanssa leikit suunnitellaan yhdessä, tehtävät jaetaan ja osataan jo joustaakin. Mielikuvitus- ja roolileikit ovat mieluisia. Yökastelu on vielä tavallista, mistä huolimatta asiasta kannattaa jo keskustella lääkärin vastaanotolla.



Vanhempien voimavarojen ja huolien tunnistaminen ks. Yksivuotias lapsi neuvolassa 3 (soveltaen). Lisäksi:



* vanhempien käsitys lapsen keskittymiskyvystä, omatoimisuudesta ja leikkitaidoista toisten lasten kanssa

* vanhempien käsitys lapsen tunne-elämästä, peloista, arkuudesta ja aggressiivisuudesta

* mieluisten leikkien ja liikuntamuotojen toteaminen

* kasteleeko lapsi

* lapsen mukanaolo kodin askareissa

* lapsen hoitojärjestelyt, yhteistyö päivähoidon kanssa



Terveysneuvonta ks. Yksivuotias lapsi neuvolassa 3(soveltaen). Lisäksi otetaan esiin:



* viisivuotiaan kehitysvaihe

* klassiset sadut ja niiden merkitys (empatiakyvyn kehittyminen, oikean ja väärän sekä hyvän ja pahan erottaminen jne.)

* D-vitamiinilisä (loka-maaliskuussa); lapsen ja perheen fluorihammastahnan ja ksylitolin käyttö

* television ja videoiden katselun rajoittaminen ja mahdolliseen tietokoneeseen suhtautuminen (ks. luku Lapset ja tietotekniikka 4)



Viisivuotiaan lapsen kasvun ja kehityksen arviointimenetelmistä ja seulontakriteereistä tulee sopia yhdessä alueen erityistyötekijöiden (ensisijassa psykologin, puheterapeutin, fysioterapeutin ja mahdollisen toimintaterapeutin) kanssa. Menetelmästä riippumatta kaikki kehityksen osa-alueet tulee kattaa jollakin tavoin. Näiden taitojen arviointiin on tarjolla LENE-testi (Valtonen amp Mustonen 2003). Myös Lumiukko-testi on osa LENE-testiä. (Ks. myös Neurologisten ongelmien seulonnat 1)



Terveydenhoitajan (tai mahdollisesti osittain päivähoidon) vastuulla oleviksi osuuksiksi ehdotetaan seuraavien asioiden tutkimista lapsesta:



* yleisvaikutelma

* pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys

* karkea motoriikka (LENEn tämänhetkisen version mukaan; seulontakriteerejä saatetaan tarkistaa tutkimustulosten karttuessa): kantapää- ja varvaskävely, varpailla kävely viivaa pitkin 5 m, yhdellä jalalla seisominen (vähintään 10 sekuntia ilman merkittävää huojuntaa) ja yhdellä jalalla hyppiminen (pitäisi onnistua vähintään 10 kertaa rytmikkäästi). Hernepussin heiton ja kiinnioton tulisi onnistua 2 metrin päästä niin, että kädet ovat selvästi irti vartalosta.

* vuorovaikutustaidot, tarkkaavaisuus ja motivoituminen: lapsi pystyy keskittymään tehtäviin tutkimustilanteessa n. 25–30 minuutiksi yhtäjaksoisesti. Puheen tulee olla adekvaattia ja vuorovaikutuksen molemmat osapuolet huomioivaa, lapsi ei esimerkiksi puhu toisen päälle, kuuntelee mitä toinen sanoo, vastaa kysymyksiin.

* puheen ja kielen valmiudet tutkitaan standardoidulla testillä, esimerkiksi ns. Lumiukko-testillä. Arvioidaan kerronnan sujuvuutta, loogisuutta ja ymmärrettävyyttä, kuullun ymmärtämistä (kysymyslauseet ja aikamuodot), puhemotoriikkaa, auditiivista sarjamuistia (sanasarjojen muistaminen), lausemuistia ja sanahahmoja, nimeämistä ja artikulaatiota, peruskäsitteiden ja toimintaohjeiden ymmärtämistä.

* visuaalinen hahmottaminen: lapsi pystyy rakentamaan annetun mallin mukaisesti 6 palikan rakennelman uudelleen

* silmän ja käden yhteistyö: jäljentää mallikuvioita (kolmion ja kolmio-neliö -yhdistelmän), leikkaa saksilla ympyrän, pujottaa 1 cm:n kokoisia helmiä muovilankaan normaalisti 5–6 helmeä minuutissa

* näön tutkiminen: kuten 3-v, jatkotutkimuksiin lähettämisen aiheet: ks. Liite 17 5. Mikäli 5-vuotiaalla todetaan vaikea visuaalisen hahmotuksen häiriö, tulee lapsi lähettää myös silmälääkärin tutkimukseen.

* kuulo tutkitaan audiometrillä (seulonta), ellei kuuloa ole varmistettu 4-vuo-tiaana. Normaali kuulo on 20 dB 0,25–4 kHz

* (verenpaine)



Lääkäri tutustuu asiakirjoihin ja tutkimustuloksiin, haastattelee vanhemmat ja tutkii lapsen. Lääkärintutkimukseen voi soveltuen kuulua osia edellä luetelluista tehtävistä, etenkin jos löydös on ollut poikkeava tai terveydenhoitaja on jäänyt löydöksistä epävarmaksi. Mikäli lapsella on jokin ajankohtainen terveysongelma (esim. kastelu), tähän luonnollisesti puututaan tavalliseen tapaan. Jokaiselta lapselta lääkärin tutkimukseen kuuluvat kuitenkin myös



* yleisvaikutelma

* pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys

* lapsen yläetuhampaiden puhtaus ja kasvojen symmetria (ks. Kolmevuotias lapsi neuvolassa 6)

* diadokokinesia (onnistuu samantahtisesti vähintään 5 kertaa ilman että olkavarsi liikkuu)

* sormi-nenänpääkoe (pitää onnistua ilman treemoria tai muita pakkoliikkeitä)

* iho, ryhti, sydänäänet, vatsa, reisivaltimopulssit, kivekset.

* (verenpaine, ellei sitä sovita terveydenhoitajan tehtäväksi 5- tai 6-vuotistutkimuksen yhteydessä)

* keskustelu lapsen kanssa: lapsen käsitys terveydestään, lapsen mielipiteiden kuuleminen



Monilta lapsilta kuuluu tässä iässä sydämen sivuääni, joka tavallisesti on fysiologinen. Löydös ja mahdollinen jatkotutkimusehdotus pitää aina kertoa vanhemmille.



Riippuu paikallisista sopimuksista, työnjaosta ja resursseista, miten suhtaudutaan sellaiseen lapseen, jonka puheessa on äännevirheitä, mutta jonka puhe muuten on sujuvaa ja kielelliset taidot iänmukaisia. Tutkimustulosten perusteella lääkäri kokoaa johtopäätökset ja antaa palautteen lapselle ja vanhemmille. Vanhempien kanssa sovitaan palautteen antamisesta päivähoitoon. Mahdollisista jatkotutkimuksista tai tukitoimista sovitaan vanhempien kanssa. Menettelytavoista poikkeavien löydösten suhteen tulisi olla ennalta sovitut kirjalliset ohjeet.