Kouluilla ei ole keinoja hoitaa koulukiusaamista

Kyllä poliisi vaikka kuljettaa lapsen kouluun ja kotiin.



Oikeuteenkin voi vetää jos kouluajalla lasta onnistutaan jatkuvasti kiusaamaan.

Tunnillahan opettajan pitäisi olla läsnä.

sanoa mitään kun ne itkee heti kotona ja ope saa loparit. toinen on että aikuiset eivät "näe". =(

ajattelin juuri eilen että jos olis sellainen

ammatti että olis koulussa valvomassa, niin menisin.

meillä ainakin kiusaus saatiin loppumaan koulun, vanhempien ja lasten yhteistyöllä. Oepttaja puhui vanhempien kanssa yhdessä ja erikseen, ja paljon lasten kanssa, draamallisia harjoituksia ja paljon kesksuteluja lasten kanssa. Lisäksi yhteiskokouksia, eli ope ja vanhemmat yhdessä, sitten vanhemmat puhuivat lastensa kanssa, ja ope lapsien myös. Lopuksi kaikkien yhteiskokous, opet, lapset ja vanhemmat, jossa sovittiin säännöt ja kaikki lupas olla kiusaamatta. Ja se tepsi...

vanhemmat jotka ei välitä vaikka heidän lapsensa on koulukiusaaja.

Koulussa keskusteltiin, keskusteltiin ja keskusteltiin. Kiusaaminen jatkui, jatkui ja jatkui. Se loppui vasta, kun mieheni meni itse henk.koht. puhumaan tälle kiusaajalle. Hän sanoi suorat sanat kera muutaman voimasanan.



Kiusaaminen loppui kuin seinään.

vaikka kiusaaminen pääasiassa tapahtuukin koulussa.



Koulussa pyritään tekemään se, mikä voidaan. Ikävä kyllä toiminnan rajat on hyvn tarkkaan määritetyt, eikä resurssitkaan tahdo aina riittää.



Vanhempien saaminen mukaan yhteistyöhön on aivan välttämätöntä! Jos vanhemmat eivät lähde kiusaamisen vastaiseen kampanjaan mukaan, ovat tulokset aina heikompia kuin vanhempien kanssa yhteistyössä. Etenkin yläkoulun puolella tämä on erittäin selkeästi nähtävissä.



Mutta,ap, kerrohan suuressa viisaudessasi hyvä ratkaisukeino. Viestistäsi saa sen kuvan, että sinulla olisi tärkeää tietoa asian suhteen.

Kouluviranomainen ei voi sanoa suoria sanoja, vaikka kuinka haluaisi. Ihanaa, että on vanhempi, jotka oikeasti haluavat, että kiusaaminen loppuu!

Koulussa keskusteltiin, keskusteltiin ja keskusteltiin. Kiusaaminen jatkui, jatkui ja jatkui. Se loppui vasta, kun mieheni meni itse henk.koht. puhumaan tälle kiusaajalle. Hän sanoi suorat sanat kera muutaman voimasanan.

Kiusaaminen loppui kuin seinään.

Jokaisesta koulusta on löydyttävä kirjallisena kiusaamisen vastainen suunnitelma.



Eri asia sitten on se, että koulut eivät noudata tuota suunnitelmaa eivätkä ota kiusaamisia tosissaan. Keinoja kyllä löytyy, mutta tahtoa ei aina löydy.

Viime syksynä Hesarin yleisönosastossa oli äidin kirjoitus siitä, miten heidän koulussaan oli hoidettu hänen tyttäreensä kohdistunut kiusaus. Tiivistelmä siitä:



- Koulu oli ottanut asian vakavasti, asiaa ei vähätelty.

- Kiusaajat joutuivat soittamaan vanhemmilleen, ja kertomaan, mistä oli kyse.

- Palaveriin oli kutsuttu kiusattu ja kiusaajat vanhempineen.

- Kiusaajille annettiin ultimaatumi: jos kiusaus ei lopu, HE joutuvat vaihtamaan koulua.

- Kiusatulle ja kiusaajalle annettiin käyttäytymissäännöt, joiden puitteissa tulee toimia, esim. heidän piti tervehtiä toisiaan.



Tässä esimerkki siitä, miten ihan tavallisella, mutta järkähtämättömällä toiminnalla saatiin kiusaus loppumaan. Vanhemmilta ei kysytty, haluavatko he osallistua kiusauksen kitkemiseen, vaan sitä oletettiin.



Minusta systeemi kuulosti tosi hyvältä.

Viime syksynä Hesarin yleisönosastossa oli äidin kirjoitus siitä, miten heidän koulussaan oli hoidettu hänen tyttäreensä kohdistunut kiusaus. Tiivistelmä siitä:

- Koulu oli ottanut asian vakavasti, asiaa ei vähätelty.

- Kiusaajat joutuivat soittamaan vanhemmilleen, ja kertomaan, mistä oli kyse.

- Palaveriin oli kutsuttu kiusattu ja kiusaajat vanhempineen.

- Kiusaajille annettiin ultimaatumi: jos kiusaus ei lopu, HE joutuvat vaihtamaan koulua.

- Kiusatulle ja kiusaajalle annettiin käyttäytymissäännöt, joiden puitteissa tulee toimia, esim. heidän piti tervehtiä toisiaan.

Tässä esimerkki siitä, miten ihan tavallisella, mutta järkähtämättömällä toiminnalla saatiin kiusaus loppumaan. Vanhemmilta ei kysytty, haluavatko he osallistua kiusauksen kitkemiseen, vaan sitä oletettiin.

Minusta systeemi kuulosti tosi hyvältä.

Etenkin kohta, jossa kiusaaja muuttaa koulua, mikäli kiusaaminen ei lopu!

ja puhutteluissa joutuu olemaan omalla ajallaan läsnä se kiusattu. Hän ei ole tehnyt mitään muuta kuin ollut olemassa. Miksi nöyryyttäviin kättä-päälle -hymistelyihin siltä pohjalta? Ainoa, jonka elämään kiusaamiseen pitäisi millään tavalla vaikuttaa ylimääräisten kokoontumisten ja juttutuokioiden muodossa on KIUSAAJA ja hänen vanhempansa.

on määritellä se miten kiusaaminen ilmenee ja tehdä selväksi ettei se ole hyväksyttävää. Selvittelyihin osallistumisesta voinee kieltäytyä, jos opettajille annetaan selvä tieto siitä miten kiusaaminen on ilmennyt. Silloin voivat hoitaa asian ilman kiusatun paikallaoloa.

saattaa vaikuttaa myös kulttuurimme ihmisiin ulotettu tehokkuus-ajattelu, joka tekee kiusatuksi joutumisesta jotenkin paheksuttavaa.



Jokaisen ihmisen henkisen vastustuskyvynhän olisi oltava koko ajan paras mahdollinen ja ellei ole niin siihen pitäisi olla joku kunniallinen selitys ja hus sairaslomalle hoida ittes kuntoon.



Tämä tosin saattaa päteä enemmän työpaikkakiusaamiseen ? Lapsilla nuo henkisen vastustuskyvyn "puutteet" hyväksyttäneen paremmin.



Enkä kyllä tiedä voiko loukkaavaa käytöstä perustella sillä että toinen ihminen on loukattavissa, vastaavalla perustelulla voisi periaatteessa oikeuttaa ihan mitä tahansa. Ihmisen VOI pahoinpidellä tai raiskata, joten se antaa sitten oikeuden tehdä niin ?

vanhemmat jotka ei välitä vaikka heidän lapsensa on koulukiusaaja.

Suomessa on todella keinot viety minimiin. Ja jos satuttaisiin erottamaan, kestäisi prosessi kuukausia ja sitten pitäisi vielä järjestää hulttiolle yksityisope kotiin. Lomaahan se vain niille olisi. Parhaat keikkuu koululla silti välituntiaikoina - lähestymiskieltoa tms. ei voida antaa, eikä kotiin sulkea. Alakoulun puolella ehkä uhkaukset toimivat, yläkoululaiset haistattaa niile pitkät.

Jokaisesta koulusta on löydyttävä kirjallisena kiusaamisen vastainen suunnitelma. Eri asia sitten on se, että koulut eivät noudata tuota suunnitelmaa eivätkä ota kiusaamisia tosissaan. Keinoja kyllä löytyy, mutta tahtoa ei aina löydy.

jos käytännön toteutus ei ole koululla hallussa!

väittäisin, että tahtoa löytyy kyllä, mutta keinot ovat hyvin vähissä.

Peruskoulussa voidaan puhua ja puhua, vaatia lupauksia kiusaajilta, seurata tilannetta, mutta siihen ei voida vaikuttaa, mitä tapahtuu kouluajan ulkopuolella (ja se lapset hyvin tietävät).

Erottaa ei voi, eikä koulun vaihtoakaan voi vaatia, jos kunnassa on vain yksi yläkoulu.

en ole koskaan vielä törmännyt lapseen tai nuoreen, joka kiusaa VAIN koulussa. Sellaisia lapsia on kyllä valitettavasti tullut vastaan, jotka kiusaavat koulussa, kotipihoilla, harrastuksissa, ostareilla, puistoissa, uimarannoilla ja joka paikassa, missä vain ehtivät.

mutta jos kiusaaja on omassa lähikoulussaan, häntä ei voida pakottaa vaihtamaan koulua. Laki ei salli tätä. Uhkailla tietysti voi...

Meillä joutuu rehtorin puhutteluun, sitten pyytämään rehtorin paikalla ollessa anteeksi ja ääneen lupaamaan, että ei enää kiusaa. Ja lisäksi joutuu lukemaan ääneen lapusta, että jos kiusaa, niin edessä on 2 vko erottaminen koulusta ja että nuori on tästä tietoinen.



Sen lisäksi kiusattu joutuu "erityistarkkailuun" eli opettajille tulee hyvin matala toleranssiraja kaikessa, mitä kiusatulle sanotaan tai tehdään. Näin kiusaajat eivät voi yllyttää muita kiusaajiksi.



Erittäin tehokas systeemi. Kiusaajille menee kotiin tieto asiasta, ja jos kiusaaminen jatkuu, vuorossa on neuvonpito, jossa paikalla vanhemmat, rehtori, psykologi ja terveydenhoitaja. Ja kyllä, sieltä voi saada ihan oikeasti 2 vko etottamispaperit ja vanhemmilla velvollisuus sinä aikana opettaa.