Primaronnarouvat vetävät herneitä nenään joka asiasta
Oma suhtautuminen anoppiin, sukulaisiin ja tuttuihin on tärkeintä. Ei sen parkumisella, että kuinka toinen käyttäytyy saavuta mitään. Jos sallit loukkaukset, se on sun oma vika
Kommentit (6)
Juu, no, osittain olen kanssasi samoilla linjoilla, mutta aina se suhtautumisen muuttaminen ei ole niin helppoa. No, en varsinaisesti loukatuksi tulekaan, vaan ongelmat ovat jossain aivan muualla (ehkä pelkästään itsessäni?). Mutta suhtautumismuutosprosessi on ollut käynnissä jo muutaman vuoden.
tämä taitaa sitten mennä siihen samaan kategoriaan, että kiusaamista ei oikeasti tapahdu muualla kuin kiusatun päässä.
Mun nurkissa anopit ei asu, ei ne kaappeja tarkastele. Jämäkkyyllä kele!
Kun lopettaa kynnysmattona olon, voi jopa anoppikin teitä kunnioittaa ja suhdekin parantua.
Minä en ymmärrä, että valitetaan täällä kun on ensin nöyritelty anopin edessä vuosikausia. Kun on heti jämäkästi ottanut oman linjan, on paljon helpompaa. Minulla ei ole helppo anoppi, tahtoa on kuin pienessä kylässä, mutta olen laittanut rajat heti alkuun. Meidän perheessä hän ei päätä, omassa mökissään kyllä. Jos on meillä kylässä, silloin hän on kylässä. Niih!
Eikä pidä pelätä mielipahaa niin paljon, että alkaa tosiaan itse kynnysmatoksi.
Kuinka epävarmoja nää nuoret rouvat ovatkaan, kun eivät tiedä omaa arvoaan? Totta, joitakin on helppo loukata, kun jokainen sanonta tulkitaan itsekeskeisesti omasta navasta lähtien.