"Suomessa ei kukaan kuole nälkään"

näitä sossupummeja. Kokemusta on.

että olisit kuollut. Ihminen pärjää kaksi viikkoa syömättä, jos vain vettä riittää. Huonoon kuntoon siinä toki pääsee.



Jos todellakin olisit ollut jo aivan nälkiintymässä, niin olisit voinut soittaa ambulanssin, sitten sinut olisi viety päivystykseen ja aloitettu suonensisäinen nesteytys ja letkuruokinta. Että kyllä Suomessa mahdotonta on nälkään kuolla, jos ei ole anoreksiaa.

Missä kohtaa tämä väite toteutui? Kuka kuoli nälkään?

Ette varmaankaan voi kuvitella, mitä on elää viikkokausia ilman rahaa. Kyllä siinä tulee vahvemmallekin ihmiselle jo itsetuhoisia ajatuksia mieleen. Ap

Tiedätte jo konstin jolla apua saa. Juokaa, juokaa lisää. Tukea kyllä saatte.

Itselläni ei ole ketään joka avustaisi ja ei aikoinaan voinut lainata keneltäkään, koska ei olisi ollut rahaa maksaa takaisin.



Aikoinaan muistan kuinka jonotin ruokajonossa juoppojen ym. kanssa ja kerran oli tilanne että kaapissa ei ollut edes jauhoja. Ei siis yhtään mitään. Menin hakemaan eu:n avustuskassia, mutta kaikki oli loppu. Purskahdin itkuun, koska tiesin ettei lapsille ole mitään ruokaa koko viikonloppuna. Paikalla oleva mies kysyi, kuinka paha tilanne oikeasti on ja sanoin: Kaappi on oikeasti tyhjä, siis oikeasti tyhjä. Rahaa ei ole senttiäkään. Mutta kyllä me pärjätään.



Mies sanoi että älä murehdi ja tyhjensi henkilökunnan eväskaapin. Saatiin ½ pakettia kaurahiutaleita, muutama viili, leipäpussi, vajaa maitopurkki, 3 perunaa ja viinirypälerasia.



Kukaan ei aiemmin ollut oikeasti auttanut minua ja se sykähdytti. Jopa halasin miestä.



Kun tilanteemme ajan kanssa koheni, niin menin noin vuoden päästä paikalle ja kiitin miestä ja sanoin että muistan aina kuinka auttoi meitä ja että minulle voi soittaa, jos voin olla jotenkin avuksi muille.



Siitä lähtien olen satunnaisesti auttanut oman osaamiseni ja kykyjeni mukaan muita ihmisiä. Ompelen mm. verhoja, vauvan peittoja, autan mummoja kaupassa jne.

Tiedän tasan tarkkaan mitä on olla viikkokausia ilman rahaa. Tiedän mitä on mennä opintotukipäivänä (ja ihan vain tiedoksesi sinulle ylellisyyteen tottuneelle, opintotuki on pienempi kuin pienin työttömyyskorvaus) kauppaan ja yrittää ostaa halvinta mahdollista ruokaa.

Jos myös ap puhuu tilanteesta jossa ainoa tulonlähde on opintotuki + asumislisä niin sitten puhumme samasta köyhyyden tasosta. Jos ap saa työttömyyskorvausta tai muuta ylellisyyttä niin sitten voi mennä kyllä ihan itseensä ja lopettaa köyhyydestä puhumisen.

Ette varmaankaan voi kuvitella, mitä on elää viikkokausia ilman rahaa. Kyllä siinä tulee vahvemmallekin ihmiselle jo itsetuhoisia ajatuksia mieleen. Ap

Asumistuki menee suoraan vuokranantajan tilille ja opintotuki ei edes riitä loppuvuokran maksuun.



Saanhan sitten tietysti lapsilisän. Elatusmaksuja en saa (lapsi on paljon myös isällään, joten olemme sopineet niin. Isä kyllä osallistuu paljon lapsen vaatekuluihin yms.)



Toivoisin, että perustettaisiin jokin rinki, että sinne voisi jättää yhteystietonsa, auttaisin mielelläni hätätilanteessa olevia silloin tällöin kutsumalla esimerkiksi kotiini syömään. Kamalaa, jos ihmisen pitää lasten kanssa vielä olla ilman ruokaa :(

aina saa jostain apua, vaikka sitten sairaalasta, kun on heikoksi mennyt.

Ap tai ap:n lapset? Miksi he ovat nälkäkuoleman partaalla? Mihin ap käyttää ne rahat lastensa koristessa kuolemankielissä? Missä kunnossa ap itse on?



Onko ambulanssi jo kutsuttu? Selväähän on ettei edes ap:n kaltaisten vanhempien anneta tappaa lapsiaan nälkään vaikka tuhlaisivat rahat mihin - vain jos ap ei ole kertonut viranomaisille jättäneensä lapsensa ruokkimatta, ne saattavat kuolla nälkään.

Mä osaisin dyykata, jos nälkäkuolema uhkaisi

Asumistuki menee suoraan vuokranantajan tilille ja opintotuki ei edes riitä loppuvuokran maksuun.

Saanhan sitten tietysti lapsilisän. Elatusmaksuja en saa (lapsi on paljon myös isällään, joten olemme sopineet niin. Isä kyllä osallistuu paljon lapsen vaatekuluihin yms.)

Toivoisin, että perustettaisiin jokin rinki, että sinne voisi jättää yhteystietonsa, auttaisin mielelläni hätätilanteessa olevia silloin tällöin kutsumalla esimerkiksi kotiini syömään. Kamalaa, jos ihmisen pitää lasten kanssa vielä olla ilman ruokaa :(

Ota opiskeluasunto ja jos tulot on noin pienet niin pitäisi saada myös toimeentulotukea. Sitten on kanssa ruokajonoja, joihin voi mennä.

Itselläni ei ole ketään joka avustaisi ja ei aikoinaan voinut lainata keneltäkään, koska ei olisi ollut rahaa maksaa takaisin. Aikoinaan muistan kuinka jonotin ruokajonossa juoppojen ym. kanssa ja kerran oli tilanne että kaapissa ei ollut edes jauhoja. Ei siis yhtään mitään. Menin hakemaan eu:n avustuskassia, mutta kaikki oli loppu. Purskahdin itkuun, koska tiesin ettei lapsille ole mitään ruokaa koko viikonloppuna. Paikalla oleva mies kysyi, kuinka paha tilanne oikeasti on ja sanoin: Kaappi on oikeasti tyhjä, siis oikeasti tyhjä. Rahaa ei ole senttiäkään. Mutta kyllä me pärjätään. Mies sanoi että älä murehdi ja tyhjensi henkilökunnan eväskaapin. Saatiin ½ pakettia kaurahiutaleita, muutama viili, leipäpussi, vajaa maitopurkki, 3 perunaa ja viinirypälerasia. Kukaan ei aiemmin ollut oikeasti auttanut minua ja se sykähdytti. Jopa halasin miestä. Kun tilanteemme ajan kanssa koheni, niin menin noin vuoden päästä paikalle ja kiitin miestä ja sanoin että muistan aina kuinka auttoi meitä ja että minulle voi soittaa, jos voin olla jotenkin avuksi muille. Siitä lähtien olen satunnaisesti auttanut oman osaamiseni ja kykyjeni mukaan muita ihmisiä. Ompelen mm. verhoja, vauvan peittoja, autan mummoja kaupassa jne.

siunausta elämääsi.

Laki sanoo että viikossa on tehtävä, mutta jos kolme työntekijää jättää työnsä yllättäen niin enhän minä voi jäljelle jääviä syyttää. :/ Syötiin puuroa jne. mutta pelotti sairastuminen koko ajan. Eikä se 16 päivää ole ehkä pitkä aika, mutta sähkölasku jne. oli myöhässä tuon jälkeen reippaasti...joskus nuorempana melkein lensin ulos kämpästäni kun sossu teki kaksi tai kolme "inhimillistä virhettä" ja jätti vuokrat maksamatta.



Veljeni, rappioalkoholisti, on saanut asuntoa asunnon perään kaupungilta. Jopa silloin kun jätti vuokransa toistamiseen maksamatta puoleksi vuodeksi eikä kunnan kuuluisi enää avustaa. Veli totesi että ei ottanut asuntoa vastaan "kun se vitun ämmä ei tuonut avaimia mun luo vaan vaati et mä meen sinne toimistolle puhumaan paskaa". Itse olin mieheni kanssa vuosia jonossa samalle kaupungille, ei puhettakaan asunnosta vaikka emme vaatineet muuta kuin että kolme aluetta isosta kaupungista eivät käyneet (sijaintinsa vuoksi).

Pihistäkää kaljasta ja tupakasta.

ruokaa ja ostokortteja - ihan varmasti jokaisessa pikkukaupungissakin...

Miksi sitä ei tehdä nykyään? Ihan oikeasti en kyllä ymmärrä totaalista rahan loppumista ja turvaverkon täydellistä puuttumista, mutta se lienee sitten mahdollista.

Mieluummin ottaisin opintolainaa kun kulkisin itse tai pitäisin lapsia kaurapuurolla tai nälässä. Ja hakisin apua ennen kuin kaapit on typötyhjät.Sinkkuna nyt kestää mitä vain, mutta lapsiperheessä vanhempien velvollisuus on huolehtia, että lapsella on ruokaa vatsassa ja asiat kunnossa.



Jos opiskelijan opintotuki ja laina ei riitä elämiseen, voi saada toimeentulotukea.

Opiskelijat ovat pahimpia viikonloppu juoppoja-.Pihistäkää kaljasta ja tupakasta.

elkää valehdelko itsellenne. Olkaa rehellisiä tämän asian kanssa.