kohta pojan 6v neuvola. voisikohan päästä ravitsemusterapeutille?

minusta poika on vielä ihan ok mitoissa, siis pitkä ikäisekseen todellakin, mutta paino on suhteessa aika ok. (mun tyttö 8v on 128cm ja 28kg ja ihan passeli)



Kyllä mä olen kuullut, että lapsi on mukana ravitsemusterapeutilla. Ja miksei saisi olla, hänen asioistaanhan siinä puhutaan.

Pituus huitelee yli käyrien ja painokin tietenkin. Pituus-painokäyrä sen sijaan menee vain hivenen plussalla. Pitkä poika ja painoa sen mukaisesti.



En usko että ottaisivat noin pientä lasta mukaan ravitsemusterapeutille koska tuossa iässä se on vanhempien asia vaivihkaa katsoa lapsensa syömisten perään. Lapselle ei voi sälyttää vastuuta asiasta.

mulla on kohta viis vee poika ja ihan samanlainen ruokahalu. Olen ihan toivoton välillä sen kanssa ku se on koko ajan ruokaa vailla. Tuosta ravitsemusterapeutille menosta en osaa sanoa. Meillä on ens viikolla painokontrolli, mietin kanssa, että pitäsköhän meidänkin mennä ravitsemusterapeutille...Ihana kuulla, että on muitakin joilla on samanlainen ongelma, kun neuvolassa on sanottu, että ei lapsi liho tavallisella ruualla. Mutta jos syö joka kerta niin että napa rutisee niin lihoaa vaikka olisi kuinka terveellistä.

onko siis ravitsemusterapeutti oikea osoite? Vai luuletko että 6 v tottelee paremmin "asiantuntijaa" kuin äitiään. Kyllä se vaan vanhempien kontolla lapsen syömiset -ja juomiset, tuon ikäiset ei vielä kylillä mätä hampurilaisia omin neuvoin.

Mutta jos syö joka kerta niin että napa rutisee niin lihoaa vaikka olisi kuinka terveellistä.

Lapsi saattaa valittaa - kyllä - mutta jos vanhemmat sanovat että tämä on tarpeeksi niin sitten se on. Lapsen vatsa on tottunut isoihin annoskokoihin ja ähkyoloon joten hän ei tunne olevansa täynnä ennen kuin on tuossa ähkyssä.

kun siis poika itkee ja huutaa, että NÄLKÄ NÄLKÄ! Ja siis kun on yhden annoksen syönyt. Kyllä tunnen oloni siinä tílanteessa aika paskaksi äidiksi, jos en toiselle anna lisää. Yritän aina antaa mahdollisimman vähän lisää...käytän pieniä lautasia, että näyttäisi annos isommalta...laitan vihanneksia reippaasti eikä lisää saa, ennen kuin ne on syöty...olen niin väsynyt jatkuvaan tarkkailuun. Ja sitten on ne lukuisat juhlat ja kylävierailtu, joissa on AINA jotain herkkua kahvipöydässä. Ja tietenkin, koska syön itse ja muutkin vieraat syövät (lapset myös), poikanikin syö. Olisi aika törkeetä kieltää yhtä saamasta kun muut saa ja tokaista vain, että 'ei käy, olet liian pullea'...Tilanteet vaan on niin vaikeita:(



Itse urheilen ja olen tarkka syömisistäni, mutta mieheni ei ole eikä varsinkaan hänen vanhempansa, jolla poika käy vähintään kerran viikossa. Siellä on munkkia ja keksiä aina pöydässä ja herkkupeppuna poikanihan syö suurella intohimolla.



Anoppi ei usko, kun kiellän herkut, antaa silti. Tästä ollaan puhuttu monta kertaa.



Tiedän, että minä olen tavallaan vastuussa pojan ylipainosta:( Mutta luulen, että jos joku ammattilainen, vieras henkilö, puhuisi pojalleni, asia saattaisi mennä paremmin perille. Voisin sitten ainakin vedota tämän terapeutin puheisiin...





ap

Minusta mitat eivät kuulosta siltä vaikka isokokoinen onkin. Meillä 4v kuopus tyttö omaa valtavan ruokahalun, syö oikeasti minua enemmän ja saa syödä niin paljon kotiruokaa kun jaksaa. Herkuista olen sitten tarkka, lauantaisin saa jotain makeaa jälkkäriksi kuten muutkin. Kylässä saa tietenkin syödä. Ruokaa 5xpv, ei välipaloja. Ei ole lihonut tavallista kotiruokaa syöden.

massu on pullea. ei muuten. massu pömpöttää sillä tavalla kuin vauvoilla aina. mutta siis poika on muutenkin isokokoinen, pään ympärys sama kuin minulla.



ap

Neuvolan täti voi puhua pojalle, tuskin 6 v tekee eroa ravitsemusterapeutin ja terveydenhoitajan välillä.



Onhan se hienoa että lapsella on hyvä ruokahalu, toisilla on päinvastainen ongelma. Ja melko hyvin olet onnistunut hommassasi, kun painoa ei kuitenkaan tuon enempää ole.



Puhu nyt vielä anopin kanssa, että herkkuja annetaan vain rajattu määrä, ei niin paljon kuin poika jaksaa mättää. Samoin juhliin mennessä voitte etukäteen sopia pojan kanssa, että hän saa syödä vaikka kaksi annosta herkkua (esim. pullan ja palan kakkua). Kohtuudessa pysymisestä voi palkita.



Kannattaisiko tehdä jotain pahaa ruokaa, joka ei maistu niin paljon että täytyy syödä maha turvoksiin.

Tee terveellistä kotiruokaa. Mielestäni kasvava lapsi voi syödä kotiruokaa niin paljon kuin haluaa.

Taitaapa olla niin, että ap:n poika on ihan normaali ja normaalilla ruokahalulla varustettu lapsi. Mutta koska syö ap:n ihan omalla mittapuulla (kun ap on niin tarkka syömisistään) paljon, on lapsen oltava lihava.



Ensin pitäsi nyt ap:n tarkistaa omat ajatuksensa ja asenteensa. Tuon ikäinen poika todennäköisesti liikkuu paljon, joten kulutuskin on kovaa. Saako lapsi tarpeeksi rasvaa ja proteiinia, vai onko ruoka mahdollisimman rasvatonta? Syökö lapsi vähän lihaa ja paljon perunaa/pastaa? Ruoan laatu on tärkeämpää kuin määrä. Edes kerran viikkoon vedetty munkkisatsi ei lasta lihota, jos ruoka on pääasiassa ravitsevaa ja energiatarpeen tyydyttävää.

miten vanhemmat eivät osaa laittaa rajoja noinkin pienten lasten syömisille. Kyllä meillä minä vielä määrään mitä, koska ja kuinka paljon lapset syövät. Vanhin nyt 7v. Kukaan ei ota mitään omin luvin. Ja jos näyttää siltä, että tuo esikoinen on mättämässä itseänsä ähkyyn (on kans kova tyttö syömään), niin laitan kyllä stopin. Ei tarkoitus ole, että joka aterialla pitää syödä niin, että napa ratkeaa. Esim. iltapalalla laitan rajaksi, että kaksi juttua saa syödä - esim. voileipä + jogurtti tai banaani+leipä.

Ja miehen suku.



Sanot että lapsi ei kyläile niin kauan kuin tuo mättömeno ei muutu.



Ylipäätään heillä taitaa tunteet olla nivottuna roskaruokaan. Tykkääminenkin osoitetaan munkeilla.

jos sanon yhdenkin poikkipuolisen sanan hänen lastenhoidotkyvyistään/arvostelen häntä, on hoidot ja auttamiset sitten siinä!

hän on HYVIN omalaatuinen nainen. Ja heitä todellakin tarvitsemme, sillä itse opiskelen ja tekee pitkää päivää ja meillä kaksi muutakin muksua esikoisen lisäksi....jos välit menee, olemme kusessa.

Olen sanonut lapsen päiväkotiinkin asiasta, että valvoisi vähän määriä. Ja kummallisesti päiväkodissakin on herkkuja tarjolla harva se päivä!

Itse en ole mikään ruokapoliisi syömisiäeni suhteen, laitan terveellistä tavallista kotiruokaa. Olen lihomiseen taipuvainen, siksi joudun tarkkailemaan syömisiäni.

ap

Poika on ihan sopiva ja arkinen ruokavalio kunnossa. Ei sitä mummolan herkut tai kyläilyt kerran viikossa romahduta.



Ap:n kannattaa varoa, ettei anna lapselleen yhtä neuroottista kuvaa ravitsemuksesta ja painonhallinnasta.



t. normaalipainoisen perheen äiti, jolla on hoikka 6-v ja roteva pullukka 3-v, poikia kumpikin.

miten vanhemmat eivät osaa laittaa rajoja noinkin pienten lasten syömisille. Kyllä meillä minä vielä määrään mitä, koska ja kuinka paljon lapset syövät. Vanhin nyt 7v. Kukaan ei ota mitään omin luvin. Ja jos näyttää siltä, että tuo esikoinen on mättämässä itseänsä ähkyyn (on kans kova tyttö syömään), niin laitan kyllä stopin. Ei tarkoitus ole, että joka aterialla pitää syödä niin, että napa ratkeaa. Esim. iltapalalla laitan rajaksi, että kaksi juttua saa syödä - esim. voileipä + jogurtti tai banaani+leipä.

meillä lapset voivat joskus syödä uskomattomiakin määriä (kohta 5 v poika: 2 lautasta ruokaa ja päälle jälkkäriksi iso pala pannukakkua) ja parin tunnin päästä välipalaksi banaanin ja leivän. Mutta ei tulisi mieleenkään sanoa tuon ikäiselle, että nyt lopeta syöminen, äidin mielestä olet syönyt jo tarpeeksi.