Miks mä "pelkään" soittamista?!

Mulla kanssa tätä ongelmaa. Mutta niin että viralliset soitot hoidan ok mutta kavereille soittaminen ahdistaa. Ja 70% tulevista puheluistakin tekis mieli jättää vastaamatta. Sitte nolottaa ku kaveri tavoittelee useamman kerran mutta mulla ei kertakaikkiaan tunnu siltä että haluis puhua. Skypettely kyllä onnistuu.

Sama juttu, soittaminen on inhottavaa, vaikka ei tarvis kuin soittaa lääkärriin aika niin sekin inhottaa tai puhelu vaikka omalle siskolle tai miehelle niin en vain saa soitettua. 

Töissä joudun soittamaan asiakkaille ja kuitenkin toi ei vain suju.

Vanha ketju mutta olkoon. Täällä olen minä, yksi puhelupelkääjä lisää.. En pelkää itse puhumista yhtään, mutta soiton alottaminen on ihan kammottavaa. Saattaa mennä 5min ennen ku edes valitsen numeron puhelimesta. Ja toiset 5 min ennen ku alan soittaa. Mulla kans on toi että kukaan ei saa olla samassa huoneessa, koska muute menen ihan lukkoon. :D naurattavaa, mut kuitekaa ei.
.
P.s pitäs tänää varata labra-aika, kuinka selviän??

Mulla on vielä lääkäriaika varaamatta, piti soittaa jo viime viikolla mutta en saanut soitettua. 8 avautuu ajanvaraus ja sinne pitäisi saada soitettua. Katselin jo että olisiko nettivaraus mahdollista  EI ole! eli pakko soittaa. Mies jo pauhasi viikonloppuna että mikä siinä voi olla vaikeaa, en tiedä mutta se on vain. Vatsaa kouristaa ja kädet hikoaa jo ajatuksesta, pulssi nousee taivaisiin. Ennen oli helppoa kun saattoi kävellä teekoohon ja kysyä ajanvaraushoitsulta aikoja, nykyään ei voi mennä kyseleen kun kaikki ajanvaraukset hoidetaan puhelimella.

Tarvis tsemppipotkut 

Täälläkin yksi samasta kärsivä:D

Täältäkin löytyy! Nuorenpana piti tehdä itselle "muistilappu", mistä sitten luin koko litanian.Nykyäänkin saatan laittaa ranskalaisilla viivoilla tärkeimmät asiat ylös virastoihin soitellessa.Kaikkea sitä! :)

H

Tiesittekö, et jos työssään joutuu soittelee kylmiä soittoja niin on firmoja jotka tarjoaa koulutusta siihen miten homma hoidetaan.

Sama ongelma täällä! Hassuinta, että töissä olen joutunut soittamaan työtehtävien puolesta ja näissä ei soittaminen pelota yhtään, on ilmeisesti joku "työminä"-rooli päällä.

Nyt pitäisi kohta soitella pariin paikkaan, mm. työpaikan perään ja virastoon, olen ottanut propralia ja montakohan tuntia tänään menee siihen, että saan soitettua...

Sama vika täälläkin. Pitsankin tilaaminen on hirveää. Nyt pitäisi vielä soitella harjoittelupaikkaa. Jännittää sikana.

Jonkinlainen paniikkihäiriö tuo on.

Itselläni on hyvin laaja ja vaikea paniikkihäiriö ja en kestä puhelimia juuri ollenkaan (en myöskään muita sosiaalisia kohtaamisia...). Pahimmassa tapauksessa sain kovan itkukohtauksen ennen kuin soitin tuntemattomaan paikkaan ja usein unohdan ihan perus tietoja kuten osoitteeni.

Hyvänäpuolena saan noin 10€ puhelinlaskun noin 3kk välillä. :)

Pianon pimputus nyt onnistuu hermostuneenakin. Jotkut vaikeammat soittimet hermostuttavat. Esim. viulusta saa toki äänen, mutta voi olla hakeminen että se osuu edes liki tavoiteltua nuottia. Sama homma erilaisten torvien kanssa. Joku vetopasuuna hermostuttaa jo ajatuksenakin kun ei ole kokeillut miten siitä lähtee ääni.

Olen nyt monta päivää yrittänyt ja en vain pysty lääkäriaikaa tilaamaan- lemmikille....

Netistä ei pysty varaamaan.

Hajoan tähän tilanteeseen.

Taustalla traumaattinen lapsuus, en ole uskaltanut mennä edes itselle hakemaan apua vaikka tarvitsisin. Onko mitään nettipsykologia?!

Mä vältän myös soittamista viimeiseen saakka, vaikken edes varsinaisesti jännitä sitä. Mun mielestä puhelimessa puhuminen on hirveän työlästä, koska pitää koko ajan keskittyä siihen puheluun ja kuunnella tarkkaavaisesti, mitä se toinen sanoo. Live-tilanteessa voi keskustelua jaksottaa eri tavalla ja pitää välillä taukojakin - puhelimessa ois todella outoa olla pari minuuttia hiljaa. 

Introverttina en muutenkaan kaipaa juttuseuraa ja puheluiden soittaminen esim. vain pitääkseni yhteyttä lähisukulaisiin on mulle todella stressaavaa ja työlästä. Lapsilleni soitan silloin tällöin, kun pitää nopeasti saada hoidettua jokin tärkeä asia - muuten asiat hoidetaan viestein tai naamatusten. 

Tuttaville tai ystäville en soita ikinä. Jos halutaan nähdä, asia sovitaan viestein ja sitten nähdään. Tätäkin harrastan äärimmäisen harvoin, koska viihdyn parhaiten yksin. 

Hitto mä pelkäsin Kelassa asioimista ja soittamista nuorempana. Olin ympärilleni kuikkiva pelkäävä kani kun istuin Kelan aulassa.

Olin sitten 2vuotta puhelinmyyjänä ja nyt ei pelota soitella :D

Kuitenkin en kehtaa mennä salille koska pelottaa? (En kä varmaan koskaan menekään, harmi, koska haluaisin)

Melkein hyperventiloin jo.

Vihaan itseäni. Siirsin homman taas huomiselle.:(

Vierailija kirjoitti:

MInä pelkään myös, enkä tosiaan ole muuten mikään arka ihminen. Minulla kyse on selvästi siitä, että häiritsee se ettei kehollista viestintää ja ilmeitä ole mukana.

Onneksi nykyään lähes kaiken pystyy varaamaan netistä, niin lomat kuin lääkärit ja hammaslääkärit, kampaajat ja kosmetolgit. Valitsenkin käyttämiäni firmoja sen perusteella että heillä on nettiajanvaraus.

Minulla päinvastoin.  Puheluissa Vastapuolen äänenvärit, tauot, pienet henkäisyt kertovat niin karun rehellisesti kaiken, mitä hänellä on mielessään, etenkin ne jutut, mitkä hän jättää sanomatta. Naamakkain keskustelussa mielestäni nuo vivahteet eivät tule esille, jotenkin katovat siihen ilmeilyyn ymv. 

Vierailija kirjoitti:

Lukuisten lääkärikeskustelujen ja paniikkihäiriölääkkeiden avulla pääsin paniikkihäiriöstä ja peloista eroon. Nyt pystyy soittamaan ihan ilman ahdistusta, sydämen tykytystä ja hikoilua.

Mitä lääkkeitä käytät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukuisten lääkärikeskustelujen ja paniikkihäiriölääkkeiden avulla pääsin paniikkihäiriöstä ja peloista eroon. Nyt pystyy soittamaan ihan ilman ahdistusta, sydämen tykytystä ja hikoilua.

Mitä lääkkeitä käytät?

Mitkä lääkkeet jätit ottamatta? Kuittailet 2010 avattuun ketjuun. 🤣