Kouluilla ei ole keinoja hoitaa koulukiusaamista

vanhemmat jotka ei välitä vaikka heidän lapsensa on koulukiusaaja.

Se hoidetaan ennen kaikkea kotona.

totta, että kiusaamistapausten selvittäminen ja ratkaiseminen on hyvin vaikeaa. Usein se tehdään ns. maalaisjärjellä ja aiemmin ei ole ole ollut kovinkaan varsinaisia 'ohjelmia' kiusaustapausten selvittämiseen.



Kiusaamistapauksissa on myös paljon näkymätöntä kiusaamista, jota opettajat eivät näe. On hirvittävän tärkeää, että kiusaamisesta kerrotaan opelle, reksille, terveydenhoitajalle tai jollekin muulle koulun aikuiselle. Vain silloin voi tehdä asialle jotain kun sen olemassaolosta tietää.



Kiusaamistapauksissa KiVa-toimenpideohjelma on yksi konkreettinen puuttumismalli kiusaamiseen. Kiusaamiseen täytyy ehdottomasti puuttua. Jokaisella lapsella täytyy olla oikeus tulla turvallisin mielin kouluun. Jos kiusaamisasioihin ei puututa, ottakaa yhteyttä ylemmälle pallille!



Muistattehan myös sen, että kiusaamista on myös kiusaamisen salliminen. Esim. tappelutilanteessa katsojat ovat osana kiusaamista. Usein jos kaikki hännystelijät lähtisivät pois, kiusaaja ei yksin jaksaisi kiusata.

koulupsykologit ja kuraattorit, minun mielestäni kiusaajat pitää ensi kädessä passittaa heidän puheilleen arvioitavaksi, voisivat tehdä myös yhteistyötä sosiaaliviranomaisten kanssa. Resursseja löytyy mutta ei ole kompetenssia ongelmien tunnistamisessa ja toimintamallien kehittämisessä. Kun kiusaamisesta ilmoitetaan, ne tulisi kirjata ja pitäisi myös olla seuranta niin että näkee miten kussakin tapauksessa on toimittu koulun taholta. Räikeimmät tapaukset poliisille, koulun kuuluisi seurata että tieto menee sinnekin.