sattuuko synnytys enemmän kuin reikäsen hampaan poraaminen

kipu on erilaista, enemmän se synnytys sattuu mutta silti synnytän uudestaan. hampaisiin ei kyllä kosketa ilman puudutusta.

mutta synnytyskipu mieletäni siedettävämpää.

synnytykset pitkiä ja lapset suurikokoisia.



hammaslääkäriä pelkään hulluna. porauskipu tuntuu varpaissa asti ja usein tulee itku vaikka kuinka koitan olla reipas.



mutta mutta... synnytykseen menisin milloin tahansa uudestaan. se kipu on erilaista, koska tiedät että se edistää vauvasi syntymää. palkinto siitä on niin mahtava ettei kipua jälkeenpäin juuri ajattele lainkaan.

se alkaa menkkamaisilla supistuksilla, joissa välissä on pitkä tauko. Pikkuhiljaa poltot kovenee ja tauot lyhenee. Elimistö antaa aikaa valmistautua tähän kipuun.



Se on vähän eri asia kuin porakone suuhun ja hermoa tärskyttämään.



Varmasti suurimmalla osalla synnytyskipu on siellä loppuvaiheessa niin kova, että sitä voi kidutukseksi sanoa. Itse en voinut maata paikoillaan. Epiduraalin laittaminen oli tuskaista, koska ylipäätään makuuasennossa oleminen oli tuskallista. Kipua sietää paremmin, kun vähän liikkuu. Jossain vaiheessa tosin supistuksen oli niin kovat, että seisoallaan oleminen hirvitti. Pelkäsin, että jalat ei kanna seuraavan supistuksen aikana, mutta kyllä ne kantoi. Keinuttelet vaan itseäsi, marssit ja möyryät. Sitähän ei voi tehdä hammaslääkärissä. :)

kuin hampaisiini kosketaan ilman puudutteita! Mielestäni synnytys on siis mukavampaa.

Silti synnyttäminen on jotenkin "kivaa", poraaminen ei. Siis minun mielestäni - kolme synnytystä olen kokenut, kaksi niistä puudutteitta.

hampaan paikkaamisessahan se on kamalaa vihlovaa hermosärkyä jota ei synnytyksessä ole. Sanoisin näin, että molempiin toimenpiteisiin käyttäysin mieluiten kivunlievitystä kuten olen tehnytkin :)

Siksi 90 % synnyttäjistä ottaa kivunlievitystä ja lopuistakin iso osa haluaisi, muttei ehdi saada.

hammassärkyä ei niinkään. Minultä vedettiin viisuri ja puudustus ei voinut laittaa. Se oli kauheaa. Synnytys pientä siihen verrattuna

endorfiinihumala lievittää muistot kärsimyksestä. Hampaan poraamisesta ei saa vastaavaa endorfiinihumausta.

ja se kipu voi kestää tunteja, kun kunnon supistelut alkaa. Ja lisäksi vielä se kun vauva tulee ulos.

Poraaminen kestää kuitenkin vain hetken ja siinäkin hammaslääkäri saattaa pitää pieniä taukoja välillä (ainakin mulla piti, kun porasi, että sain hengähtää)

kaksi "luomu" synnytystä takana

mutta se on vaan mun mielipide. Kaikki kokee kipunsa erilailla, eikä mun mielestä noita kahta kipua voi verrata.

hankala sanoa kyllä. Takana kaksi synnytystä ja molemmat ilman kipulääkkeitä (joo, ei ollut oma valinta). Muistikuvat pelittävät ponnistusvaiheeseen asti, johon asti kipu oli melkoista mutta siedettävissä. Sitten filmi katkeaa, josta päättelisin, että mieluummin otan sen poraamisen ilman puudutusta...

Ei sitä voi kaunistella, parempi vaan kun sen tietää ja hyväksyy etukäteen.

ja synnyttäminen ampiainen.

kuin poraaminen. En kestä sitä vihlontaa, se on jotain ihan tajuttoman hirveää. Synnytyskipu on kokonaisvaltaisempaa mutta ei niin repivää. kokemusta yhdestä epiduraalisynnytyksestä joka päättyi imukuppiulosottoon (sattui sairaasti se loppu) ja yhdestä suuren vauvan luomusynnytyksestä, jossa kipu oli hallittavissa ja olin itse tilanteen herra.

mutta se loppurytinä (n. 5-7 sentistä lähtien) on kyllä jostain ihan muusta maailmasta.

Minulla ollut näin. Eli ihan järkyttävät kivut koin synnytyksessä, mutta silti menin vielä kaksi kertaa uudestaankin synnyttämään (ilman puudutusta). Hampaita taas porataan aina ilman puudutusta ja se ei mielestäni paljoa satu.

kuulostaa aika kamalalta. Hampaan poraus on aivan kauheeta ja jännnitän sitä päiväkausia vaikka puudutetankin. Joskus vihlonta tuntuu vaikka on puudutettu.

En asu Suomessa ja täällä synnytyskipuun ei tuota epiduraalia tai spinaalia helpolla saa.



ap.