Kertokaa mulle, miksi mun kannattaisi mennä naimisiin.
- mulla omaisuutta (ja myös tulevia perintöjä) huomattavasti enemmän kuin miehellä
- miehellä puolestaan isommat tulot (käteen jää n. 800 enemmän kuussa)
- yhteinen omistusasunto, omistussuhteet 50 % - 50 %, asunnosta aika paljon lainaa
- ei lapsia vielä, mutta suunnitteilla
- en aio vaihtaa sukunimeä, vaikka mentäisiin naimisiin
- tunnetasolla avioliitto ei merkkaa mulle mitään, olisi vain juridinen sopimus
Kannattaako siis mennä naimisiin ja jos, niin millä perusteella?
Kommentit (26)
Nykypäivänä avioliitolla ei ole sellaista merkitystä kuin ennen.
Jos lapsesi on tunnustettu, niin avioliitolla ei tee juurikaan mitään.
Ei kannata mennä naimisiin. Eroaminen on vaan sitten kalliimpaa, koska se maksaa.
onko sitten lisää syitä miksi EI kannata mennä naimisiin, jotta saisin vastattua jotain näille naimisiinmenoa kiivaasti markkinoiville?
(En siis ole vielä päättänyt haluanko naimisiin vai en, miehelle kumpikin on OK)
ap
Ei kannata mennä naimisiin. Eroaminen on vaan sitten kalliimpaa, koska se maksaa.
Mutta onhan se hyvä että maksaa niin ei tule erottua yhtä helposti kuin avoliitosta.
saumaa jäädä asumaan kotiisi. Koska miehelläsi ei ole lapsia, hänen perintönsä menee hänen vanhemmilleen tai sisaruksilleen.
Ja jos ette ole naimisissa, sinulla ei ole leskensuojaa asunnon suhteen (leski saa jäädä yhteiseen kotiin asumaan, eivätkä muut perilliset voi sitä hänen elinaikanaan myydä).
Jos saatte lapsen, miehesi joutuu tunnustamaan isyytensä lastenvalvojan luona.
Jos miehelläsi on enemmän tuloja ja hän on näin ollen hankkinut vaikkapa kaikki teidän huonekalut ja auton niin hän saa viedä ne kaikki mennessään. Avioerossa yhteenlaskettu omaisuus puolitetaan (ellei ole rajattu jotain avioehdolla).
Sinun tapauksessasi jos menette naimisiin, kannattaa miettiä haluatteko tehdä avioehdon, jossa nuo sinun perintösi on rajattu pois avio-oikeudesta.
Itse en välittänyt avioliitosta aiemmin, en edes halunnut naimisiin, mutta tajusin, että se tekee asiat suoraviivaisemmiksi. Ei tarvitse miettiä omaisuudenjakoja, testamentteja ja korkeita perintöveroja tai isyydentunnustuksia, kun kuittaa homman yhdellä pikaisella maistraattikäynnillä =). Aika monet asiat voi kiertää avoliitossa erilaisilla sopimuksilla (vars. jos on lapsia), mutta työlästähän se on ja pitäisi olla hyvin selvillä asioista. Luulenpa, että aika harva on. En ollut itsekään eikä kovin moni muukaan tuntemani avoliittolainen.
keskinäinen pariturva sitä varten, että jos toinen kuolee, toinen saa sillä lunastettua toisen asuntopuoliskon itselleen (jonka siis sen kuolleen vanhemmat perivät).
Sitten jos/kun meillä on lapsia, lapsethan perivät sen kuolleen puolison osuuden.
Eli tuo isyydentunnustus on avoliiton haittapuoli. Onko isyydentunnustus suurempi byrokraattinen vaiva kuin naimisiinmeno?
rampata siellä lastenvalvojalla! Kokemusta on...
Jos saatte lapsen, miehesi joutuu tunnustamaan isyytensä lastenvalvojan luona.
jos miehellesi sopii että lapsenne saavat sinun sukunimen,silloin ei tarvitse miehen käydä tunnustamassa. Se on vain parin paperin palasen allekirjoitus,ei muuta. Teillä näyttää olevan turvana hienosti hoidettu asiat,joten en nää syytä mennä naimisiin jos se ei tunnetasolla merkkaa sinulle mitään!!
kahdestaan vihillä kuin vastasyntyneen kanssa raahautua sinne kuulusteltavaksi. Tai vastasyntyneen JA uhmaikäisen kanssa...
lastenvalvojalla käyminen paljo rasita.
minä en odota mitään perintöä jos avomieheni yllättäen kuolisi. Mitään sopimustakaan asiasta ei ole tarkoitus tehdä, koska luulisin, että molemmat haluaisimme sopimuksen sisällöksi, että perintö menee sille jolle se kuuluu = yhteisille lapsille ja omalle suvulle. Itsekin jättäisin perintöni mieluummin omalle suvulleni, kuin avomieheni mahd. tulevalle puolisolle ja perheelle. Helpompaa näin, kun ei tarvitse tehdä avioehtoa, että miehellä ei ole oikeutta perintööni (eikä minulla hänen).
Meillä onkin yhtä isot tulot, yhteiset omistukset 50/50 ja molemmilla suht isot perinnöt luvassa. Kumpikaan ei elä kädestä suuhun eikä toisen siivellä.
Romanttisilla syillä voi perustella avioitumista. tai jos toinen on erityisen heikossa asemassa esim kouluttautumaton kotiäiti.
kahdestaan vihillä kuin vastasyntyneen kanssa raahautua sinne kuulusteltavaksi. Tai vastasyntyneen JA uhmaikäisen kanssa...
lastenvalvojalla käyminen paljo rasita.
Ei siellä mitään kuulustella (ei ainakaan meillä). Vähän juteltiin niitä näitä ja nimet paperiin. Oltiin vissiin sen verran tylsä tapaus, kun avoliittoa oli takana yli 10 vuotta.
eli jos toinen meistä joutuu esim. auto-onnettomuuteen, niin kenelle asiasta ilmoitettaisiin ensin? Avopuolisolle vai sen onnettomuuteen joutuneen vanhemmille? Jos oltaisiin naimisissa, niin ilmeisesti aviopuoliso olisi läheisin omainen.
Tämä on ehkä ainoa mua tässä avoliitossa askarruttanut asia. Jos joutuisin tajuttomana sairaalaan, haluaisin, että avomieheni kuulisi asiasta ensi tilassa...
Tietääkö joku miten tämä asia menee?
ap
eli jos toinen meistä joutuu esim. auto-onnettomuuteen, niin kenelle asiasta ilmoitettaisiin ensin? Avopuolisolle vai sen onnettomuuteen joutuneen vanhemmille? Jos oltaisiin naimisissa, niin ilmeisesti aviopuoliso olisi läheisin omainen.
Tämä on ehkä ainoa mua tässä avoliitossa askarruttanut asia. Jos joutuisin tajuttomana sairaalaan, haluaisin, että avomieheni kuulisi asiasta ensi tilassa...
Tietääkö joku miten tämä asia menee?
ap
Sitä ennen tarvitsee vain hankkia esteettömyystodistukset.
Eli tuo isyydentunnustus on avoliiton haittapuoli. Onko isyydentunnustus suurempi byrokraattinen vaiva kuin naimisiinmeno?
Etkä saa tietoja sairaalasta, kun et ole lähimomainen.
Ja jos oikein pahasti käy, et saa leskeneläkettäkään.
älä mene missään nimessä naimisiin, on sitten eroaminenkin yhden askelen verran helpompaa ;)
Kiinnostaisi myös tietää, mitä etua mahdollisille tuleville lapsillemme on siitä, jos olemme naimisissa? Kun eräs tuttu tokaisi, että naimisiin kannattaa mennä varsinkin jos on lapsia, mutta itse en ole keksinyt, miten mahdolliset lapsemme hyötyisivät siitä.