Lue keskustelun säännöt.
Hävettää liikkua kaupungilla,kun kaksi lasta ja iso maha
23.05.2010 |
Aiemmissa raskauksissa olen kantanut vatsani pää pystyssä, mutta nyt hävettää. Hävettää, kun on kaksi pientä ennestään, itsekin vähän säälien ja ihmetellen olen katsellut vastaavassa tilassa olevia perheitä. Lisäksi minua hävettää, että pukkaan lisää lapsia tähän nyt jo ylitäyteen maailmaan, se on ihan vastoin omaa arvomaailmaani. Ei siis ollut suunniteltu raskaus.
Kommentit (12)
Vaikka tämä olikin vahinko, niin olen ylpeä siitä, että minusta on todellakin tähän! Olen äiti isolla äällä. Jaksan ja pärjään (ainakin ulkopuolisen silmin :D) ja lapseni eivät ole mitään resupettereitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka tämä olikin vahinko, niin olen ylpeä siitä, että minusta on todellakin tähän! Olen äiti isolla äällä. Jaksan ja pärjään (ainakin ulkopuolisen silmin :D) ja lapseni eivät ole mitään resupettereitä.
Eniten tunnen itseni resupetteriksi, kun päällemahtuvat vaatteet on tässä vaiheessa sitä mitä on. Ehkä ongelma on just se, että minä en ole koskaan halunnut olla äiti isolla äällä, vaan äiti joka on paljon muutakin kuin pelkkä äiti. Ja väistämättä kuitenkin jos näkee monen (yli kaksi) pienen lapsen kanssa liikkuvia naisia, niin itselleni tulee ensimmäisenä mieleen äiti isolla äällä. Aiemmat lapset alkaa olla sen verran isoja, että olin juuri aloittanut mm. liikuntaharrastusta aktiivisemmin uudestaan yms. Nyt taas on luvassa raskaus-, vauva- ja pikkulapsiaikaan sitoutumista eli omien tarpeiden ja halujen lykkäämistä taas pari vuotta eteenpäin. Itsekästä tottakai, mutta olin niin ehtinyt iloita siitä, että olisi taas mahdollisuus vapaampaan elämään.
ap
kuin mitä siitä haluaa tehdä. En minä anna vauvan syntymän lykätä tärkeää liikuntaharrastustani edes vuodella. Vauva syntyy elokuussa ja jos kaikki hyvin menee, niin syyskuussa takaisin harrastamaan. Jos vauva on rauhallinen, otan sen mukaan. Jos ei, niin opetan myös pullolle ja isä tai mummo voi hoitaa sen pari tuntia, mikä mulla menee poissa.
Vaikka tämä olikin vahinko, niin olen ylpeä siitä, että minusta on todellakin tähän! Olen äiti isolla äällä. Jaksan ja pärjään (ainakin ulkopuolisen silmin :D) ja lapseni eivät ole mitään resupettereitä.
Eniten tunnen itseni resupetteriksi, kun päällemahtuvat vaatteet on tässä vaiheessa sitä mitä on. Ehkä ongelma on just se, että minä en ole koskaan halunnut olla äiti isolla äällä, vaan äiti joka on paljon muutakin kuin pelkkä äiti. Ja väistämättä kuitenkin jos näkee monen (yli kaksi) pienen lapsen kanssa liikkuvia naisia, niin itselleni tulee ensimmäisenä mieleen äiti isolla äällä. Aiemmat lapset alkaa olla sen verran isoja, että olin juuri aloittanut mm. liikuntaharrastusta aktiivisemmin uudestaan yms. Nyt taas on luvassa raskaus-, vauva- ja pikkulapsiaikaan sitoutumista eli omien tarpeiden ja halujen lykkäämistä taas pari vuotta eteenpäin. Itsekästä tottakai, mutta olin niin ehtinyt iloita siitä, että olisi taas mahdollisuus vapaampaan elämään.
ap
Vai kolmen lapsen kanssa liikkuvat äidit ovat jo äitejä isolla ÄÄÄLLÄ :-) Ihana! En todellakaan pidä itseäni minään "malliäitinä", enkä kyllä montaa ystävänikään, mutta silti heillä monella on 3 lasta. Minusta omassa ystäväpiirissäni tuo 3 lasta on aika normismäärä, jota ihmettelen kyllä itsekin.
Ja ystäväpiirimme on vielä tämmöistä "vanhaa" sakkia ts. jo lähempänä 40 vuotta kuin 30 vuotta ja silti lyllerrämme 3 alle kouluikäisen kanssa. Itse jopa ajattelin tällä kertaa olla kotona vähintään pari vuotta. Isompien kohdalla olen mennyt töihin jo aiemmin (isä jäi kotiin lasten kanssa). Meillä taitaakin olla se isi isolla IIIILLä ;-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se NELJÄS siinä tulolla oleva, on se "iso askel" minusta :) Minunkin tuttavapiirissä on iso liuta 3-lapsisia perheitä, mutta vain pari sitä isompaa perhettä. Johan tässä piti autokin vaihtaa :D
Vai kolmen lapsen kanssa liikkuvat äidit ovat jo äitejä isolla ÄÄÄLLÄ :-) Ihana! En todellakaan pidä itseäni minään "malliäitinä", enkä kyllä montaa ystävänikään, mutta silti heillä monella on 3 lasta. Minusta omassa ystäväpiirissäni tuo 3 lasta on aika normismäärä, jota ihmettelen kyllä itsekin.
Ja ystäväpiirimme on vielä tämmöistä "vanhaa" sakkia ts. jo lähempänä 40 vuotta kuin 30 vuotta ja silti lyllerrämme 3 alle kouluikäisen kanssa. Itse jopa ajattelin tällä kertaa olla kotona vähintään pari vuotta. Isompien kohdalla olen mennyt töihin jo aiemmin (isä jäi kotiin lasten kanssa). Meillä taitaakin olla se isi isolla IIIILLä ;-)
Olen kuitenkin halunnut, ja minusta on tärkeää, mennä lapsen ehdoilla eka vuosi. Rutisen siis turhaan, koska aion kuitenkin imettää (jos vain onnistuu) pitkään. En minä mitään ratkaisua etsikään siihen, että voisin tehdä mitä haluaisin kuin jos vauvaa ei olisi. Kunhan puran tunnelmia taas kerran.
Eikä kyse sitä paitsi ole pelkästä harrastuksesta, vaan ylipäätään siitä, että olin ehtinyt iloita siitä, miten isompien lasten kanssa on monet asiat paljon helpompia. Vauva on takapakkia.
ap
kuin mitä siitä haluaa tehdä. En minä anna vauvan syntymän lykätä tärkeää liikuntaharrastustani edes vuodella. Vauva syntyy elokuussa ja jos kaikki hyvin menee, niin syyskuussa takaisin harrastamaan. Jos vauva on rauhallinen, otan sen mukaan. Jos ei, niin opetan myös pullolle ja isä tai mummo voi hoitaa sen pari tuntia, mikä mulla menee poissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja minua lähinnä hävettää se, että olen hävennyt omia raskauksiani. Olen aiemmin ajatellut liikaa sitä mitä muut ajattelee, aina olen ollut liian nuori, liian opiskelija, liian monta lasta jo... ikinä ei ole ollut sellainen aika, että olisin uskonut ihmisten vilpittömästi onnittelevan raskaudesta. Eivätkä kyllä ole onnitelleetkaan...
Joten tämän viidennen aion kantaa pää pystyssä :) Nauttia asioista joista en nauttinut niillä 4 ensimmäisllä kerralla. Annan itselleni luvan nauttia siitä että olen raskaana. vaikka ikä onkin jo "liikaa" ja lapsiakin on "liikaa".
Nauti sinäkin :)
Meilläkin oli sama tilanne vähän aikaa sitten ja nyt sitten olen kulkenut julkisillä 3 LAPSEN kanssa ja eipä mun mielestä sen kummemmin ole kukaan ihmetellyt... LOISTAVAA, ETTÄ SAADAAN TULEVIA VERONMAKSAJIA LISÄÄ TÄHÄN MAAHAN... voidaan sitten itse nauttia hyvistä eläkerahoista kun on noita maksajiakin sitten olemassa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävele vaan ihan ylpeänä massu pystyssä. Omassa tuttavapiirissäni 3 lasta on ihan yleinen määrä. Voithan ajatella, että sinun jälkikasvustasi tulee tiedostavia, ekologisia kansanjohtajia, joita maailma nimenomaan tarvitsee ;)
Tsemppiä!
Ihan turhaa itkeä nyt, kun paskat on housuissa. Hävettäis muakin.
Mutta peruttiin, ehkä eniten miehen takia. En ole vieläkään varma, oliko oikea ratkaisu - rv32.
ap
no ei tietenkään, kun sillä itsellään on kolme sisarusta.
Mä luulen, että tähän mun hävetykseen vaikuttaa jotenkin se, että olen kasvanut seudulla jossa oli paljon lestadiolaisia. "Tavis"perheissä oli kaksi lasta ja sitä enemmän kun alkoi olla, herätti heti epäilyksiä jonkin sortin uskovaisuudesta.
Ja toisena syynä se, että en vieläkään ole kovin sinut tämän raskauden kanssa. Koko ajan on ollut tosi ristiriitaiset tunteet. Niin monet suunnitelmat meni aivan uusiksi tämän takia, että koko ajan melkein harmittaa, kun ei voi tehdäkään sitä taikka tätä, mitä oli suunnitellut tekevänsä.
ap